Miten mieli ja kulttuuri ovat olemassa?/ Redusoituva kolmen maailman ontologia/ Ajattelu/ Perusta ja päällysrakenne/ Maailmaan vaikutetaan mielikuvilla/ 

Miten mieli ja kulttuuri ovat olemassa?

Mielen ja kulttuurin olemassaolon tapa on avoin ongelma myös mannermaisen filosofian materialististen suuntausten ajattelijoille. Osoitan seuraavassa, miten Popperin kolmen maailman ontologian redusoituva modifikaatio ratkaisee ongelman ja sovellan sitten sitä marxilaisen filosofian perusta ja päällysrakenne -käsitepariin.

Otan tarkastelun lähtökohdaksi otteen Ilkka Niiniluodon LOGOS – ensyklopedian ”POPPER, KARL” artikkelin luvusta ”Kolme maailmaa” (julkaistu  25.1.2015): ”Popper päätyi erottamaan kolme todellisuuden piiriä: fysikaalinen ”maailma 1”, mentaalinen ”maailma 2” sekä ihmisen kielellisen ja sosiaalisen toiminnan kautta syntyvä kulttuurinen ”maailma 3”. (…)

Popperin mukaan maailmaan 2 kuuluva ihmismieli on todellinen, sillä se voi olla kausaalisessa vuorovaikutuksessa maailmaan 1 kuuluvan ruumiin kanssa, mutta silti maailma 2 on syntynyt evoluution kautta maailmasta 1. Vastaavasti evoluution kautta syntynyt maailma 3 on todellinen, koska se voi vaikuttaa maailmaan 1 maailman 2 kautta. Näin Popperin ontologiaa, joka antaa hänelle ratkaisun mielen filosofian, matematiikan filosofian ja kulttuurifilosofian peruskysymyksiin, voi pitää emergentin materialismin muotona.

Ajatus maailmasta 3 on jännitteisessä suhteessa Popperin yhteiskuntafilosofiaan tavallisesti liitetyn metodologisen individualismin kanssa, sillä se näyttää sallivan – individualismin vastakohdaksi yleensä tulkitun holismin mukaisesti – sosiaalisille instituutioille kausaalista vaikutuskykyä yksilöihin nähden.”

Redusoituva kolmen maailman ontologia

Määritellään aluksi kaksi käsitettä objekti ja prosessi niin kuin käytän niitä tässä artikkelissa. Objekti on mikä tahansa pieni tai suuri materiaalisen maailman rakenneosa. Prosessi on tarkoituksenmukaisella rakenteella yhdistetyn objektijoukon keskinäisten fysikaalisten vuorovaikutusten tuottama toimintasekvenssi. Prosessin toiminnan mahdollistavan rakenteen muodostuminen on evoluution tuottama emergentti tapahtuma. Sei ei tuo prosessin muodostavaan objektijoukkoon mitään muuta uutta kuin rakenteen; rakenneobjektien organisoitumisen, joka mahdollistaa prosessin toimintaan. Jos rakenne rikkoutuu, niin emergenssi prosessiominaisuus katoaa ja kokonaisuus redusoituu rakenneobjekteikseen. Prosessi rakenneobjekteineen voidaan tulkita tarpeen mukaan myös ylemmän abstraktiotason objektiksi. Menemättä tässä yhteydessä sen syvemmälle voidaan vain mainita, että erään näkemyksen mukaan myös alkeishiukaset voidaan tulkita prosessiksi; maailma koostuu siten pikemminkin tapahtumien ketjuista kuin staattisista hiukkasista.

Redusoituva kolmen maailman ontologia voidaan kuvata ajattelemalla Popperin erilliset olemisen piirit sisäkkäisiksi niin, että kaikki oleva, sen objektit ja prosessit, sisältyvät maailmaan 1.

Maailma 1 siis koostuu materiaalisista objekteista ja niiden ylläpitämistä prosesseista.

Maailma 2 eli subjektiiviset mielet (yksilöiden aivojen neuronaaliset prosessit) on maailman 1 prosessien osajouko. Se on objektiivisesti olemassa yksilöiden aivojen subjektiivisina neuronaalisina prosesseina. Siihen luetaan kuuluvaksi vain aivojen neuraaliset prosessit ja itse biologiset aivot sisältyvät maailmaan 1. Yksilöiden välinen eli intersubjektiivinen kommunikaatio voi tapahtua vain materiaalisen vuorovaikutuksen avulla; mitään telepaattista vuorovaikutusta ei ole olemassa.

Maailma 3 eli kulttuuri on itsenäisesti olemassa vain näennäisesti; eräänlaisena subjektiivisten mielten horisonttina. Siitä on jokaisella yksilöllä oma käsitys ja ne ovat olemassa vain maailman 2 subjektiivisiin mieliin hajautuneina. Maailma 3 voidaan ajatella näin myös maailman 2 osajoukkona. Kulttuuriin liittyvät materiaaliset muodostelmat eivät sisälly maailmaan 3 vaan maailman 1 ja kulttuurinen merkitys niille tulee vaasta subjektiivisten mielten tulkinnalla. Yksittäisestä subjektista näennäisesti riippumaton kulttuurin itsenäinen olemassaolo johtuu siitä, että kulttuuriobjektit ovat omalla tavallaan olemassa myös muiden yksilöiden subjektiivisina mielteinä. 

Ajattelu

Mielen perusprosessit operoivat mielikuvilla. Ajattelu on primääristi mielikuva-ajattelua. Kieli on kehittynyt myöhemmin eräänlaiseksi mielikuva-ajattelun pikakirjoitukseksi ja täydentänyt sitä myöhemmin yhä voimakkaammin symbolisella kielellisellä ajattelulla sisältäen myös logiikan, matematiikan ja kaikki muutkin formaalit kuvaustavat. Jokaisella on kuitenkin oma subjektiivinen käsitys kulttuurista ja oma mielenkieli. Mitään universaalia kieltä ei ole olemassa.

Fiktionalismin mukaan kaikki ideat: luvut, matemaattiset teoriat ja kaikki muutkin formaalit kuvaustavat ovat vain fiktioita eli hyödyllisiä ajattelun apuneuvoja. Oikeasti niitä ei ole olemassa missään muualla kuin subjektiivisissa mielissämme. Kielelliseen vuorovaikutukseen implisiittisesti sisältyvä merkitysneuvottelu eli intersubjektiiviset prosessit lähentävät subjektien mielenkieliä ja muita formaaleja kuvaustapoja niin, että yhteistoiminta tulee mahdolliseksi (tai sitten ei tule). Tiedeyhteisöjen jäsenillä voi olla hyvinkin tarkka ja yhteensopiva näkemys alansa teorioista, mutta maallikoiden käsitykset niistä ovat jo huterampia tai täysin olemattomia ja usein virheellisiä. Mielen prosessien toimintaperiaatteen näkökulmasta tiedemiehen ja maallikon aivot toimivat kuitenkin täysin samalla periaatteella.

Perusta ja päällysrakenne

Reduktiivisella kolmen maailman ontologialla voidaan jäsentää myös marxilaisen historiallisen materialismin monia tulkintoja aiheuttanutta perusta ja päällysrakenne -käsiteparia. Päällysrakenne käsitettä vaivaa sama ongelma kuin popperilaisen ontologian maailmaa 3 eli miten ne ovat materiaalisesti olemassa? Ongelma poistuu, kun ymmärretään, että niiden itsenäinen olemassaolo on vain näennäistä.

Redusoituvan kolmen maailman ontologian maailma 3 voidaankin samaistaa suoraan päällysrakenteeseen ja maailmat 1 ja 2 perustaan. Päällysrakenne eli maailma 3 on tällöin olemassa vain näennäisesti subjektiivisiin mieliin hajautuneina käsityksinä. Perusta eli maailmat 1 ja 2 ovat sen sijaan olemassa objektiivisesti; materiaaliset objektit maailmassa 1 ja subjektiivisten mielten prosessit maailmassa 2.

Perusta sisältää täten maailman 1 materiaalisten objektien lisäksi myös maailman 2 prosessit kuten subjektiiviset käsitykset tuotantovoimista ja tuotantosuhteista, joihin ihmiset sijoittuvat tuotantoprosesseissa. Maailma 2 sisältää myös subjektiiviset käsitykset kaikista muistakin yhteiskunnallisista ja sosiaalisista instituutioista. Täten perusta sisältää kaiken objektiivisesti olemassa olevan ja päällysrakenne on olemassa vain näennäisesti; subjektiivisten mielten horisonttina.

Perustaan sisältyvät yksilöiden subjektiiviset käsitykset tuotannon ja koko yhteiskunnan suhteista vaikuttavat keskinäisten intersubjektiivisten prosessien välityksellä toistensa käsityksiin ja siten perusta vaikuttaa objektiivisesti olemassa olevaksi koettuun, mutta vain näennäisesti itsenäisenä olemassa olevaan ylärakenteeseen eli subjektiivisten käsitysten horisonttiin.

Maailmaan vaikutetaan mielikuvilla

Yhteiskunnan ylärakenne: kulttuuri, instituutiot, poliittiset valtarakenteet, roolit, rituaalit, ja valtio lepää kansalaisten mielikuvien varassa. Perustan subjektiiviset ja intersubjektiiviset prosessit vaikuttaa siihen millaiseksi yksilöiden käsitykset ylärakenteesta muotoutuvat; vaikutus on kaksisuuntaista.

Ylärakenne on olemassa vain ihmisten mielten ajatustottumuksina ja niiden ohjaamina tapoina. Mitään muuta perustaa niillä ei ole. Yhteiskuntaa voidaan muuttaa vaikuttamalla näihin mielikuviin. Vallitseva globaali rahan diktatuuri on mahdollista murtaa vain laajentamalla demokratia myös työelämään ja talouteen. Se voi tapahtua vain demokraattisesti ja vasta, kun kansalaisten enemmistö tulee tietoiseksi ja vakuuttuneeksi muutoksen mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta. Vallankaappauksissa ja -kumouksissa vaihtuu vain vallanpitäjät.

Markkinatalous voi hyvin toimia edelleenkin yhteiskunnan toimintojen voitelijana, mutta laajoista yhteiskunnan resurssien suuntaamisista ja kehittämisen tavoitteista on päätettävä demokraattisesti. Sitä ei voi jättää näkymättömälle kädelle. Sokea usko näkymättömän käden voimaan on johtanut maailman nyt vallitseviin kestämättömiin globaaleihin kriiseihin, joita se ei voi ratkaista.

Näin ajattelen -blogikirjoitussarjan ensimmäinen osa julkaistiin myös Vapaa Ajattelija -lehden numerossa 4/2021. Kirjoittajan tarkoituksena on kritisoida luutuneina pitämiään ajatustottumuksia ja provosoida vapareita keskustelemaan ja väittelemäänkin olemisen perimmäisistä kysymyksistä. Henkimaailman olettaminen on tarpeetonta. Jatketaan keskustelua vaparien discod kanavalla #perusteelisemmat-pulinat. Vapaa-ajattelijain liitton Discord viestipalveluun pääset luomalla tästä linkistä itsellesi tilin.