Kuopion kupeessa, Siilinjärvellä ja Maaningalla ilmestyvän paikallislehti Uutis-Jousen toimittaja Riikka Kuosmanen rykäisi (8.11.2018) irvokkaan jutun otsikolla ”Kuoleman rajan takaa”. (Uutis-Jousen juttua referoitiin ainakin toimittaja Mikko Välimaan kirjoituksessa Helsingin Uutisissa 9.1.2018). Siinä haastateltiin Siilinjärven vapaaseurakunnan johtajaa, pastori Pauli Kärkeä. Hän kertoi vaimonsa saaneen syksyllä vakavan, tarkemmin määrittelemättömän sairauskohtauksen. Kärki väitti ihan pokkana KYSin lääkäreiden aluksi sanoneen, ettei mitään ollut enää tehtävissä vaimon pelastamiseksi. Hieman myöhemmin lääkärit olivat pastorin mukaan todenneet vaimon kuolleeksi.
Kärki ei luovuttanut, vaan alkoi haalia ihmisiä rukoilemaan. Rukoustalkoisiin osallistui ihmisiä kautta maailman, aina Intiaa myöten. Kun Kärki meni jättämään jäähyväisiä vaimolleen, hänelle ilmoitettiinkin, että vaimo elää! Halleluja! Kärki julisti, että rukousten vyöryn seurauksena tapahtui odotettu ja toivottu Jumalan ihme. Vaimo leikattiin ja hän alkoi toipua.
Ihmeet eivät loppuneet kuitenkaan kuolleista ylösnousemiseen. Vaimo oli näet hieman toivuttuaan kertonut piipahtaneensa peräti kahdesti tuonpuoleisessa ja bonganneensa siellä sukulaisia ja tuttuja. Epäselväksi jäi, toikkaroiko hän taivaassa vai alimmassa helvetissä, tulimeren rikinkatkuisessa hämärässä. Sittemmin Kärjen mukaan vaimon toipuminen on edistynyt ennätysvauhtia ”lähtökohdat huomioiden”. Kiitos jälleen rukoustulvan!
Kärki oli sen verran älyissään, että hän loihe lausumaan: ”Tiedän monen pitävän tätä huuhaana ja minua idioottina, vaikka tunnenkin olevani terve ja jalat tiukasti maassa”. Tosi on. Pelkkää roisia huuhaata. Eikä tuo idiootinkaan leima ole tuulesta temmattu. Mutta ensisijaisesti Kärki on paatunut petkuhuiputtaja, viekas elämän ja kuoleman erikoismies. Hän tietää taatusti tällaista skeidaa levittäessään, ettei KYS voi kommentoida yksittäisen potilaan tapausta ja torpedoida hänen valheitaan. Eikä Kärki tai hänen vaimonsa ole tuoneet julkisuuteen minkäänlaisia todisteita väitteidensä tueksi. Pelkkiä tarinoita. Ymmärrettävää. Koska mitään todisteita ei ole olemassa.
Kärjen uutisointi villitsi Jumalan olemattomiin ihmeisiin uskovia. Lehtijutun kommenteissa taikauskoon hurahtaneet pitivät kertomusta väkevänä todisteena Jumalan olemassaolosta ja rukouksen parantavasta voimasta. Tätä rataa: ”Siinä vahvaakin vahvempi todistus Jumalan olemassaolosta ja rukousten voimasta. Hän näkee ja kuulee ja auttaa! Amen; Kiitos Jeesus armostasi. Paranna täysin verihaavain kautta; Tätä tekee yksin taivaan Jumala Jeesuksen hänen poikansa nimessä, Amen.”
Kirjoitin Uutis-Jousen jutun innoittamana kolumnin otsikolla ”Herätkää kuolleet!” (Kuopion kaupunkilehti 12.1.). Se poiki poikkeuksellisen paljon vastineita ja palautteita sekä lehteen että suoraan minulle, ”Jumalaa pilkkaavalle syntisäkille”. Kaikki palautteet olivat myötäsukaisia Kärjen perättömille väitteille. Myös itse Kärki väänsi sekavan vastineen Kuopion Kaupunkilehteen (19.1.). Siinä hän lähinnä toisteli Uutis-Jouselle antamansa haastattelun sisältöä. Ja totesi lopuksi: ”Myllykangasta pätevämmät huipputiedemiehet, lääkärit, kirurgit, professorit ovat vuosikymmenten ja -satojen aikana keränneet näistä (kuolemanrajakokemukset ja kuolleista heräämiset) tuhansien tapausten kokoelman.” Kerrankin Kärki puhui totta. Kuolleistaheräämistarinoita on maailma pullollaan. Mutta vain tarinoita. Kukaan ei ole koskaan noussut kuolleista, eikä nouse, vaikka rukoiltaisiin rystyset valkoisina.
Näiden älyttömyyksien sylttytehdas on tietysti Raamattu. Siinä Jeesuksen väitetään herättäneen henkiin esimerkiksi haudassa päiväkausia lahonneen Lasaruksen. Ja kovinta kamaa oli se, kun Jumala herätteli henkiin ja lopulta tempaisi taivaaseen Jeesuksen, siis itsensä. Tämän tempun rinnalla israelilaisen huijarin Uri Gellerin metallilusikantaivuttelut ”henkiset energiansa” keskittämällä ovat lasten leikkiä. Kirkot pitävät innokkaasti yllä tarinoita hokkuspokkus-ihmeistä. Koska ilman keksittyjä taikatemppuja Jeesus olisi pelkkä suurieleinen suunsoittaja ja räyhähenki. Jota tuskin monikaan noteeraisi. Palvonnasta nyt puhumattakaan.
Mediassa on viime vuosina kovasti rummutettu vastuullista journalismia. Sitä löi avokämmenellä poskelle Uutis-Jousen kritiikitön rykäisy. Malliesimerkki ala-arvoisesta journalismista. Joka ruokki arvostelukyvyttömien ihmisten uskoa yliluonnollisuuteen.
Markku Myllykangas