A

Agnostisismi

Agnostisismi on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa vai ei.  Kreikan sana “gnosis” tarkoittaa tietoa. Agnostikko ei usko jumalaan, koska sen olemassaoloa ei voi todistaa, mutta ei myöskään kiellä jumalan olemassaoloa, koska sitäkään ei voida todistaa.

 

Ateismi

Ateisteilta puuttuu jumalusko. Ateisti pitää faktana sitä, että jumalia ei ole (positiivinen ateismi), tai hän ajattelee, että häneltä yksinkertaisesti puuttuu tunne jumalan olemassaolosta (negatiivinen ateismi). Henkilön ateismista ei automaattisesti seuraa minkäänlaista suhtautumista moraaliin tai uskontoihin.

 

Varhaisimmat tunnetut ateistiset ajattelijat ovat antiikin Kreikasta, myöhempiä tunnettuja ovat olleet mm. filosofit Friedrich Nietzsche, Simone de Beauvoir, Bertrand Russell ja kirjailija Mark Twain.

 

Ks. Uusateismi, Vapaa-ajattelu.

 

 

                    B

Bright

Mm. Richard Dawkinsin ja Daniel Dennettin lanseeraama uudiskäsite. 'Bright' on henkilö, jolla on naturalistinen todellisuuskäsitys ilman yliluonnollisia tai mystisiä piirteitä. Brightin etiikka ja toiminta perustuu naturalistiselle maailmankuvalle. Suomennokseksi on esitetty mm. “Välkky”. Brightit järjestävät tapaamisia ja pitävät yhteyttä internetissä, mutta heillä ei ole virallista organisaatiota.

                   E

 

Epikurolaisuus

Kreikkalaisen filosofi Epikuroksen (341–270 eaa.) mukaan nimetty oppi, jonka mukaan jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta maailmaamme millään tavalla. Maailmankuva oli materialistinen. Epikurolainen “hyvä elämä” on yksinkertaista, pienistä iloista nauttimista. Ei ole mitään tuonpuoleista kohtaloa..

 

 

Etiikka

Moraalin ja siihen liittyvien kysymysten tutkimusta, moraalifilosofiaa: Käsittelee eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Viittaa myös ajattelutapaan, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin.

Ks. Moraali.

 

Euroopan ihmisoikeussopimus

Suomen ja useimpien muiden Euroopan maiden allekirjoittama kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Toteaa uskonnonvapaudesta:

Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.

                   H

 

Humanismi

Inhimillisyyttä korostava elämänasenne.

                   I

Ignostismi, indifferentismi  

Näkemys, jonka mukaan kysymys jumalan olemassaolosta on merkityksetön, koska sillä ei ole todennettavia/testattavia seurauksia. Ingostismi kyseenalaistaa myös subjektiivisen kokemuksen todistuksena Jumalasta. Ignostikko saattaa kuitenkin pitää ajatusta jumalasta tunneperäisesti tai esteettisesti merkityksellisenä.

                   J

Joulu

Osa talvipäivän seisauksen kunniaksi järjestettävien vuosittaisten juhlien pitkää historiaa. 350-luvulla kirkko yhdisti hallinnollisella käskyllä roomalaisten 25. joulukuuta juhliman aurinkojumalan Sol Invictus (voittamaton aurinko) päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan. Nykyiseen joulunviettoon sisältyy kristillisen perinteen lisäksi muinaisia pakanallisia elementtejä (joulukuusi, joulupukki). 

                   K

Kirkko

Kirkko on kristillisten seurakuntien muodostama yhteisö tai kokonaisuus, joka perustaa olemassa olonsa kristilliseen uskontunnustukseen ja opinkäsityksiin.

 

Kirkollisvero

Evlut. ja ortodoks.  kirkon jäsenmaksu, jonka valtio kerää veron muodossa. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole verotusoikeutta, ne keräävät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset.

                   L

Laïcité (ranskaa)

Periaate, jossa julkinen valta ja julkiset tilat pidetään erillään uskonnoista eli ovat tunnustuksettomia. Julkinen valta (valtio ja kunnat) ei tunnusta mitään uskoa vaan kohtelee kaikkia vakaumuksia yhdenvertaisesti. Merkitsee melkein sama kuin sekularismi.

 

Ks. Sekularismi.

 

Lentävä Spagettihirviö

 

”Uskonto” syntyi USA:ssa vastalauseena Kansasin osavaltion päätökselle opettaa kouluissa kreationismia evoluution rinnalla “tasapuolisuuden” nimissä. Vaatii Spagettihirviölleen vastaavaa asemaa opetussuunnitelmassa. Kannattajat kutsuvat itseään pastafareiksi, ja vaativat oikeutta pitää pastasiivilää uskontonsa vaatimana päähineenä! Hirviön olemassa olemattomuutta ei voi todistaa sen enempää kuin muidenkaan jumalolentojen.

                   M

Moraali

Moraalilla viitataan vallitseviin käsityksiin siitä, mikä on oikeata ja mikä väärää (kuvaileva käyttö), ja mikä on oikein ja mikä väärin (normatiivinen käyttö). Moraali viittaa myös etiikkaan eli moraalifilosofiaan.

Ks. Etiikka.

                   N

Nimiäiset

Lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä uskonnoton juhla. Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville ja lapsen nimi julkistetaan mahdollisesti ensi kertaa. Juhlapaikka ja -menot ovat vapaasti vanhempien päätettävissä. Juhlapuhujana voi toimia ulkopuolinen puhuja, sukulainen tai ystävä. Nimiäiset ovat yleistyneet: v. 1977 lapsista kastettiin 95 prosenttia, vuonna 2012 enää 78 prosenttia.

                   O

 

Orvokki

Kansainvälisesti tunnettu vapaa-ajattelun symboli. Näkyy mm. Pro-Seremonioiden logossa.

 

                   P

Pakana

Kristityt ovat käyttäneet ilmausta “pakana” vaihtelevasti muiden uskontojen edustajista. Kristinuskon ja muiden universaalien uskontojen laajalti syrjäyttämiä etnisiä uskontoja, kuten suomalainen muinaisusko, on nimitetty vanhapakanallisiksi. Vanhoihin perinteisiin perustuvia uudempia uskonnollisia suuntauksia (mm. wicca, uussamanismi) on kutsuttu uuspakanallisiksi.

 

 

Panteismi

Käsitys, jonka mukaan Jumala on yhtä kuin maailmankaikkeus. Panteisti ei usko persoonalliseen, maailmankaikkeudesta erillään olevaan jumaluuteen. Hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja taolaisuudessa on panteistisia piirteitä, samoin eräissä kristinuskon, juutalaisuuden ja islaminuskon suuntauksissa. Rationaalisesti ajattelevan ateistin kannalta panteistiselle maailmankatsomukselle ei löydy perusteita sen enempää kuin monoteistiselle.

 

Prometheus-leiri

Kristillisen rippileirin uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton vastine, “aikuistumisleiri”. Leirejä järjestää ympäri maata Prometheus-leirin tuki ry, joka kulkee myös nimellä Protu. Leiri kestää viikon. Tavoitteena on rakentaa omaa elämänkatsomusta muiden kanssa keskustellen. Prometheus-leirit on tarkoitettu kaikille 8. luokan käyneille nuorille poliittisesta vakaumuksesta tai maailmankatsomuksesta riippumatta.

                   R

Rationalismi

Rationalismi (lat. ratio, laskeminen, järki, harkinta) eli järkeisajattelu on näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki ja harkinta, ei tunneperäinen kokemus, dogmi eikä usko. Uskonnottomat ja skeptikot ovat usein rationalisteja. Rationalisti torjuu uskomukset, joille ei ole järkiperäisiä perusteluja.

                   S

 

Sekulaarihumanismi

Uskonnotonta humanismia. Pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä järjellisen ajattelun ja vapaan tutkimuksen, ei jumaluskon avulla. Se ei hyväksy yliluonnollista maailmankäsitystä.

 

Sekularismi

Sekularismi tarkoittaa, että julkinen valta (valtio ja kunta, sen instituutiot ja virkamiehet) ja uskonnot (kirkko, sen instituutiot ja henkilöstö) ovat erillään toisistaan. Julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton, tunnustukseton. Uskonnolliset uskomukset ja käytänteet eivät saa vaikuttaa viranomaisten päätöksiin ja toimiin.

Esimerkki sekulaarista valtiosta on Ranska, jossa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan v. 1905. Euroopan neuvosto antoi 2007 suosituksen, jossa se totesi kirkon ja valtion eron olevan “Euroopan yhteisiä arvoja”.

 

 

Skepsismi

Skeptikko uskoo tieteellisen menetelmän tuottavan luotettavinta saatavissa olevaa tietoa, ja vaatii luonnontiedettä koskevilta väitteiltä kunnollisia tieteellisiä perusteluja.

 

Sunday Assembly

Alunperin brittiläinen uskonnoton ryhmä, joka järjestää sunnuntaisia “ateistikirkon” kokoontumisia juhliakseen “elämän ihmettä”.  Ajatus “ateistikirkosta” on saanut ankaraa kritiikkiä ateistien taholta.

                    

                     U

Uskonnottomuus

Ei-uskonnollinen elämänkatsomus, maailmankuva ja etiikka, joka voi ilmentyä identiteettinä tai painottua maailmankatsomuksellisesti.

 

Uusateismi

Ilmaus, jolla viitataan meidän vuosituhannellamme esitettyyn ateistiseen uskontojen kritiikkiin. Uusateisti-sanaa on käytetty kirjoittajista kuten Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja Sam Harris. Näkemyksellisiä eroja 2000-lukulaisten ja aikaisempien ateististen puheenvuorojen välillä on vaikea nähdä.

                    

 

                   V

 

Vapaa-ajattelu

Uskonnotonta ajattelua ja toimintaa, jolla edistetään uskonnottomien asemaa yhteiskunnassa, ajetaan täyttä uskonnon ja uskonnottomuuden vapautta ja vaaditaan sekulaarin valtion toteutumista. Yleensä vapaa-ajatteluun kuuluu myös uskontokritiikki, mutta nykyisin kritiikki kohdistuu ensi sijassa valtioon ja kuntaan, jotka kohtelevat ihmisiä epätasa-arvoisesti sen mukaan, kuuluvatko he ns. valtiokirkkoon vai eivät, eivätkä kunnioita ihmisten katsomuksellista yksityisyyttä.

 

Vapaa-ajattelijat alkoivat järjestäytyä 1800-luvulla. Vapaa-ajattelijain maailmanliitto perustettiin 1880. Suomen Vapaa-ajattelijain liitto aloitti toimintansa 1937, ja nykyisen nimensä se otti vuonna 1945.

                   Y

 

Yhdenvertaisuus

Periaate, joka koskee yksilöitä, antaa heille yhdenvertaisen kohtelun lain edessä riippumatta heidän taustastaan, ominaisuuksistaan, uskonnostaan tai vakaumuksestaan. Heikommassa asemassa olevaa vähemmistöä voidaan rationaalisin ja moraalisin perustein tukea (ns. “positiivinen erityiskohtelu”) heidän saattamiseksi käytännössä muiden kanssa yhdenvertaiselle tasolle.

 

Yhteiskunta

Valtio, kunta, yhdistykset, yritykset ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat kaikki osa yhteiskuntaa: valtiota ja yhteiskuntaa ei siis pidä sekoittaa keskenään.