Hallitusohjelmaan 2027 on jo aika sopia askelia yhdenvertaisuuteen uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta
Julkisoikeudellinen erityisasema sekä epäreilut etuoikeudet nostavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jalustalle. Valtiovalta pitää kirkon jäsenten uskontoa muiden ihmisten katsomuksia parempana – ilman hyväksyttävää perustetta. Uskonnottomat ja muihin uskontoihin kuuluvat jätetään toisen luokan kansalaisiksi. Tämä on jäänne menneestä.
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, kun ihmiset asetetaan eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tällöin myöskään uskonnon ja katsomuksen vapaus ei toteudu täysimääräisesti. Näin rikotaan perustuslain 6. ja 11. pykäliä perusoikeuksista. Tsaarinaikainen perinne ei ole siihen hyväksyttävä peruste.
Vaikka piispat julistavat, että valtio ja kirkko erotettiin jo 1860-luvulla, tämä Venäjän vallan aikainen asiaintila ei kelpaa enää itsenäisen Suomen 2020- ja 2030-luvulle. Maallistuminen etenee kansalaisten keskuudessa; vuoden 2027 alussa ev.-lut. kirkon jäsenosuus alittaa 60 prosenttia, ja (avoliittojen lisäksi) siviilivihkiminen on paljon suositumpaa kuin kirkollinen vihkiminen.
Kirkon ja valtion suhteen uudelleenjärjestelyihin on aiheellista ryhtyä heti 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Seuraavien isojen muutosten valmistelu ja toteutus hallitusti ei käy hetkessä:
- Verottajan koneistoa tulee käyttää vain kuntien ja valtion verotukseen. Ev.-lut. ja ortodoksikirkko voivat itse alkaa hoitaa jäsenmaksujensa perinnän esimerkiksi samaan tapaan kuin ammattiliitot tekevät.
- Lasten uskonnollinen leimaaminen valtion väestötietojärjestelmässä on aika lopettaa. Kirkko voi kastaa vauvoja ja merkitä heitä jäsenikseen, mutta uskonnolliset rituaalit ja lapsijäsenyydet eivät kuulu Digi- ja väestötietovirastolle. Huoltajat voivat jo nyt ilmoittaa vastasyntyneen nimen ja äidinkielen suoraan DVV:lle.
- Kirkkolain muuttaminen vain kirkolliskokouksen esitysten perusteella nostettiin kriittisen huomion kohteeksi eduskunnan perustuslaki- ja hallintovaliokunnissa asiaa viimeksi käsiteltäessä. Perustuslain 76 § on vanhentunut. Eduskunnan ei tule päättää, mikä on kirkon uskontunnustus. Kirkon sääntöjen lainmukaisuuden voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallitus.
- Yleisen hautaustoimen kokonaisvastuu tulee siirtää kirkolta sosiaali- ja terveystoimen ja hyvinvointialueiden toimipiiriin. Se ei sinänsä merkitse kirkkomaista luopumista, vaan toimijoiden rahoituksen yhdenvertaisuutta. Seurakuntien lisäksi muut hautausmaita ylläpitävät yhteisöt voisivat toimia hautaustoimen palveluntuottajina ja saada oikeudenmukaisen osuutensa hautaustoimen rahoituksesta. Esimerkiksi vapaa-ajattelijayhdistyksillä on hautausmaita, tosin vain muutamilla paikkakunnilla, eivätkä ne saa mitään avustusta.
- Koska seurakuntien hautausmaiden kappelit on tarkoitettu kirkollisiin tilaisuuksiin, uskontokuntiin kuulumattomille ja toisuskoisille tarvitaan neutraaleja ja monikäyttöisiä seremoniatiloja. Jäähyväis- ja saattotilaisuuksia pitää voida järjestää ennen tuhkausta ja muistotilaisuuksia tuhkauksen jälkeen. Hautajaistiloja ennen tuhkausta tarvitaan, vaikka vainajan tuhka onkin tarkoitus sijoittaa hautausmaiden ulkopuolelle, luontoon, maa- tai vesialueelle.
Näiden perustavaa laatua olevien uudistusten valmisteluaikana on syytä toteuttaa eräitä uudistuksia nopeasti:
- Eduskunnan valtiopäivien avajais- ja vaalikauden päättäjäisjuhlallisuuksissa tunnustukseton tilaisuus tulee nostaa yhdenvertaiseen asemaan ekumeenisen jumalanpalveluksen rinnalle.
- Uskonnottomien järjestöille tulee myöntää vihkimisoikeus samaan tapaan kuin se on myönnetty 130 uskonnolliselle yhdyskunnalle. Yhdenvertaisuusnäkökohdan lisäksi tätä perustelee myös Digi- ja väestötietoviraston vihkimispaikan sulkeminen peräti 20 paikkakunnalla vuoden 2025 aikana.
- Uskonnonopetuksen pakollisuus ja elämänkatsomustiedon valinnan kielto perusopetuksessa ja lukiossa kirkon jäsenyyden vuoksi on vakava yhdenvertaisuusongelma, joka rikkoo myös lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklaa. Onneksi katsomusaineen jäsenyysperustaisuudesta luopuminen peruskoulussa ja lukiossa voidaan toteuttaa nopeasti vapauttamalla elämänkatsomustieto valinnaiseksi katsomusaineeksi kaikille, sillä opetussuunnitelmia ja tuntijakoja ei tarvitse muuttaa. Elämänkatsomustiedon syrjinnän lopettaminen parantaa myös edellytyksiä tasapainoiseen, hyvin valmisteltuun katsomusaineuudistukseen.
- Katsomusaineuudistuksen valmisteluun opetushallituksen katsomusainetyöryhmä esitti myös osittaisen yhteisopetuksen eli niin sanotun hybridimallin kokeilua. On myös esitetty katsomusaineiden tai katsomusaineen kokonaistuntimäärän vähentämistä ja opetuksen aloittamista 3. tai 4. luokalla muiden reaaliaineiden tapaan. On myös esitetty filosofisen etiikan tuomista peruskoulun yläluokille, koska filosofia on lukiossa pakollisena oppiaineena. Evankelis-luterilainen uskonnon opetus ei ole hyvä lähtökohta ja perusta kaikille pakolliselle oppiaineelle.
- Puolustusvoimien alokkaiden samoin kuin virkamiesten ja ministerien juhlallisessa velvoittautumisessa tulee siirtyä katsomuksellisesti neutraaliin vakuutukseen niin kuin se on toteutettu todistajien, tuomarien sekä tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen kohdalla. Sekä apulaisoikeuskansleri ministerien osalta että eduskunnan oikeusasiamies Puolustusvoimien osalta ovat lausunnoissaan puoltaneet neutraalia velvoittautumista.
- Jos esimerkiksi Puolustusvoimat haluaa säilyttää vala-termin ilman uskonnollista julistusta, se on mahdollista, sillä onhan esimerkiksi poliiseilla, lääkäreillä ja terveydenhoitohenkilöstöllä katsomusneutraaleja valoja. Toisaalta voidaan muistaa, että Puolustusvoimat otti käyttöön juhlallisen vakuutuksen jo vuonna 1919 upouutta tasavaltaista hallitusmuotoa suoraan soveltaen.
- Jumalanpilkan rangaistavuus tulisi poistaa rikoslaista samoin kuin se on tehty pohjoismaissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Nyt Suomi on väärässä viiteryhmässä. Jumalanpilkasta kuolemantuomioita tai ankaria raipparangaistuksia käyttävät maat voivat sanoa, että onhan se teilläkin rikos.
- Poikalasten sukupuolielinten rituaalinen leikkaaminen ilman lääketieteellistä perustetta tulisi lainsäädännöllä selvästi kieltää. Komplikaatioriskin lisäksi leikkaus loukkaa yksilön uskonnonvapautta aiheuttamalla pysyvän symbolisen merkin myös uskonnosta luopuville.
- Ammatillisen kriisiavun ja psykososiaalisen tuen resurssointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä puolustusvoimissa ja vankiloissa on puutteellista. Psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia tarvitaan lisää. Yksinäisten saattohoitoon voi liittyä myös koulutettujen vapaaehtoisten toimintaa.
- Sotilaspappivetoinen hengellisen/henkisen tuen järjestelmä puolustusvoimissa ei toimi; sille tarvitaan katsomusneutraali vaihtoehto.
- Vapaa-ajattelijain yhdistysten hautausmaat ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa omilla paikkakunnillaan. Niiden tilanteen kartoitukseen ja yhteistyön edistämiseen olisi perusteltua myöntää erityisavustus. Suurimmalla, Kotkan vapaa-ajattelijain hautausmaalla on yli 3000 vainajaa ja ensimmäinen hautaus sinne suoritettiin toukokuussa 1931.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia ja järjestöjä, erityisesti kirkollisia lapsi- ja nuorisotyön järjestöjä. Pelkästään kirkollinen Lasten ja nuorten keskus sai 960 900 euroa valtion avustusta vuonna 2025, mitä voidaan pitää varsin runsaskätisenä. Seurakunnathan saavat ennätyssuuret kirkollisverotuotot, jotka on tarkoitettu vain kirkon toimintaan. Samaan aikaan Vapaa-ajattelijain avustukset on lopetettu kokonaan.
Vapaa-ajattelijain liitto on aikaisempina vuosikymmeninä saanut valtion avustusta, kunnes se Sampo Terhon ministeriaikana lopetettiin. Edellisellä vaalikaudella eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi liitolle avustuksia ns. joululahjarahoista. Tasapuolisuuden vuoksi uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestön Vapaa-ajattelijain liiton yleisavustus pitäisi palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin.