Jumalanpalveluksien siirto saa kannatusta
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsenten keskuudessa on kannatusta esityksille jumalanpalvelusten ja hartauksien siirtämisestä koulu- ja päiväkotipäivien ulkopuolelle. Tämä kävi ilmi Helsingin seudun vapaa-ajattelijain paneelikeskustelussa marraskuussa.
Siirtoa pitivät kannatettavana Anna Lemström (Vas), Bicca Olin (Vihr) ja Markku Rantahalvari (Sdp). Keskustelussa myös Ted Apter (Kok) piti mahdollisena ns. Reykjavikin mallin mukaista ohjetta. Tilaisuuden avauksessa sekä paneelin jäsenten ja yleisön puheenvuoroissa tuli esiin nykyisen ns. kahden tilaisuuden mallin syrjivyys sekä periaatteessa että käytännön toteutuksissa.
Kaikki keskustelijat totesivat, että tietoa uskonnoista ja uskonnottomuudesta ja myös tutustumista niiden rakennuksiin pitää ja voidaan järjestää opintokäyntien ja vierailujen kautta, vaikka kahdesti tai kolmesti vuodesta toiseen toistuvia kirkkojumalanpalveluksia ei koulupäiviin enää liitettäisikään.
Panelistit näkivät yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisen, arvioinnin ja päivittämisen pedagogisena mahdollisuutena. Suunnitelmien teko on tulossa myös varhaiskasvatuksen toimipaikoille.
Tilaisuudesta on julkaistu tallenne: youtube.com/watch?v=rGlDYlHp0G8
Luottamus kirkkoon vähäistä ja polarisoituu
Tiedebarometri on joka kolmas vuosi tehtävä kysely, jossa muun ohella kysytään myös luottaako vastaaja esimerkiksi poliisiin, eduskuntaan, kansalaisjärjestöihin ja niin edelleen. Eräs kysymys koskee kirkkoa.
Kun kolme vuotta sitten kirkkoon luotti hyvin ja melko suuresti 6 ja 25 prosenttia, ovat luvut nyt 8 ja 32. Toiselta puolen viimeksi hyvin tai melko vähän luotti 19 ja 26 prosenttia, nyt 23 ja 31. Tulos siis jyrkentyi vahvasti: Vaihtoehtto ”vaikea sanoa” romahti aiemmasta 24 prosentista vain 5 prosenttiin.
Kaikista kysytyistä tahoista kirkko keräsi eniten hyvin vähän luottavia.
Uskonto ei tärkeä identiteetin osa suomalaisille
Elinkeinoelämään valtuuskunnan EVA:n kyselytutkimuksessa ”Olen suomalainen” (12.10.2022) kysyttiin, mitä tekijöitä suomalaiset pitävät tärkeinä oman identiteettinsä osina. Valittavana oli 20 eri asiaa a:sta ä:hän eli asuinpaikasta äidinkieleen. Vähiten tärkeäksi kyselyn vastauksissa jäi uskonto. Ks. sivu 2 raportissa eva.fi/wp-content/uploads/2022/10/eva-analyysi-no-113.pdf
Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin. Kirkon nelivuotiskertomuksen (20.10.2020) Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016–2019 julkistamistilaisuudessa todettiin, että Suomessa naisten identifioituminen uskonnollisiksi on romahtanut jyrkimmin koko Euroopassa.
Kirkkovaaleihin osallistuminen laski jälleen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa äänesti marraskuussa 12,7 % äänioikeutetuista jäsenistä. Neljä vuotta aiemmin lukema oli 14,4 %. Alaikäisistä, 16-17-vuotiaista vain 8,4 % äänesti, kun lukema aiemmin oli 8,9 %.