Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Hautauskappelit halutaan myös ei-kirkollisiin hautauksiin
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 3.1.2021
75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin.

75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. 18 prosenttia katsoo, että niitä tulee käyttää vain kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin, ja 7 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Taloustutkimus haastatteli elokuussa 2020 Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta 1003 henkilön otantaa 15–79-vuotiaasta väestöstä.

Erot eri vastaajaryhmien välillä esimerkiksi sukupuolten, ikäryhmien, alueiden, ammattiryhmien, ansiotason ja koulutustaustan suhteen ovat melko pieniä, pääasiassa virhemarginaaliin (3 prosenttiyksikköä) sijoittuvia. Vain maanviljelijöiltä ja pienituloisimmilta tuki myös ei-kirkollisille hautauksille kappeleissa oli keskitasoa vähäisempää.

Liike Nyt, Vasemmisto, Vihreät ja SDP olivat kärjessä puolueiden kannattajien yli 80 prosentin tuessa ei-kirkollisten hautauksien sallimiselle, mutta tukea sille tuli yli 70 prosentilta myös Kokoomuksen ja Keskustan kannattajista. Vain Kristillisdemokraateilla ei-kirkolliset hautaukset salliva kanta jäi alle puoleen, 33 prosenttiin.

– Tilanne on ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallinen, syrjivä, todetaan Vapaa-ajattelijain liitosta. Erityisen ikävää on, jos kappelin käyttökielto tulee uskonnottoman vainajan omaisille yllätyksenä. Tarvitaan hautaustoimilain uudistus.

Kysymyksen taustalla on kaksijakoinen tilanne seurakuntien hautausmailla. Eräiden hautausmaiden (esim. Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Hyvinkää, Tampere) kappeleita voi käyttää ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin, mutta toisilla hautausmailla (esim. Espoo, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Lahti, Pori, Jyväskylä, Lappeenranta ym.) kappeleita ei myönnetä muihin kuin kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. Kirkko on jakautunut tässä asiassa, ja Kirkkohallitus sekä piispainkokous ovat tukeneet ei-linjaa.

Laki ei määrää kappelin käytöstä. Kuitenkin hautaustoimilailla kirkon hautausmaat on säädetty kaikkien, myös uskonnottomien hautaamiseen, ja kirkko saa ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen rahoitusta valtion budjetista yli 100 miljoonaa euroa. Tuki on noin 20 euroa suomalaista kohti vuodessa. Vapaa-ajattelijayhdistysten hautausmaat eivät saa valtion tukea.

Kirkollisasioista sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että hautaustoimilaki yhdenvertaistetaan ja hautaustoimi siirretään opetus- ja kulttuuriministeriön kirkollisasioista sosiaali- ja terveydenhuoltoon, asianomaisen ministeriön toimipiiriin. Lähtökohtana tulee olla vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittaminen sekä sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

Hautaustoimen järjestämisvastuu olisi perusteltua ottaa julkiselle vallalle, mahdollisesti myös uusille sote-maakunnille. Kirkon, uskonnollisten yhdyskuntien ja uskonnottomien järjestöjen sekä yritysten hoitamille hautausmaille tulisi myöntää julkista rahoitusta samoilla perusteilla.

Julkisiin palveluihin voisi kuulua krematorioita ja seremoniatiloja. Esimerkiksi sairaaloiden yhteyteen on perusteltua alkaa järjestää nykyistä laajempia, monikäyttöisiä tiloja ei-kirkollisia saattotilaisuuksia varten. Hautajaiskulttuuri monipuolistuu. Monikäyttöisten tilojen sisustusta ja koristeluja pitäisi voida muuttaa vainajan katsomusta kunnioittavalla tavalla.

Vapaa-ajattelijain liiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/08/24/vapaa-ajattelijat-hautaustoimi-kirkollisasioista-sosiaali-ja-terveystoimeen/

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry