Humoristisia Darwin-palkintoja myönnetään tunnustuksena ihmisille, jotka ovat typeryydellään aiheuttaneet oman kuolemansa. Ajatus on, että tällaiset henkilöt edistävät ”evoluutiota” estämällä kuolemallaan typeryys-geeniensä välittäminen jälkipolville. Koronavirus-pandemia on tarjonnut paljon mahdollisuuksia myös uskonnollisille ihmisille osoittaa typeryyttä, eivätkä he ole jättäneet mahdollisuutta käyttämättä, toisinaan kohtalokkain seurauksin.
Usko Jumalan suojelukseen ja iankaikkiseen elämään voi tehdä uskovaisista hullunrohkeita, poistaen sellaisetkin pelon tunteet, jotka olisivat hyödyllisiä heidän hyvinvointinsa kannalta. Näin uskovainen saa vaikkapa painettua räjähdevyön laukaisijaa Jumalan nimeen – tai pakkautumaan pandemian aikana jumalanpalveluksiin.
Helmikuun lopulla 16 000 muslimia eri maista ahtautui Malesiassa kolmen päivän rukoustapahtumaan moskeijaan. Eräs uskovaisista sanoi haastattelussa: ”Kukaan meistä ei pelkää koronaa, me pelkäämme Jumalaa.” Lopputulos oli viruksen huikea leviäminen tapahtuman aikana ja sen jälkeen uskovaisten kotimaissa. Etelä-Koreassa viruksen leviäminen puolestaan perustui lähes täysin kristillisen Shincheonji-lahkon jäseniin ja tapahtumiin.
Kaliforniassa taas Bethany Slavic Helluntaiseurakunta jatkoi maaliskuussa 3 000 seurakuntalaisen jumalanpalveluksia ja aiheutti viruksen laajaa leviämistä. Kun kirkon kolme pappia joutui koronan vuoksi teho-osastolle, seurakunta tiedotti: ”Meidän täytyy rukoilla, Jumala kuulee meidät ja parantaa meidät.” Kun ohiolainen kirkko puolestaan jatkoi jäseniensä kutsumista massajumalanpalveluksiin, sanoi seurakuntalainen toimittajalle: ”Me olemme Jeesuksen veren peitossa – kukaan ei voi sairastuttaa meitä!”
Maaliskuussa TV-Pappi Kenneth Copeland meni vielä pidemmälle saarnaten suureen ääneen televisiossa: ”Kaikkivaltias Jumala, kuuma tuuli, polta tämä covid-19, Jeesuksen nimeen, lankea polvillesi! […] Covid-19: sinä olet tuhottu, sinä olet lopussa, USA on parannettu!” No, tartuntaluvut Yhdysvalloissa sen kuin kiihtyivät Copelandin saarnan jälkeen. Maailmanlaajuinen virustartuntojen nousu kiihtyi myös uusiin lukemiin sen jälkeen, kun paavi Franciscus oli 18.3. rukoillut Jumalaa lopettamaan pandemian.
Huonommin kävi pastori Gerald Glennille, joka johti kristittyä seurakuntaa Virginiassa. Glenn ei piitannut ohjeista kokoontumisten välttämiseksi, vaan sanoi uskovansa vakaasti, että ”Jumala on suurempi kuin tämä virus”, ja uhosi jatkavansa jumalanpalvelusten pitämistä ”ellei joudu vankilaan tai sairaalaan”. No, Glenn sitten joutui sairaalaan ja kuoli koronavirustautiin 12.4. – tartutettuaan ensin kuitenkin huomattavaan määrään seurakuntalaisiaan.
Voiton typerien perusteluiden joukossa vetää kuitenkin ohiolainen senaattori Nino Vitale, joka sanoi, ettei halua käyttää maskia, ”koska meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja kasvomme kuvastavat sitä ja siksi niiden pitää näkyä.” Nettikeskustelijat arvuuttelivat pitäisikö Vitalen mennä jatkossa töihin alasti, jotta hänen ”jumalan kuvansa” näkyisivät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Mustan surman riivatessa Eurooppaa 1300-luvulla kristityt kerääntyivät sankoin joukoin kirkkoihin rukoilemaan armahdusta ”Jumalan rangaistukselta”. Tämä tietysti sai ruttobakteerit leviämään entistä tehokkaammin. Voimme ehkä ymmärtää silloista käytöstä, koska ihmiskunnalla ei ollut tietoa kulkutaudin todellisista syistä. Mutta nykyaikana, kun meillä on hyvää tutkimustietoa niin koronan leviämisestä kuin rukoilun heikosta tehosta, voidaan uskonnollinen typeryys koronaviruksen suhteen todeta Darwin-palkinnon arvoiseksi. Harmillista toki on, että itsensä riskeeraavat uskovaiset kasvattavat riskiä kaikille muillekin.
Robert Brotherus
Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2020