Peräti 79 prosenttia suomalaisista – 86 prosenttia nuorista – kannattaa sitä, että myös kirkkoon kuuluvat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa (ET) uskonnon sijasta. Taloustutkimuksen toteuttama haastattelututkimus tehtiin elokuussa 1003 henkilön satunnaisotannalla 15–79 -vuotiaista.
Vastaajista 15 prosenttia ei kannattanut ja 7 prosenttia ei osannut sanoa. ET:n avaamisen kannatus on noussut vuonna 2017 tehdyn kyselyn tuloksesta 3 prosenttiyksikköä. Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. ET-kelpoisuuden lukiolainen saa vain eroamalla kirkosta huoltajien luvalla.
Enemmistö maan kaikilla alueilla, kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla kannattaa elämänkatsomustiedon (ET) avaamista. Myös kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö tukee ET:n opiskelumahdollisuutta kaikille Kristillisdemokraattien kannattajia lukuun ottamatta.
Keskustan kannattajien selvä enemmistö, 58 prosenttia, tuki ET:n avaamista, samoin Perussuomalaisten, 64 prosenttia, ja Kokoomuksen, 72 prosenttia, kannattajista. Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajien keskuudessa tuki oli yli 90 prosenttia ja SDP:n 82 prosenttia.
Ikäryhmistä eniten avaamista kannattivat 15–24-vuotiaat nuoret, 86 prosenttia, ja myös 35–49-vuotiaissa kannatus oli yli 80 prosenttia. Opiskelijoista ja koululaisista ET:n avaamista kannatti 88 prosenttia, ja myös kotiäitien ja -isien, johtavassa asemassa olevien, työntekijöiden, ylempien toimihenkilöiden keskuudessa kannatus oli yli 80 prosenttia. Myös maanviljelijöiden enemmistö tuki avaamista.
Alueellisesti avaamisen kannatus oli suurinta, 88 prosenttia, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella, jossa ET-oppilaita on eniten ja aine tunnetaan parhaiten. Myös pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa elämänkatsomustiedon opiskelun mahdollistamista kaikille kannatti 74 prosenttia vastaajista.
– Tulos on hyvin selvä, elämänkatsomustieto tulisi avata pikaisella erillisratkaisulla, kommentoidaan Vapaa-ajattelijain liitosta. Avaaminen ei edellytä oppiaine- ja tuntijaon muuttamista eikä opetussuunnitelmien uusimista. Oppikirjojakaan ei tarvitse vaihtaa.
– Lapsiasiavaltuutetun eduskunnalle antaman nelivuotiskertomuksen mukaan nykytilanne on yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen.
Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Tilanne on epäsymmetrinen kirkkoon kuuluvien lasten ja nuorten suhteen. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.
– Toivottavasti muutos valmistellaan ja tehdään nyt pikaisesti, onhan asiasta jo menossa selvitys Opetus- ja kulttuuriministeriössä, huomautetaan Vapaa-ajattelijain liitosta.
Taloustutkimus haastatteli Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta 1003:a henkilöä 10.–18.8.2020. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna, ja väestörekisteristä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kysymys haastattelussa oli seuraava:
”Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.
Kannatatteko sitä, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta?
Kannatan
En kannata
En osaa sanoa”