Koronaviruspandemia ei näytä edelleenkään olevan päästämässä meitä otteestaan. Paitsi kotimaan toimintaa, on se haitannut mitä suurimmissa määrin myös kansainvälisiä kattojärjestöjämme. Sekä Euroopan humanistiliiton EHF:n (European Humanist Federation) että Kansainvälisen humanistiliiton HI:n (Humanists International) yleiskokoukset on jo kahtena vuotena peräkkäin jouduttu pitämään kokonaan etänä. Viime vuonna jouduttiin perumaan myös Maailman humanistikongressi, joka oli tarkoitus tuolloin järjestää Miamissa Yhdysvalloissa.
Seuraavaa kongressia valmistellaan kuitenkin vuodeksi 2023 Kööpenhaminaan, ja sen on tarkoitus järjestää yhteispohjoismaisin voimin. Kun koronatilanne syksyllä näytti hetkellisesti paremmalta, rokotukset oli saatu ja matkustusrajoitukset pohjoismaiden välillä eivät olleet aivan niin ankarat, onnistuimme pitämään lokakuussa Pohjoismaiden järjestöjen yhteistyökokouksen ja Maailman humanistikongressin valmistelukokouksen Kööpenhaminassa.
Eteläisestä Suomesta tullessa tilanne Tanskassa oli suorastaan hätkähdyttävän erinäköinen kuin kotona. Lentokentän jälkeen maskeja ei näkynyt kuin muutamalla turistilla, eikä koronasta muistuttanut juuri muu kuin pidä turvaväli -kyltit ja käsidesiautomaatit. Saapuessani perjantai-iltana en löytänyt ravintolaa, johon olisi päässyt sisään ilman pöytävarausta, joten täytyi tyytyä peritanskalaiseen tapaan voileipiin. Osa syytä oli varmasti siinäkin, että useita ravintoloita oli edelleen kokonaan suljettuina.
Ensimmäisen kokouspäivän, lauantain, kokous pidettiin samoissa tiloissa, joissa itse kongressikin on tarkoitus järjestää, joten saatoimme todeta ne tarkoitukseensa sopiviksi ja järjestelyt toimiviksi. Edellisen illan kokemusten jälkeen ohjelmaan kuulunut voileipälounas ei erityisesti ilahduttanut, mutta maassa maan tavalla. Paikalla oli edustus jokaisesta Pohjoismaasta myös puheenjohtajatasolla; Norjan ja Ruotsin vastavalitut uudet puheenjohtajat sekä Islannin ja Tanskan jatkavat puheenjohtajat, ja minä varapuheenjohtajana Suomesta. Sunnuntaina Tanskan humanistien kokouksiinsa käyttämässä järjestötalossa seuraan liittyivät myös HI:n puheenjohtaja Andrew Copson Englannista ja toiminnanjohtaja Gary McLelland Skotlannista.
Koronasta huolimatta sisarjärjestöissämme on tapahtunut ja tapahtumassa kaikenlaista mielenkiintoista. Ruotsissa ollaan käynnistämässä tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten tarjoama ilmainen puhelinkeskusteluapu uskonnottomana vaihtoehtona sairaalapastoreille. Tanskassa vastaavan tyyppinen toiminta on tosin jouduttu lopettamaan sairaaloiden yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. Norjan Puolustusvoimissa taas on jo vuosia työskennellyt kenttähumanisti sotilaspastorien rinnalla. Norjan humanistien valtiolta saama rahoitus on jo sellaisissa mittasuhteissa, että norjalaiset aikovat luopua varsinaisista jäsenmaksuista ainakin toistaiseksi kokonaan, minkä toivotaan kasvattavan yli satatuhatpäistä jäsenistöä entisestään.
Tulevan kongressin ja järjestöjen kuulumisten lisäksi kolmas keskeinen puheenaihe oli Euroopan- ja maailmanliittojen suunniteltu yhdistyminen. Tarkoituksena on taata Euroopan-tason vaikuttamiselle vakaammat toimintaedellytykset ja antaa yhtenäinen kuva esimerkiksi EU:n suuntaan. Tämä uusi ’eurooppalainen foorumi’, sen vuotuinen yhteistyökonferenssi ja HI:n Euroopan-sihteeri on tarkoitus rahoittaa pitkälti aiemmin Euroopan-liitolle menneillä jäsenmaksuilla ja suurempien eurooppalaisten järjestöjen vapaaehtoisilla avustuksilla. Vielä on kuitenkin aika paljon sovittavaa, ennen kuin yhdistyminen todella toteutuu.
Nähtäväksi jää, saadaanko molempien liittojen ensi keväänä Skotlannin Glasgow’ssa järjestettäväksi suunnitellut kokoukset pidettyä. Ensi vuonna myös Amsterdamin julistus täyttää 70 vuotta, ja siitä on HI:n tarkoitus julkaista päivitetty versio; edellinen päivityskin kun on jo 20 vuoden takaa. Seuraava Pohjoismaiden kokous pidettäneen samassa yhteydessä. Toivoa sopii, että tautitilanne Euroopassa pysyy uusista varianteista huolimatta siinä määrin kurissa, että kansainvälistä toimintaa voidaan jatkaa muutenkin kuin vain etäyhteyksin.
Antti Värri
Kirjoittaja on Vapaa-ajattelijain liiton varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 4/2021.