Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Maailman kansalaisuudesta, stoalaisuudesta ja ihmisoikeuksista
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 10.8.2020
Nussbaumin teos helposti luettava, ja teksti etenee hyvin. Lukiessa kuitenkin hiukan häiritsee, miten Nussbaum käyttää varsin laveaa pensseliä esimerkiksi stoalaisista kirjoittaessaan.

Filosofi Martha C. Nussbaum on hyvin laaja-alainen ajattelija: Hänellä on Chicagon yliopistossa sekä filosofian, oikeustieteen, klassisten kielten että teologian oppituolit. Nussbaum on kirjoittanut niin antiikin filosofiasta, etiikasta kuin myös kasvatuksen ja tunteiden filosofiasta. Nussbaum on erityisen tunnettu toimintavalmiuksien teoriasta (engl. capabilities approach) Nussbaum on myös Suomen akatemian akateemikko, joka Suomessa muistetaan myös edesmenneen filosofin Juha Sihvolan yhteistyökumppanina.

Nyt käsillä olevassa teoksessa Nussbaum perehtyy maailman kansalaisuuden ideaan ja tästä ideasta nousevaan filosofiaan, jota Nussbaum kutsuu kosmopolitanismiksi. Teos on hyvin tiivistetty paketti koostuen seitsemästä esseestä rakentuen osaltaan Nussbaumin vuonna 2000 pitämään luentosarjaan, eli lukija saa eteensä paljon luettavaa niin stoalaisista kuin kyynikoista, mutta teoksessa on myös täysin uutta materiaalia esimerkiksi Adam Smithin moraalifilosofiasta. Nussbaum on tehnyt tietoisen valinnan pudottaessaan teoksesta pois esimerkiksi Immanuel Kantin maailman kansalaisuutta käsittelevät tekstit, koska on jo kirjoittanut aiheesta laajalti muualla.

Kirjan kiehtovin osuus on ehdottomasti alkupuolen esseissä, jotka käsittelevät antiikin Kreikan ja Rooman filosofisia koulukuntia, ja tässä arviossa keskityn näitä koskeviin teksteihin. Kyynikko Diogenes esitteli idean maailman kansalaisuudesta, kun häneltä kysyttiin, mistä hän on kotoisin. Diogenes vastasi olevansa maailmankansalainen, joka on vapaa kaikista taustoista, kuten yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta ja vastaavista tekijöistä nousevista identiteeteistä. Myöhemmät kyynikot ja stoalaiset filosofit kehittelivät tätä ideaa vielä pidemmälle esittäessään, että maailmankansalaisuus on mielen tyyneyttä.

Nussbaum kuitenkin huomauttaa, että kosmopolitanistinen filosofia asettuu ihmisten koetun arjen yläpuolelle sen väitteen myötä, jonka mukaan ihmisen on mahdollista olla täysin vapaa kaikista identiteeteistä. Nussbaum osoittaa, että tämä on käytännössä mahdotonta. Nussbaum esimerkiksi kysyy, miten orjan on mahdollista olla vapaa häntä koskevista paineista ja konkreettisista perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Nussbaumin mukaan stoalaisilla oli varsin erikoinen lähestymistapa orjuuteen ylipäätään: orjuus ei ollut stoalaisten mukaan väärin, ”jos orjan arvokkuutta ei loukata”. Stoalaisten mukaan onnelliseen ja hyvään elämään riitti pohjimmiltaan pelkkä viisas mieli.

Antiikin Kreikasta Nussbaum siirtyy roomalaisen filosofian pariin ottaen luupin alle stoalaisen Ciceron. Nussbaum kirjoittaa Ciceron eläneen moraalisesti kunnioitettavan elämän tämän vastustaessa Marcus Antoniuksen tyranniaa, jonka uhrina hän lopulta kuoli salamurhan myötä. Cicero määritteli tuotannossaan joukon velvollisuuksia, joita yksilöllä on kotimaataan, vanhempiaan, lapsiaan ja sukulaisiaan kohtaan, tässä järjestyksessä. Näiden velvollisuuksien noudattaminen takasi Ciceron mukaan ihmisten välisen kunnioituksen ja keskinäisen sovun. Cicero kulki pitkälti stoalaisia tienviittoja seuraten määritellessään onnellisen ihmisen olevan vapaa kaikista himoista ja ihmistä riivaavista intohimoista. Ciceron ajattelussa on kuitenkin eroja verrattuna kreikkalaisiin stoalaisiin, koska omasta skeptisismistään johtuen hän ei allekirjoittanut kaikkia perinteisten stoalaisten päättelyketjuja ja teleologiaa: esimerkiksi hyvään elämään voivat Ciceron mukaan kuulua myös aineelliset ja materiaaliset tekijät, kun taas perinteisemmät stoalaiset karsastivat kaikkea aineellista (kuten omaisuus) hyvinvoinnin ja onnellisen elämän osatekijöinä.

Nussbaumin suurin kritiikki stoalaiseen perinteeseen nousee nimenomaisesti suhtautumisesta aineellisessa maailmassa vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen. Stoalaisten mielestä esimerkiksi vakava köyhyys, sodan tai väkivallan uhriksi joutuminen ei tuottanut ihmisille kärsimystä, jos nämä olivat mieleltään vapaita. Tämän tähden stoalaiset eivät ottaneet kantaa näiden edellä mainittujen asioiden oikeudenmukaisuuteen tai epäoikeudenmukaisuuteen; he pitivät näitä yksinkertaisesti irrelevantteina. Vaikkakin poikkeuksia myös löytyi: roomalainen Senecan (joka muistetaan myös keisari Neron huono-onnisena opettajana) oli omana aikanaan radikaali ottaessaan kantaa orjien asemaan kirjoittaessaan, että isäntien harjoittama orjiensa seksuaalinen hyväksikäyttö oli väärin ja tuomittavaa. Näistä huomioista huolimatta Seneca ei kyseenalaistanut itse orjuutta ja sen loukkaavuutta ihmisarvolle.

Stoalaisiin kohdistuva kritiikki kulkee läpi teoksen, vaikka aihealueet vaihtelevat. Stoalaisuuteen kohdistuvasta kritiikistä versoo myös Nussbaumin kritiikki maailmankansalaisuuden ideaa ja kosmopolitanistista filosofiaa kohtaan. Tämän kritiikin voisi tiivistää seuraavasti: maailmankansalaisuuden ongelmana on se, että ihmisoikeuksia ja globaalia oikeudenmukaisuutta määritellessä ei kiinnitetä ollenkaan huomiota ns. 2. sukupolven ihmisoikeuksiin, eli esimerkiksi globaalin köyhyyden torjuntaan.

Nussbaumin teos helposti luettava, ja teksti etenee hyvin. Kirjaa lukiessa kuitenkin hiukan häiritsee, miten Nussbaum käyttää varsin laveaa pensseliä esimerkiksi stoalaisista kirjoittaessaan: stoalaisten koulukuntien keskinäiset erot kyllä huomioidaan, mutta niitä ei juurikaan avata, jolloin stoalaisista ensimmäistä kertaa kuuleva voi saada vaikutelman stoalaisista lähes monoliittisena ja keskenään ristiriidattomana porukkana. Nussbaum myös lämmittelee kirjan loppupuolella vanhoja ajatuksiaan toimintavalmiuksien teorioista, ja tässä on toiston maku. Näistä pienistä tollikoista huolimatta kirja on lukukokemuksena miellyttävä, ajatuksia herättävä ja teoksen lukee nopeasti.

Eero Suorsa

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2020.

Martha C. Nussbaum:
The Cosmopolitan Tradition. A Noble but Flawed Ideal.
Oxford University Press.
2019.
309 s.

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry