Valtakunnassa kaikki hyvin?

Vapaa-ajattelijain liitto on loppusyksyn ja alkutalven akana antanut lukuisia kannanottoja ja lausuntoja ja toimittanut niistä lyhyet tiedotteet medialle. Kannanotot ovat tarkemmin luettavissa liiton sivustolla.

Kannanottoja

 

 

Ei tukiaisia evankelis-luterilaiselle kirkolle

Tiedote 29.11.2013

Vapaa-ajattelijain liitto ei kannata työryhmän ehdotusta luterilaisen kirkon 120 miljoonan euron könttätuesta korvauksena kirkon ns. yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta. Liitto esittää, että jokaista tehtävää ja tukea tarkastellaan kriittisesti omassa asiayhteydessään. Liiton mielestä väestökirjanpidon voi hoitaa väestörekisteri ja hautaustoimi tulisi kunnallistaa. Kirkollisveron kannosta verottajalle maksettavaa korvausta ei liiton mielestä ole mitään syytä alentaa.

Antakaa kirkolle rahankeräyslupa

Lausunto sisäasiainministeriölle16.12.2013

 

Vapaa-ajattelijat kannattavat nykyisille valtiokirkoille oikeutta järjestää rahankeräyksiä, mikäli samalla suuntaudutaan näiden kirkkojen julkisoikeudellisten etuoikeuksien poistamiseen. Lähtökohtana tulee olla yhdenvertaisuus. Samasta syystä ei pidä kieltää myöskään yksittäisiä seurakuntia keräämästä rahaa. Nykyinen laki on omiaan pikemminkin häivyttämään keräyksen toimeenpanijan, kun kirkot kuitenkin keräävät rahaa epäsuorasti esim. lähetysjärjestöjen kautta.

 

Uskonnottomuus huomioon opettajakoulutuksessa

Kannanotto 3.1.2014

 

Liitto on antanut kommenttikannanoton opettajakoulutuksen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen selvityshenkilöille. Liitto pitää Opetusministeriön
asettamia kehittämistavoitteita tärkeinä ja painottaa kommenteissaan uskonnottomien yhdenvertaisen kohtelun sekä uskonnon ja omantunnon vapauden huomioon ottamista ihmisoikeuskasvatuksessa. Uskonnottomien katsomuksellisia oikeuksia on liiton mielestä
vuosikymmenten varrella väheksytty niin opettajakoulutuksessa kuin koulutusinstituutioissa ylipäätään, eikä uusia ihmis- ja perusoikeuksia ole tältä osin vielä täysimääräisesti alettu soveltaa sen paremmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessakaan. Kriittistä huomiota saa mm. oppilaitosten toimintaansa liittämä luterilainen uskonnonharjoitus.

 

Lukion tuntijakoa koskevan asetusluonnoksen kommentointi

13.1.2014

Vapaa-ajattelijain Liitto on lähettänyt Oikeuskanslerinvirastolle seuraavan kysymyksen:

 

Vuonna 1998 säädetyn lukiolain mukaan lukion oppimäärään kuuluu mm. "- – matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa – -". Lakia edeltävä hallituksen esitys 86/1997 toteaa: "Tarkoituksena on, että opiskelijalle pakolliset aineet säilyvät nykyisellään." Tarkempi tuntijako säädetään asetuksella.

 

Opetusministeriön työryhmä on laatinut esityksen asetuksesta lukion uudeksi tuntijaoksi. Esityksen mukaan uskontoa tai elämänkatsomustietoa tulisi opiskella pakollisena ainakin yksi kurssi, mutta vaihtoehdoissa A ja B esimerkiksi fysiikan, kemian ja biologian tai filosofian, historian ja yhteiskuntaopin voisi jättää täysin opiskelematta.

 

Voidaan kysyä, noudattaako esitetty asetus lain henkeä ja kirjainta, vai ohittaako valtioneuvosto tosiasiallisesti eduskunnan päätösvallan jättämällä useita matemaattis-luonnontieteellisiä tai humanistis-yhteiskunnallisia aineita pois pakollisesta oppimäärästä.

 

Vapaa-ajattelijat oikeusasiamiehen päätöksestä: Tärkeä askel pois pakkouskonnosta – ratkaisu silti puolinainen

14.1.2014

 

Uskonnonharjoituksen pakollisuuden poistaminen Puolustusvoimissa on tärkeä askel parempaan, vaikka jääkin puolitiehen. Näin kommentoi Vapaa-ajattelijain liitto eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä. Kun kirkon jäsenten velvollisuus osallistua uskonnonharjoitukseen kuten hartauksiin ja jumalanpalvelukseen sekä ”kirkollisen työn” oppitunneille poistuu, uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus kehittyvät puolustusvoimissa myönteisesti. Nykyinen käytäntö on painostava. Vaihtoehtona olevan elämänkatsomustiedon tulee päätöksen mukaan olla aidosti tarjolla kaikille.

 

 

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite: Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana

Tiedote 22.1.2014

 

Uskonnonvapauteen kuuluu yhtäältä, että jokaisella tulee olla oikeus kertoa uskostaan ja uskonnostaan muille. Toisaalta uskonnonvapauteen kuuluu myös yksityisyyden suoja, jonka mukaan ketään ei tule saattaa tilanteeseen, jossa hän joutuu vasten tahtoaan kertomaan tai muuten paljastamaan uskontonsa tai vakaumuksensa. Olemme tottuneet siihen, että poliittista mielipidettä tai seksuaalista suuntautumista ei tarvitse paljastaa, ellei itse halua. Uskonnon tai vakaumuksen joutuu Suomessa kuitenkin vielä paljastamaan monissa paikoissa tahtomattaan.

 

Oikeus yksityisyyteen ”uskonasioissa”

Tiedote 30.1.2014

 

”Kunnan toiminta on uskonnollisesti tunnustuksetonta.” Tällaista lisäystä kuntalakiin esittää Vapaa-ajattelijain liitto lausunnossaan kuntalain kokonaisuudistuksesta. Perusteluina ehdotukselle ovat vaatimus yhdenvertaisuudesta ja yksityisyydestä sekä yleinen mielipiteiden kehitys 2000-luvulla. Kansalaisten kohtelu yhdenvertaisesti riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan (Perustuslaki 6 §) edellyttää myös kunnilta katsomuksellisen neutraliteettiperiaatteen noudattamista. Yksittäistä uskontoa ei saa suosia eikä syrjiä. Perusoikeuksia tulee edistää myös lainsäädäntötoimin (Perustuslaki 22 §), mihin kuntalaki antaa mahdollisuuden.

 

Uskonto historiaan

5.2.2014

 

Vapaa-ajattelijain liitto kannattaa filosofian, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin sekä luonnontieteiden opetuksen pakollisuutta lukiossa yleissivistyksen turvaamiseksi. Sen sijaan uskonnon kurssit on syytä lopettaa; uskontoja kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä on mahdollista käsitellä muiden oppiaineiden yhteydessä. Liitto on antanut lausuntonsa lukion tuntijakoehdotuksesta.