Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

RKP – eroaako se kokoomuksesta?
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 30.12.2021
RKP:n yleisohjelmat kehittyivät samaa latua kuin Kokoomuksen, mutta kymmenisen vuotta edellä. Kokoomuksen ohjelmat tulivat jäljessä, mutta jatkoivat kulkuaan, kun RKP pysähtyi.

RKP on puoluekentän erikoisuus yksittäisen ydintavoitteensa vuoksi. Ruotsin kielen aseman turvaamisesta on mahdotonta johtaa kantaa puolustuspolitiikkaan tai veroprogressioon. Voisi olettaa, että jakauma uskontoon liittyvissä kysymyksissä olisi ehkä laajin kaikista puolueista. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Toisaalta suomalaisen vapaa-ajattelun alkujuuret ovat kahdella suunnalla: työväenliike ja ruotsinkielinen sivistyneistö. Voisi arvella, että RKP olisi meille myötämielisempiä puolueita. Valitettavasti arvelu on väärä.

Yleisohjelmat liudentuivat

RKP:n yleisohjelmat kehittyivät samaa latua kuin Kokoomuksen, mutta kymmenisen vuotta edellä. Vuonna 1974 kokonaisen luvun otsikko oli ”Kirkko ja uskonto”, 1988 taas ”Kristilliset perusarvot”. Vuonna 1997 ei uskonto ja kirkko enää saanut kokonaista lukua, mutta tekstissä kerrottiin vielä, miten ”Suomalaisen yhteiskunnan arvopohja sekä sen moraaliset ja eettiset käsitykset perustuvat lähimmäisenrakkautta korostavaan kristilliseen sanomaan. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille, on pysyvä sanoma.”

Tämän vuosituhannen puolella muotoilu oli jo melko toisenlainen: ”Kristilliset arvot leimaavat suomalaisen yhteiskunnan arvoperustaa”, jossa ”suvaitsevaisuus poikkeavia ja vähemmistöjä kohtaan on keskeisessä asemassa.” Lähes sama teksti on uusimmassa, vuoden 2016 yleisohjelmassa. Kokoomuksen ohjelmat tulivat kymmenisen vuotta jäljessä, mutta jatkoivat kulkuaan, kun RKP pysähtyi.

Rehn, presidentinvaali ja Jeesus

RKP:n erikoisuus oli presidentinvaalit 1994. Vain viiden prosentin kannatuksen eduskuntavaaleissa saanut puolue asetti oman ehdokkaan, Elisabeth Rehnin, joka pääsikin toiselle kierrokselle ja sai 46 % äänistä.

Hän oli vastannut kampanjatilaisuudessa, ettei hänellä ole varmuutta historiallisen Jeesuksen olemassaolosta. Tästä nousi iso meteli ja myöhemmin Rehn kertoi, että oman uskon kyseenalaistaminen satutti häntä eniten kampanja-aikana. Vajaa sukupolvi sitten Suomi oli vielä kovin toisenlainen.

Valituksi tullut Ahtisaari lopetti uudenvuodenpuheensa toivottamalla Jumalan siunausta. Olisiko Rehn sitten ollut merkittävästi maallisempi, ja mikä merkitys puheella on, sitä emme tiedä.

Vaalikoneita

RKP on eduskuntapuolueista ainoa, jolla suurimmassa osassa maata ei ole ehdokkaita. Niinpä vaalikoneemmekin tulokset ovat epävarmoja.

Vuosien 2007, 2011 ja 2015 vaalikoneissa reilu neljännes kannatti valtionkirkkojen erityisaseman purkua. Osuus romahti vuonna 2019 vain yhteen vastaajaan, joka oli tätä mieltä. Viime kuntavaaleissa kysyimme, tuleeko lapset viedä säännöllisesti koululaisjumalanpalvelukseen. RKP:n ehdokkaiden kannat jakautuivat tasan puoliksi, mikä asettaa sen Kokoomuksen rinnalle.

Kuntavaalikoneen perusteella ehdokkaiden vastaukset jakautuvat muutenkin käytännössä täysin samoin kuin Kokoomuksella. RKP on maallisempi kuin keskusta, mutta kirkollisempi kuin SDP. Pienenä poikkeamana RKP:n ehdokkaat vähän useammin kannattivat kunnallista seremoniatilaa uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille. Tämän voi kuitenkin selittää sattumakin, vastanneita ehdokkaita oli sen verran vähän.

Sekalaista

Rukouspäiväjulistusta vuonna 2003 käsiteltäessä RKP oli äänin 6-2 uskonnollisen valtion puolesta. Tämä on linjassa sen suhteen, että noihin aikoihin Kokoomus oli ohjelmissaan menossa ohi maallisuuden asteikoilla – sehän oli suunnilleen päinvastaisin suhtein rukouspäiväjulistusta vastaan.

Viitisen vuotta sitten vihreiden silloinen puheenjohtaja ehdotti jumalanpilkkalain poistamista. Oikeusministerinä tuolloinkin toiminut Anna-Maja Henriksson tyrmäsi ajatuksen. RKP:n puoluekokoukselle tuli samasta asiasta aloite tänä kesänä. Tulos oli varsin nahkea ”helt möjligt att diskutera” eli ihan mahdollista on keskustella asiasta. Onhan sekin parempi kuin jos puoluekokous olisi suoraan tyrmännyt koko aloitteen.

Puolustusvoimissa oli 2010-luvun puolivälissä pohdinnassa uskonnon asema varusmiespalveluksessa, ja ministeriö mahdollisesti valmisteli entistä parempaa ohjetta. Valitettavasti puolustusministeri Carl Haglundilla meni pupu pöksyyn, eikä hän toimikaudellaan kyennyt tai uskaltanut ohjata pääesikuntaa hyväksymään ohjetta ministeriön työryhmän esittämässä muodossa. Uudistus jäi puolitiehen.

Jori Mäntysalo

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 4/20201. Lehti kommentoi eduskuntapuolueita suuruusjärjestyksessä, seuraavana vuorossa Kristillisdemokraatit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry