Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Sote-uudistus ja kirkollisvero
Jori Mäntysalo / 23.6.2021
Kirkko saa noin 50 miljoonaa euroa lisätuloja sote-uudistuksesta seuraavan verorakenteen muutoksen vuoksi.

Sote-uudistus todennäköisesti lisää kirkon tuloja kymmenillä miljoonilla. Tämä johtuu verotuksen rakenteesta.

Veroja on kolmea päätyyppiä: 1) henkiraha, jolloin kaikki maksavat saman summan; 2) suhteellinen, jolloin kaikki maksavat saman osuuden tuloistaan; 3) progressiivinen, jolloin veron suhteellinenkin määrä kasvaa tulojen kasvaessa.

Veroprogressio piilossa ja esillä

Kuntavero on näennäisesti suhteellinen, esimerkiksi 20 % tuloista. Siinä on kuitenkin perusvähennys eli pohjaosa, josta veroa ei mene. Kuvitellaan, että sen suuruus on 5000 euroa. Tällöin 20 000 ja 30 000 ansaitsevat maksavat (20000-5000)/5 ja (30000-5000)/5 eli 3000 ja 5000 euroa. Veroprosentit ovat heillä todellisuudessa 15 % ja 16,7 %; toisella tavalla sanoen vero kasvoi 1,67-kertaiseksi kun tulot kasvoivat 1,5-kertaiseksi.

Valtionverossa on muodollisestikin progressio. Oletetaan asteikko sellaiseksi, että veroa menee 20 000 euron tuloihin saakka 10 % ja siitä ylöspäin 20 %. Eli valtiolle 20 ja 30 tuhatta ansaitsevat maksavat 20000*10/100 ja 20000*10/100 + (30000-20000)*20/100 eli 2000 ja 4000 euroa.

Näin siis verojen määrä on esimerkkihenkilöillä kaikkiaan 5000 ja 9000 euroa. Todelliset veroprosentit ovat 25 % ja 30 %. Osa progressiosta tulee suoraan valtionverosta, osa ”piilossa” kunnallisveron perusvähennyksessä.

Olennaista on, että valtionverossa todellinen progressio on jyrkempi kuin kunnallisverossa.

Veroasteikon säilyttäminen

Sote-uudistuksen myötä menoja siirtyy kunnilta valtiolle. Veroihin halutaan vastaava korjaus niin, että todelliset veromäärät eivät muutu. Oletetaan että esimerkkihenkilöiden yhteensä maksamat kunnan 8000 ja valtion 6000 euroa pitää kääntää päinvastoin.

Jos nyt mekaanisesti vähennetään kunnan veroprosenttia, sen pitäisi olla 6000/(20000-5000+30000-5000) = 15 %. Veroista suurempi osa menisi jyrkemmän progression piiriin.

Tämä on tarkoitus oikaista pienentämällä kunnallisveron perusvähennystä. Mitä pienemmäksi se menee, sitä lähempänä todellinen veroprosentti on muodollista prosenttia.

Kirkollisveron veropohja

Kirkollisveron veropohja on sama kuin kunnallisveron. Erityisesti niissä on sama perusvähennys eli verovapaa osa. Mitä pienemmäksi tämä osa menee, sitä enemmän seurakunta saa tuloja nostamatta veroprosenttiaan.

Valtiovarainministeriö on tehnyt tässä kuvatun kaltaiset laskelmat oikeilla luvuilla. Arvioiden mukaan ev.lut. seurakunnat tulevat saamaan noin 50 miljoonaa euroa lisää tuloja vuodessa.

Vaihtoehtoja

Muitakin vaihtoehtoja tietenkin on. Valtion veroasteikkoa voidaan säätää, tai sitten antaa veroprogression jyrkentyä rajusti. Pääministeri heitti ilmaan myös ajatuksen veroprogressiosta kunnallisveroon. Mikään näistä ei vaikuta todennäköiseltä.

Verotuksen monimutkaistaminen niin, että kirkollisverolla olisi muista eroava veropohja, tuntuu vielä epätodennäköisemmältä.

Parasta olisi tietenkin lopettaa kahden kirkon verotusoikeus. Sitä tuskin tullaan näkemään ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry