Perussuomalaiset-nimi on ilmeisen harhauttava. ”Siniset” ja ”Nuivat” tosin toimivat muodollisesti yhtenä puolueena jonkin aikaa, mutta jälkikäteen katsottuna tämä näyttää olleen pikemminkin tekninen vaaliliitto.
Kun siis katsotaan Perussuomalaiset-puolueen toimintaa lähivuosilta, on pohdittava, mikä kertoo nykyhetkestä ja mikä ei. Sinisiin kuuluvan Timo Soinin aborttioikeuden vastustaminen ei välttämättä vastaa nykyisten Perussuomalaisten – ”nuivien” – kantaa.
Kristillissosiaalinen, mitä se on?
Vuoden 2018 periaateohjelmansa mukaan Perussuomalaiset on ”isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue”. Kiinnostaisi kuulla, miten tämä eroaa vaikkapa kuvitteellisesta ”hindusosiaalisesta”. Vanhemmassa vuoden 1995 ohjelmassa tätä puretaan auki: ”puolue kunnioittaa ihmisten henkilökohtaista vakaumusta ja näkee kristillisen lähimmäisenrakkauden, ihmisen ja luonnon tasapainon – -”. Tämä on tietysti tyhjää puhetta, sillä kukapa ei kannattaisi lähimmäisenrakkautta ja muita yleisinhimillisä arvoja.
Periaateohjelmassa on kohta, jonka allekirjoitan täysin: ”Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin, vaan kulttuurimme on kielen, monien tapojen, arvojen, symbolien ja muiden asioiden ainutlaatuinen yhdistelmä.” Täsmälleen näin, myöskään kristinusko ei ole suomalaisuuden välttämätöntä ydintä.
Vaalikonevastauksia
Uskonnonvapaus.fi-sivun vaalikoneeseen vastasi PS:n ehdokkaista noin sata. Vain yksi heistä sallisi poikien ympärileikkauksen uskonnollisista syistä ja kaksi ei ottanut kantaa. Tässä PS oli suurista puolueista selvimmin vapaa-ajattelijoiden kannalla.
Meille mieluinen kanta oli myös jumalanpilkkalain kumoaminen, jota kannatti 58 % kun eduskuntapuolueiden mediaani oli 50 %. ET-opetuksen avaaminenkin sai 71 % kannatuksen, joskin alle 50 prosentin jäi muistakin puolueista vain Kristillisdemokraatit.
Valtionkirkkojen verotusoikeutta ei halunnut poistaa enemmistö vastanneista ehdokkaista missään isossa puolueessa. Nykytilan säilyttäisi perussuomalaisista 57 %, mikä on muihin verrattuna melko hyvä luku. Erikoisuutena yksikään PS:n ehdokas ei halunnut laajentaa verotusoikeutta pienuskonnoille.
Henkilöitä
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho itse kirjoitti vuonna 2003 ”en usko Jeesukseen enkä muihinkaan menninkäisiin”. Vuoden 2019 kirkkopäivillä kanta oli kovin toisenlainen: ”Näitä kantoja ei tule ymmärtää kristinuskon vastaisiksi, päinvastoin. Minulla henkilökohtaisesti ei ole jumalasuhdetta, mutta vallitseva kehitys on auttanut minua ymmärtämään aiempaa paremmin kristillisen perinnön merkityksen ja roolin niin itsessäni kuin siinä yhteiskuntamuodossakin, jonka osa olen.”
EU-edustaja Laura Huhtasaari tunnetusti on kreationisti. Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra sen sijaan kysyy twitterissä esimerkiksi kirkkoon viitaten ”Kuka tuolle instituutiolle vielä maksaa veroja?” Vaihtelu tuntuu suuremmalta kuin ehkä missään muussa puolueessa.
Maahanmuutto, uskonto ja isänmaa
Valtionkirkkoa ja valtavirran kristinuskoa puolustettiin aikanaan tulppana esimerkiksi mormoneja tai Jehovan todistajia vastaan. Sama argumentti – joka on vähän kuin jakaa kannabista kaikille toivoen sen estävän heroiinin käytön – on käytössä edelleen, vaaraksi vain on vaihdettu islam. Omasta mielestäni tämä näkyy selvimmin juuri perussuomalaisissa.
Ehkä koomisin esimerkki tästä on kansanedustaja Ano Turtiaisen kirjoitus tältä vuodelta: ”Minä en sekoita Jeesuksia tähän asiaan. Puhun ja puolustan perinteisiä kristillisiä arvoja – -”. Useimmat muut osannevat jotenkin linkittää Jeesukset ja kristilliset arvot.
Perussuomalaisista useampi on vahvasti tukenut koulujen kytköstä uskontoon, eräänä esimerkkinä kansanedustaja Leena Meri viime joulukuussa. Oma vaikutelmani on, että näissä halutaan suojata kuvitteellista ”oikeaa suomalaista kulttuuria” vaikeasti hahmotettavaa vihollista vastaan. Epäilen ettei kirkossa itse käy monikaan niistä, jotka haluavat koulun vievän lapset jumalanpalvelukseen.
Ja mitä tulee kantaan maahanmuuttajista, lienee usemmallakin edustajalla jäänyt lukematta ainakin 2. Mooseksen kirja. Siinä kun todetaan myös ”Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena.”
Jori Mäntysalo
Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2020.
Kirjoitussarjassa kommentoidaan puolueita suurimmasta pienimpään. Seuraavana vuorossa Kokoomus.