Pikkulinnut ovat kertoneet, että aktiiviset, valistuneet kansalaiset ovat panemassa vireille kansalaisaloitteen elämänkatsomustiedon avaamiseksi kaikille sallituksi katsomusaineeksi. Tiedon mukaan kesällä kasvatettava poikanen lähtee lentoon jo elokuussa, koulujen lukuvuoden alkaessa. Vihdoin! On korkea aika lopettaa ET-kielto peruskoulussa ja lukiossa.
Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta, lapsen oikeuksista. Mitään hyväksyttävää, sisällöllistä syytä estää ET:n opiskelu kirkon jäseniltä ei ole. Siksi myös uskontokuntaan kuulumattomia edustavat järjestöt, kuten Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto tukevat ET:n sallimista kaikille – sekä kansalaisaloitetta sen puolesta.
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on peruskoulun ja lukion elämänkatsomustiedon opiskelun avaaminen, salliminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Nyt ev.-lut. ja ortodoksisen kirkon jäsenillä ei ole mahdollisuutta opiskella elämänkatsomustietoa.
Tämä edellyttää tarvittavien muutosten tekemistä peruskoulu- ja lukiolakeihin. Peruskoulun oppilasta koskevan päätöksen tekisivät edelleen huoltajat ja lukiossa lukiolainen itse.
Kansalaisaloitteelle voidaan esittää erittäin hyvät perustelut:
”Sääntely on yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lasten oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen,” todetaan lapsiasiavaltuutetun nelivuotiskertomuksessa eduskunnalle 2018. Jo sen pitäisi riittää.
Vuonna 2019 lukiolakia muutettaessa Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto kiinnittivät lausunnoissaan asiaan kriittistä huomiota.
Taloustutkimuksen elokuussa 2020 toteuttamassa mielipidetiedustelussa 79 prosenttia kaikista vastaajista ja 86 prosenttia nuorista kannatti elämänkatsomustiedon avaamista kaikille mahdolliseksi katsomusaineeksi. Uskonnonvapaus.fi –kuntavaalikonevastauksissa yli 90 prosenttia ehdokkaista sallisi ET:n opiskelun kaikille.
Opetusministeriö on selvittänyt elämänkatsomustiedon avaamista hallituksen lakiesityksen kautta. Kun asia ei ole hallitusohjelmassa ja kaikki nykyisen hallituksen puolueet eivät uudistusta kannata, lakiesitystä ei opetusministerin mukaan ole luvassa. Vain kansalaisaloitteella on nyt mahdollista saada asia eduskunnan käsittelyyn.
Tarvittavat muutokset peruskouluja lukiolakeihin ovat muodollisesti pieniä ja lakiteknisesti helppoja. Muutos voidaan toteuttaa nopeasti, sillä ehdotettu uudistus ei edellytä oppiaineja tuntijaon eikä opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden muuttamista. Nykyiset oppikirjatkin käyvät.
Uudistuksen kustannusvaikutus on pieni. Elämänkatsomustiedon oppilaiden määrä todennäköisesti hieman lisääntyisi, mutta opetusryhmien kokojen tasoittuminen eri katsomusaineiden välillä ei sinällään aiheuttaisi kustannuksia. Ennen muuta kysymys on valinnan vapauden tuomasta yhdenvertaisuudesta, perheiden ja lukiolaisten mahdollisuudesta valita sopivin katsomusaine.
Tehdään tämä muutos nyt yhdessä tänä vuonna, kansalaisaloitteen kautta. Siihen tarvitaan laajoja kansalaispiirejä, yhteistyötä, aktiivisuutta, myös jalkatyötä. Siihen tarvitaan erityisesti myös vapaa-ajattelijain aktiivista toimintaa. Se on meille yhdistyksissä loistava syy herätä koronahorroksesta.
Alkaako kirkon epäreilujen etuoikeuksien, privilegioiden purku ET-kiellon purkamisesta? Aikataulullisesti sille kova kilpailija on oppituntien ulkopuolisten uskonnollisten tilaisuuksien saattelu historiaan, aamuhartauksien, päiväkodin ”pikkukirkkojen” ja koulupäivän kirkkojumalanpalvelusten siirto päiväkotija koulupäivistä vapaa-ajan puolelle. Päätösvalta on jatkossakin kunnilla, vastuu kuntapäättäjillä.
Silti Opetushallituksen uusi pääjohtaja pääsee tai joutuu historian keinuun – paavin ja keisarin, kirkon ja valtion vuosituhantisen valtataistelun keskiöön. Ohjeista kouluille on käyty vahvaa kädenvääntöä kirkollisia privilegioita myötäilevän OPH:n sekä julkisen vallan neutraliteettia, kasvatuksen ja koulutuksen sitouttamattomuutta edistävän opetus- ja kulttuuriministeriön välillä.
Omaksuuko Opetushallituksen uusi pääjohtaja erilaisen suhtautumisen kuin kokoomuslaisella Olli-Pekka Heinosella ja hänen edeltäjällään on ollut? Taustoitamme asiaa toisaalla lehdessämme
Esa Ylikoski
Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 2/2021.