Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ja -osuudet peruskoulussa vuodelta 2018 on julkaistu. ET:n oppilasosuudet ovat hiljakseen kiihtyvässä kasvussa ja ev.lut. uskonnon osuus laskussa. Alakoulussa ET:n oppilasosuus on 8,5 % ja Uudellamaalla 15,3 % ja Helsingissä 22,8 %. Useimmissa maaseutukunnissa ET-oppilaiden osuus on edelleen pieni. Peruskoulun 1-9 luokkien keskimääräiset opiskelijaosuudet vuodesta 2010 vuoteen 2018 on kehittynyt seuraavasti:

2010: ev.lut. 92,9%, et 3,2%
2012: ev.lut. 91,9%, et 4,0%
2014: ev.lut. 90,7%, et 4,9%
2016: ev.lut. 89,2%, et 6,1%
2018: ev.lut. 87,1%, et 7,7%

Alakoulussa (1-6 luokat) ET:n oppilasosuus on 8,5 % ja yläkoulussa (7-9 luokat) se on 6,1 %. Alakoulussa kasvu vuosina 2016-2018 oli 1,9 prosenttiyksikköä ja yläkoulussa 0,9 prosenttiyksikköä.

Kasvun kiihtyvyyttä kokonaisuudessaan kuvaa ET:n osuuden kasvun suurentuminen jokaisella 2-vuotisjaksolla:

2010: 3,2 %
2012: 4,0 % (kasvua 0,8 %-yksikköä)
2014: 4,9 % (kasvua 0,9 %-yksikköä)
2016: 6,1 % (kasvua 1,2 %-yksikköä)
2018: 7,7 % (kasvua 1,6 %-yksikköä)

Oppilasmäärät vuonna 2018 olivat alakoulussa 31 523 ja yläkoulussa 10 834, yhteensä 42 357 peruskoulun oppilasta. Olipa prosenttilukemista mitä mieltä tahansa, kysymys yli 42 000 ET-oppilaan oikeuksien toteutumisesta on iso asia. On myös lähes sama määrä ET-opetukseen oikeutettuja oppilaita, jotka kuitenkin ovat uskonnonopetuksessa. Lukemat kertovat, että ET on ollut ja on yhä vajaakäytössä. Vajaakäyttö syntyy usein jo siinä vaiheessa, kun oppilasta on ilmoitettu ekalle luokalle noin puoli vuotta ennen koulun alkua. Jos koulussa ylipäätään ei ole ollut ET-opetusryhmää tai sen paikka tai aika on ollut huono, moni ET-opetukseen oikeutettu lapsi onkin olosuhteiden pakosta sijoitettu uskonnonopetukseen.

Sen jälkeen korjausliikkeen tekeminen peruskoulun aikana on osoittautunut harvinaiseksi, mikä voi johtua myös ”valintojen pysyvyyttä” koskevasta virheellisestä informaatiosta. Sellaisen suositteleminen ei ole määräys. Tosiasiassa huoltajat voivat siirtää ET-opetukseen oikeutetun oppilaan uskonnosta ET-ryhmään millä luokalla tahansa. Nyt uuden lukuvuoden alkupäässä se onnistuu myös jopa 9. luokalle siirtyvillekin, puhumattakaan mistä tahansa muusta luokasta.

ET-oppilaiden suhteellisen pieni määrä yläkoulussa johtuu myös siitä, että 12-14 vuotta siten noin 85 % lapsista kastettiin. Vaikka kirkosta eroamisen tilastojen mukaan ainakin toinen huoltajista on sen jälkeen eronnut kirkosta (noin 700 000 eronnutta), lapset ovat yleisimmin jääneet erottamatta kirkosta. Näin ET-opetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä on kasvanut hitaammin kuin kirkosta eronneiden määrä ja yleinen maallistumiskehitys aikuisten yhteiskunnassa.

Lukuvuoden jo alettuakin ehtii vielä korjata asian, erottaa lapsen kirkosta ja siirtää hänet ET-opetukseen. Kun lapsi on erotettu kirkosta tai hän ei ole siihen kuulunutkaan, lukuvuoden alkuviikkoina on erinomainen aika siirtää lapsi uskonnosta ET-ryhmään. Itse asiassa koko syyslukukausi aivan hyvä aika vaihtoon; lain mukaan vaihdon voi tehdä milloin vain.

Tässä lukemat https://vipunen.fi/fi-fi/perus/Sivut/Kieli–ja-muut-ainevalinnat.aspx

Alakoulun ET-oppilasosuuden kuntakohtaisia %-lukemia (2018):

Helsinki 22,8
Kerava 15,0
Vantaa 14,7
Turku 14,4
Espoo 14,3
Tampere 13,4
Porvoo 12,1
Sipoo 10,8
Järvenpää 10,7
Hyvinkää 10,5
Siuntio 10,4
Karkkila 10,2
Lahti 10,1
Kemi 9,6
Kotka 9,4
Joensuu 8,2
Jyväskylä 8,2
Vaasa 8,1
Oulu 7,3
Riihimäki 7,3
Lappeenranta 5,3
Rovaniemi 5,0
Kajaani 4,4
Kouvola 4,4
Rauma 3,9
Pori 3,7
Kolari 2,4
Seinäjoki 1,0

Esa Ylikoski