Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Vuodenkierron juhlat ja juhannus
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 27.6.2021
Faktaa, tosiasiaa, kesäpäivän seisauksessa on sen planetaarisuus. Maapallo kiertää ja tulee kiertämään vakaasti radallaan miljardeja vuosia ja säilyttää kallistuskulmansakin aika vakaana.

Keskikesän juhlan nimeksi tuli juhannus vasta kristinuskon tunkeutuessa Suomeen vajaa tuhat vuotta sitten ja kirkon nimetessä ikiaikaisen juhlan omalla nimellään. Tarina Johannes Kastajasta ja Jeesuksesta määrättiin rangaistusten uhalla vanhemman suomalaisen tarinan tilalle. Vielä muutama sata vuotta sitten suomalaisille määrättiin jopa sakkoja, jos he joivat Ukon maljoja keskikesän kunniaksi. Niitä maljoja suomalaiset olivat juoneet oman ylijumalansa kunniaksi iät ja ajat.

Kristinusko ei kuitenkaan saanut tapettua kaikkia vanhoja perinteitä, vaan suomalaiset juovat edelleen olutta ja muita alkoholijuomia keskikesän juhlan aikaan. Nykyään tosin juomisella ei kunnioiteta vanhoja jumaltarinoita tai tehdä taikoja paremman viljasadon saamiseksi. Koulutus on siis kannattanut, ihmiset osaavat erottaa fiktion faktasta.

Faktaa, tosiasiaa, kesäpäivän seisauksessa on sen planetaarisuus. Maapallo kiertää ja tulee kiertämään vakaasti radallaan miljardeja vuosia ja säilyttää kallistuskulmansakin aika vakaana. Aurinko taas antaa meille elämäämme tarvittavan lämmön, valon ja energian ainakin miljardien vuosien ajan. Vielä on siis aikaa juhlia pohjoisen pallonpuoliskon valoisinta aikaa, keskikesää.

Planetaarisista syistä kesäpäivänseisaus ajoittuu joka vuosi välille 20.– 22. kesäkuuta. Kristinusko määräsi juhannuksen juhlapäiväksi 24. kesäkuuta, koska heidän tarinansa mukaan Johannes Kastaja syntyi sopivasti puoli vuotta eri aikaan kuin Jeesus. Niin he saivat vallattua kaksi ikiaikaista vuodenkierron tärkeää juhlaa. Vuonna 1955 juhannuksen juhlimisen ajankohta Suomessa viimein muutettiin siten, että juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja aattoa tätä päivää edeltävänä perjantaina. Yksi syy muutokseen oli työmarkkinajärjestöjen pyrkimys eheämpiin työviikkoihin.

Nykyään suomalaiset osaavat ja uskaltavat juhlia juhannusta täysin sekulaaristi, sillä enää kirkko ei määrää sakkoja heidän mielestään pakanallisten juhlien järjestämisestä. Nykyään suomalaiset iloitsevatkin kukin omalla tavallaan keskikesän juhlassa valosta ja lämmöstä ja kunnioittavat elämän ihmettä.

Juhlapaikan koristelu vanhaan malliin kukin ja lehtikasvein, saunominen, uiminen, grillaaminen, hyvästä ruoasta ja juomasta nauttiminen, veneily, ison nuotion eli kokon polttaminen, juhannussalon pystytys ja ihailu, tanssiminen, rentoutuminen. Ne kaikki ja jokaisen keksimät omat tavat keskikesän juhlistamiseen ovat nykyään sallittuja.

Nykyään tuskin kukaan palvoo koristeilla ja toimillaan muinaissuomalaisia jumalia, vaikka sieltä historian hämäristä moni tapa periytyykin. Mutta edelleenkin luonto on oleellinen osa suomalaisten juhannuksen juhlintaa. Kaupunkien kadut tyhjenevät ihmisten matkustaessa mökeille, maalle ja luonnon äärelle viettämään keskikesän juhlaa.

Ja suuren kansanjuhlan kunniaksi Suomen lippu saa hulmuta korkealla koko yön yli. Tarkemmin määriteltynä liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.

Juhlikaamme siis vapaina kristillisistä syntiajatuksista ja kohtuudella terveytemme kunniaksi. Terveytemme kunniaksi noudatetaan myös pandemian aiheuttamia rajoituksia. Auringolle ja elämälle kiitos!

Risto Puumalainen

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2021. Sarja jatkuu syksyllä.

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry