Kun Paavali julistaa Raamatussa, että ”esivalta ei kanna miekkaa turhaan” (Room. 13:4), niin tähän lisää saksalainen Martti Luther: ”Muutoinhan Jumala olisi antanut esivallan käteen ketunhännän!” Ja yllyttää esivaltaa miekkaansa säälittä käyttämään.

”Sen tähden on nyt iskettävä, kuristettava ja pistettävä kuoliaaksi – salaa ja julkisesti – kuka vain osaa, ja ajateltava, että ei voi olla toista myrkyllisempää, vahingollisempaa, saatanallisempaa kuin kapinallinen ihminen, niin kuin lyödään kuoliaaksi hullu koira: ellet sinä tapa (häntä), niin hän tappaa sinut ja koko maan sinun kanssasi.”

Tuon saatanallisen säkeen kirjoitti Luther vuonna 1525 (Valitut teokset, osa III). Tätä tappamiseen, murhaamiseen ja terrorisoimiseen yllyttänyttä pappia Suomen evankelis-luterilainen kirkko kunnioittaa opeissaan ja nimessään.

Humanisti ja filosofi Erich Frommin mielestä Luther ja toinen ”uskonpuhdistaja” Jean Calvin ”ovat suurimpia vihaajia mitä historiallisten johtajien ja ainakin uskonnollisten johtajien joukossa koskaan on esiintynyt.”

Olisiko luterilaisella kirkolla syytä ja aihetta sanoutua irti Lutherin opeista ja koko miekkosesta, jos laitos jatkossa aikoo kannattaa ja julistaa rakkauden ja armon sanomaa?

Kauko Tuovinen
Tampere