Arvoisa puoluepiiri-/alue-/kunnallisjärjestö!

Lähetämme teille ja ehdokkaillenne kaksi aloitetta, jotka liittyvät
1) hyvinvointialueisiin ja 2) alueenne kuntiin.

1) Tarvitaan monikäyttöisiä, katsomuksellisesti sitoutumattomia hautajaistiloja

Suomalaisessa kulttuurissa on ennen vainajan arkkuhautausta tai tuhkausta tavanomaista järjestää hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa paikalla. Uskonnollisessa hautauksessa sitä sanotaan siunaustilaisuudeksi ja uskonnottomissa siviilihautajaisissa saatto-/jäähyväistilaisuudeksi.

Myös siviilihautajaisten järjestämiseen tarvitaan sopivia tiloja. Seurakuntien hautausmaiden kappelit ja krematorioiden kappelit ovat uskonnollisia tilaisuuksia varten. Monet seurakunnat eivät edes vuokraa niitä uskonnottomiin hautajaisiin, toiset vuokraavat siten, että mitään uskonnollisia tunnuksia ei saa peittää esimerkiksi sermillä. Kirkkohallituksen suositus on, että tiloja ei vuokrata ei-kirkollisiin hautajaisiin.

Tämän tilanteen vuoksi ja kun ev.-lut. kirkon jäsenyyteen kuulumattomien määrä samoin kuin muihin uskontokuntiin kuuluvien määrä on kasvanut ja kasvaa, esitämme, että hyvinvointialueet järjestävät katsomuksellisesti sitoutumattomia, monikäyttöisiä hautajaistiloja niin siviilihautajaisiin kuin eri uskontojen hautajaisseremonioita varten.

Esitystä voidaan perustella niin ihmisten yhdenvertaisen, syrjimättömän kohtelun toteuttamiseksi uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta kuin vainajan läheisten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi kuolemantapauksen jälkeen syntyvässä henkisesti kuormittavassa tilanteessa. Siihen tilanteeseen ei kaivata syrjintää vaan yhdenvertaisia palveluja, tarvittaessa myös tukea.

Vaikka hautaustoimi ei kuulu hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin, hautajaisetkaan eivät kuulu hautaustoimilain piiriin. Esimerkiksi hautausmaiden kappeleista ja niiden käytöstä ei hautaustoimilaissa ole säädetty mitään. Kirkko on sitä mieltä, että lailla ei kappelien käyttöön pidäkään puuttua esimerkiksi velvoittamalla kirkkoa vuokraamaan niitä muihin kuin kirkollisiin hautajaisiin.
Näin ollen hautajaistilojen järjestämisessä on kysymys elävien ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä maallistuvassa ja monimuotoistuvassa yhteiskunnassamme. Hyvinvointialueilla asiaa ei pidä ohittaa sillä verukkeella, että asia kuuluisi hautaustoimilain piiriin.

Vaikka sosiaalisia hautajaisia on alettu yhdistää myös muistotilaisuuksiin tuhkauksen jälkeen, ihmisten oikeus järjestää myös perinteisen kaavan mukaiset siviilihautajaiset tai muut ei-kirkolliset hautajaiset tulee mahdollistaa yhdenvertaisesti julkisen vallan toimesta.

2) Selkeytetään koulujen ja kirkon suhdetta

Nyt on aika rauhassa pohtia, miten turhat kiistat uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa ja päivä-kodeissa vältetään keväällä ja ensi lukuvuonna.

Perustuslakivaliokunta on linjannut, että koulun yhteiseen juhlaan voi sisältyä yksittäinen virsi ilman, että se tekee juhlasta uskonnollista tilaisuutta, ja että virren ajaksi voi poistua huomaamat-tomasti.

Miksi Suvivirsi kevätjuhlassa ei riitäkään, vaan koulupäiviin liitetään myös ”kevätkirkko” tai ”pääsiäiskirkko” tai ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus ev.-lut. seurakunnan kirkossa?

Jos koulu- tai päiväkotipäiviin liitetään uskonnollisia tilaisuuksia, perustuslakivaliokunnan mukaan niille pitää järjestää rinnakkaista, kaikille sopivaa neutraalia ohjelmaa. Kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa opettajakunnalle runsaasti ylimääräistä työtä lukukauden kiireisimpään aikaan. Ohjelman laatimisen ja tiedottamisen lisäksi huoltajilta pitää kysyä, kumpaan ohjelmaan lapsi osallistuu, ja laatia osallistujalistat.

Siis jos päiväohjelmassa on jumalanpalvelus, yhteisen kevät- tai joulujuhlan lisäksi pitää järjestää rinnakkainen keväinen tai jouluinen tilaisuus. Tämä tarkoittaa kaksinkertaista työtä. Eikö voisi keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan.

Osa vanhemmista kokee, että pakko valita jalustalle nostetun jumalanpalveluksen ja vaihtoehdon välillä rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa ja on lasten kautta ja kannalta hyvin kiusallinen ja ahdistava valintatilanne.

Opetushallituksen ohjeissa on tähän ratkaisu: “Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Opetushallitus-3903-2022)

Voisivatko alueenne kunnat nyt tarttua tähän yksinkertaiseen ratkaisuun?

”Uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus” on myös opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden linjaus. Jumalanpalvelukset eivät ole koulun lakisääteisiä tehtäviä.

Uskonnollisesti sitoutumaton koulu voisi keskittyä kaikille yhteisten tapahtumiensa pitämiseen ja kehittämiseen. Tämä ei estä kirkkoa ja muita uskonnollisia yhdyskunta tarjoamasta uskonnollisia tilaisuuksia lapsiperheille ja nuorille koulupäivien ulkopuolella.

Vapaa-ajattelijain liitto ry