Liittyy suunnitteilla olevaan kansalaisuuskokeeseen.
Luonnoksen perusteella osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja tulee ns. kansalaisuuskoe. Kotoutuneen tulisi tietää esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja naisten oikeuksista Suomessa. Tieto ei ole ainakaan haitaksi, vaikka ei ole selvää muuttaako tieto asenteita.
Merkittävä osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa islamilla on hyvin merkittävä rooli ja uskonnottomuuden vapaus heikko. Kokeessa tulisi senkin vuoksi mainita uskonnonvapaus ja erityisesti vapaus uskonnosta: kukaan ei ole velvollinen harjoittamaan vierasta uskontoa, eikä mihinkään uskontokuntaan tarvitse kuulua ja uskonnollisesta yhdyskunnasta saa erota. Suomalainen saa olla, ja usein on, ateisti.
On hyvä, jos kokeessa mainitaan myös seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Kokeen opiskelumateriaalissa on hyvä painottaa ettei uskontokaan oikeuta syrjintää.
Luonnoksen mukaan kotoutuneen tulee tuntea ”juhlapyhiä niihin liittyvine tapoineen ja sitä, miksi tiettyjä juhlia vietetään”. Vaikka erityisesti pääsiäisellä ja joululla on uskonnollinenkin taustansa, tätä ei pidä liiaksi korostaa. Hyvin monet juhlivat joulua ja juhannusta täysin maallisin menoa ilman Jeesus-juttuja. Valtaosa suomalaisista on maallistuneita jo nyt, ja uskonnon rooli vähenee edelleen. Tämänkin osalta kansalaisuuskokeen pitäisi heijastaa Suomea 2030-luvulla eikä 1980-luvulla. Ev.-lut. kirkon jäsenosuus on 61,1 %, ja siinä vauvana liitetyillä on suuri osuus.