”Uskonto on kansojen oopiumi” ei ole enää tarkka kuvaus uskonnosta, sillä nykypäivänä uskonnot ovat eri puolilla maailmaa ottaneet paljon suuremman ja osin järkyttävämmän roolin. Uskonnon nimissä tehdään mitä surullisimpia tekoja, aina verilöylyihin asti.
Onneksi Suomessa uskonnon rooli ei ole läheskään näin vakavalla tasolla, mutta on paljon asioita, joihin kaivataan parannusta. Vielä vuonna 2017 verovirasto kerää kirkolle veroa, peruskoulussa tunnustuksellinen uskonnonopetus on yhä kouluaineena, hautaustoimesta on tullut kirkon liiketoimintaa, perustuslain turvin yhdellä uskonnolla on etuasema jne.
Suomessa Vapaa-ajattelijat ovat paikallisyhdistysten ja näiden liiton kautta tuoneet vuosikymmenien ajan monia epäkohtia esiin ja taistelleet yhdenvertaisuuden puolesta. Me olemme saavuttaneet paljon, ja monia tärkeitä muutoksia voidaan lukea vapaa-ajattelijoiden ansioksi.
Järjestäytyneet vapaa-ajattelijat Suomessa tekevät hyvin arvokasta työtä. Kaikkialla maailmassa tämän kaltainen toiminta ja vaikuttaminen yhteiskunnassa ei ole mahdollista. Eikä Suomessakaan ole aina ollut helppoa. Muutoksen aikaansaamiseksi hyvin moni vapaa-ajattelija on nähnyt vaivaa ja käynyt välillä koviakin taisteluja uskomattomien oikeuksien puolesta ja tasavertaisuuden edistämiseksi, ja siten onnistunut vähentämään uskonnon roolia yhteiskunnassa. Tämän kovan työn ja näiden saavutusten ansiosta meidän, jotka tänä päivänä haluamme jatkaa tätä tärkeää työtä, ei tarvitse käydä kaikkia samoja vaiheita läpi. Vapaa-ajattelijoihin liittyminen on helppoa ja asioiden edistäminen monipuolisesti turvallisempaa.
Ansiokkaasta historiasta huolimatta vapaa-ajattelijoilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Uskonnottomien ihmisoikeudet ja tasavertaisuus eivät ole vieläkään parhaalla tavalla taattuja. Vapaa-ajattelijoiden yhdistysten ja liiton tulisi vielä tehokkaammin ponnistella näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja painottaa uskonnon kuuluvan ihmisten henkilökohtaiseen elämään, jossa valtiolla ei tulisi olla mitään roolia.
Katsomuksen henkilökohtaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme kritisoi uskontoja ja ihmisarvoa alentavia ilmiöitä, joita eri uskonnoissa esiintyy. Päinvastoin, vapaa-ajattelijoiden tulee tuoda esiin uskontojen epäkohtia ja kritisoida niitä työssään tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta, jossa vakaumukset ovat täysin ihmisten henkilökohtaisia asioita.
Vapaa-ajattelijoiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vielä suurempaa voimaa. Siihen mahtuvat näkemysten erilaisuudesta huolimatta kaikki, joilla on samat tavoitteet. Toivon, että liittokokouksessa löydetään yhtenäisempiä ja selkeämpiä vaikuttamiskeinoja tavoitteiden määrätietoiseksi saavuttamiseksi.
Binar Mustafa
Kirjoittaja on Helsingin seudun vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja.