ET:n avaaminen ns. omantunnon asiaksi

Lukio-opiskelijan tulisi opinnoissaan saada valita katsomusaineekseen joko uskonnon tai ET:n niin kuin hän voi valita muutkin kurssit – ja vieläpä sen, opiskeleeko hän lukiossa vai ei.

Lehdistötiedote 12.4.2018.

Lukiolain siirtyessä eduskunnan käsittelyyn tulee Vapaa-ajattelijain liiton mielestä ottaa huomioon lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden erityisvaltuutettujen sekä Kuntaliiton ja Lukiolaisten liiton esittämät kannanotot elämänkatsomustiedon (ET:n) avaamisen puolesta. Ministeriön esitykseen nuo ehdotukset eivät nyt (12.4.) sisälly.

– Uskontoihin ja katsomuksiin liittyvänä ET:n avaaminen on syytä käsitellä eduskunnassa ns. omantunnon asiana yli hallitus-oppositio -asetelman, ehdottaa Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.

Nyt evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalla ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa.
– Lukio-opiskelijan tulisi opinnoissaan saada valita katsomusaineekseen joko uskonnon tai ET:n niin kuin hän voi valita muutkin kurssit – ja vieläpä sen, opiskeleeko hän lukiossa vai ei, huomauttaa Ylikoski.

Lapsiasiavaltuutettu totesi kertomuksessaan eduskunnalle 2018, että tällainen sääntely on ”yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen”. Tilanne on mahdollista korjata vireillä olevassa lukiolain uudistuksessa.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto esittää muutosta lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle: ”Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen.”

Kuntaliitto toteaa, että ministeriön säännösluonnos ”jättää edelleen eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai kuulumattomat eriarvoiseen asemaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen osalta”. Suurin osa lukioista on kuntien ylläpitämiä.

Lukiolaisten liitto vaatii myös siirtymistä yhteiseen katsomusaineeseen, mutta nyt ”vähintään lakia tulisi muuttaa siten, että myös opiskelijoiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla opiskelijalla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonnon opetuksen sijaan”.

Monen lukiolaisen perheen katsomuksellinen ja muukin perhetilanne on nyt eri kuin oli opiskelijan varhaislapsuudessa, jolloin hänet liitettiin kirkkoon. Jos nuori nyt haluaa erota kirkosta muun muassa mahdollistaakseen elämänkatsomustiedon opiskelun ja huoltaja sitä tukee, toisen huoltajan kielto riittää estämään eron ja siten pääsyn elämänkatsomustiedon opiskeluun. Kieltämistapauksissa ei aina ajatella nuoren lukio-opiskelun ja jatko-opintojen parasta.

ET:n avaamista pidetään hyväksyttävänä myös uskontokuntiin kuulumattomien opiskelijoiden näkökulmasta. Tämä käy ilmi Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton lausunnoissa. Heidänkin tilanteensa paranisi, kun elämänkatsomustiedon opetuksen tarjonta todennäköisesti vahvistuisi nykyisestä.