Kertomus liittokokouskaudelta 2014-2017
Liittohallitus 29.4.2017 liittokokoukselle 10.-11-6.2017
Liittokokous käsittelee kertomuksen liittokokouskaudelta 2014-2017 sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2016. Liittovaltuusto on hyväksynyt vuoden 2014 ja 2015 toimintakertomukset ja tilinpäätökset.
Sekulaarin kulttuurin vahvistuminen ja edistäminen
Yhteiskunnan sekularisaatio eli maallistuminen on toimikaudella jatkanut etenemistään. Sen edistäminen on ollut liiton toiminnan yhtenä painopisteenä omassa toiminnassa ja monimuotoisella yhteistyöllä.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli kauden lopulla jo yli 25 prosenttia suomalaisista. Siviilivihkimisten osuus nousi selvästi yli puoleen avioliittoon vihkimisistä, ja useimmat parit asuivat yhdessä jo ennen avioliittoa tai parisuhteen rekisteröintiä. Samalla julkisoikeudellisesta erityisasemasta nauttiva Evankelis-luterilainen kirkko on menettänyt jäsenosuuttaan ja sen seremoniapalvelujen osuus väheni toimikaudella selvästi.
Ev.-lut kirkon jäsenosuus laski kauden lopulla alle 73 prosenttiin, ja valtaosa eroajista käytti eroakirkosta.fi -nettipalvelua, jota kaikkiaan on käyttänyt jo yli 583 000 henkilöä. Palvelulla on ollut historiallinen merkitys sekularisaatiokehityksen vauhdittajana.
Kun 10 vuotta siten 84 prosenttia lapsista kastettiin ev.-lut. kirkon jäsenyyteen, vuonna 2016 määrä oli pudonnut alle 70 prosentin. Kuitenkin 10-15 vuotta sitten kastetuista lapsista vain harvat on erotettu kirkosta, vaikka heidän vanhempansa ovat eronneet. Rippikoulun kävi vuonna 2016 yhä yli 85 prosenttia nuorista, kun lukema vuonna 2006 oli 88 prosenttia. Uskonnonopetuksen piirissä kouluissa on yli 90 prosenttia lapsista ja nuorista. Vainajien kirkollisen siunaamisen osuus laski vuonna 2016 alle 89 prosenttiin, kun osuus vuonna 2011 oli vielä 95 prosentin luokkaa. Sekularisaatioprosessi jatkuu.
Uskonnottomien oikeudet lainsäädännössä ja niiden edistäminen
Uskonnottomien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisen, syrjimättömän kohtelun edistäminen erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on ollut liiton toiminnan painopisteenä. Lainsäädännön tasolla onkin saatu askelia eteenpäin, vaikka kirkon valtiokirkollinen asema onkin edelleen vankka ja seurakunnat toimivat käytännössä kouluissa ja päiväkodeissa aktiivisesti säädösmuutoksista huolimatta.
Varhaiskasvatuslain uudistuksessa tärkeä tulos oli vanhassa päivähoitolaissa mainitun uskontokasvatuksen poistuminen. Uusissa kuntien toimintaa ohjaavissa varhaiskasvatussuunnitelmien samoin kuin perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmien valtakunnallisissa perusteissa säädetään nyt toiminnan ”uskonnollisesta ja poliittisesta sitouttamattomuudesta”. Käytännössä monet koulut kuitenkin edelleen sisällyttävät lukuvuoden ja koulupäivän ohjelmaan tunnustuksellista ev.-lut. uskonnonharjoitusta, kuten aamuhartauksia päivänavauksen paikalle sekä jumalanpalveluksia kirkossa. Myös monissa päiväkodeissa seurakuntien edusajat saavat järjestää uskonnollista ohjelmaa.
Puolustusvoimissa jumalanpalvelusten pakollisuus ev.-lut. kirkon jäsenille saatiin poistettu vuoden 2014 uudistuksessa, ja niille tulee järjestää vaihtoehtoista ei-uskonnollista ohjelmaa. Mahdolliset iltahartaudet eivät ole enää palvelusta, vaan rinnastetaan harrastustoimintaan. Kuitenkin sotilasparaatien edellä on paraatikatselmuksissa edelleen kenttäjumalanpalvelus, ja sen välttäminen edellyttää rivistä poistumista yleisön ja televisiokameroiden edessä tavalla, jossa ei kunnioiteta varusmiesten ja sotilaiden yksityisyyden suojaa.
Kansalaisaloitteen pohjalta eduskunta hyväksyi vuonna 2016 tasa-arvoisen avioliittolain, ja sen liitännäismuutoksella uskonnonvapauslakiin lapsen kirkkoon liittämiseen tarvitaan 1.3. 2017 alkaen molempien vanhempien suostumus.
Oikeuslaitoksessa todistajien uskonnollinen vala poistui vuonna 2016 ja siirryttiin yhteiseen katsomuksellisesti neutraaliin todistajan vakuutukseen. Perusteluissa viitattiin yksityisyyden suojan tarpeisiin. Vuonna 2016 päätettiin myös tuomarin valan poistamisesta, joka tuli voimaan vuoden 2017 alusta, ja sen perusteluksi todettiin toiminnan maallinen luonne. Nuo perustelut sopivat myös liiton vaatimaan uskonnollisen virkavalan ja sotilasvalan poistamiseen. Esityksemme onkin saanut huomiota myös mediassa muun muassa Ylen uutisissa.
Uskonnottomien oikeudet ja yhteiskuntavaikuttaminen
Liitto on toimikauden aikana ollut huomattavan aktiivinen pyydettyjen lausuntojen, omaehtoisten lausuntojen, ennakoivien ehdotusten ja kannanottojen antajana sekä niistä tiedottajana. Lisäksi on tehty ajankohtaisia asioita kommentoivia tiedotteita. Tiedotteet on lähetetty medialle, ja monet niistä ovat saaneet julkisuutta. Liiton edustajia on myös haastateltu lehtiin, radioon ja televisioon. Nettisivuilla (https://vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/) julkaistuja kannanottoja ja lausuntoja on yli 40, ja niiden lisäksi on julkaistu monia kommentoivia tiedotteita. Nettisivuilla on alettu julkaista myös liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden blogikirjoituksia.
Vaikuttamistyön painopisteinä ovat olleet peruskoulu ja lukio, varhaiskasvatus, Puolustusvoimat sekä oikeuslaitos. Perustavoitteena olevaa Ev.-lut. kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman purkamista eli kirkon ja valtion erottamista on samalla pidetty esillä. Liitto lähetti yhdessä Humanistiliiton kanssa vuoden 2015 eduskuntavaalien edellä hallitusohjelmapoliittisen tavoitteet. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty Sipilän hallituksen ohjelmaan. Oppilaitoksia koskevaa vaikuttamistyötä ja kanteluiden tai valitusten tekemistä on hoidettu Kantelupukki-palvelussa, jossa ovat perustajina ja toimijoina myös Helsingin seudun ja Tampereen vapaa-ajattelijat.
Liitto on tehnyt aloitteita ja ollut yhteydessä kansanedustajiin ja opetusviranomaisiin elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseksi sekä aineen avaamiseksi kaikille valittavaksi katsomusaineeksi. Liitto teki syksyllä 2016 yhdessä Humanistiliiton kanssa kansalaisjärjestön kannanoton YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomea koskevaan määräaikaistarkasteluun (joka suoritetaan vuonna 2017). Liitto on myös tuottanut aineistoa Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin IHEU:n Ajatuksen vapaus -raportin valmistelijoille
Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenenä toimi vuonna 2016 päättyneellä ensimmäisellä toimikaudella liiton ehdottamana nimetty Esa Ylikoski. Valtuuskunnan toiselle toimikaudelle ei pyydetty järjestöjen ehdotuksia, mutta sen jäseniin on pidetty yhteyttä. Uuden yhdenvertaisuuslain edellyttämään 37-jäseniseen yhdenvertaisuusasiain neuvottelukuntaan valtioneuvosto nimitti vuonna 2016 liiton esittämistä ehdokkaista Esa Ylikosken.
Yhteistyö sekulaarin kulttuurin edistämiseksi
Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto ovat toimikaudella lisänneet keskinäistä yhteistyötään sekä kansainvälisessä että kotimaan toiminnassa. Järjestöt ovat esittäneet yhdessä hallitusohjelmatavoitteita sekä elämänkatsomustiedon avaamista kaikille valittavaksi katsomusaineeksi. Järjestöt päättivät tunnustuksettoman juhlatilaisuuden järjestämisestä ennen vuoden 2017 valtiopäivien avajaisia.
Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenenä ja osaltaan tehnyt tunnetuksi Protu-leirien toimintaa. Protun leiritoiminta onkin kehittynyt toimikauden aikana myönteisesti.
Pro-Seremonioiden eli Prometheus-seremoniat Oy:n osakkaana olemme olleet tukemassa siviiliseremoniapalvelujen kehittämistä. Vapaa-ajattelijain jäsenet saavat alennusta Pro-Seremonioiden palveluist, ja lisäksi jäsenet tai jäsenen perheet voivat hakea avustusta.
Toimikauden aikana on järjestetty sekulaarijärjestöjen yhteistyötapaaminen, johon osallistui myös Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n edustaja. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa.
Tiedotus- ja toimintatapojen monipuolisuus
Liiton tiedotustoiminta on edelleen monipuolistunut nettisivujen sekä facebook- ja twitter-tiedotuksen kautta. Myös liiton facebook-ryhmässä (Vapaa-ajattelijain liitto ry – official) on vilkasta ja toimintaamme aktivoivaa keskustelua. Liitto pitää edelleen yllä tiedotus- ja keskustelu-sähköpostilistoja.
Liiton uskonnonvapaus.fi -nettisivusto on kehittynyt ja päivittänyt sisältöään jatkuvasti. Sivuston ylläpidosta on vastannut Jori Mäntysalo. Myös liiton jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppanien piirissä toimivia projekteja ja nettisivuja on tuettu, ja niitä on pidetty yllä, päivitetty ja kehitetty (eroakirkosta.fi, et-opetus.fi). Uutena merkittävänä sivustona ja oikeusturvapalveluna kuluneella toimikaudella on ollut kantelupukki.fi.
Vapaa Ajattelija -lehti
Lehteä on julkaistu neljä numeroa joka vuosi 28-32 sivun laajuisena. Päätoimittajana oli Petri Karisma ja numerosta 4/2016 alkaen Esa Ylikoski. Toimituskunnan vetäjinä toimikaudella ovat toimineet vuoroon Kimmo Laine ja Esa Ylikoski. Palkkioperustaisesti ovat edelleen työskennelleet Suvi Auvinen toimitussihteerinä ja Sauli Lehtinen taittajana. Lehti on käsitellyt muun muassa teemanumeroiden kautta sekulaarin kulttuurin ja ajattelun ilmiöitä monipuolisesti. Lehti on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä pientä kulttuurilehtitukea.
Yhdistykset ja jäsenistö
Kauden aikana todettiin kaksi yhdistystä eronneeksi liittomaksujen maksamattomuuden vuoksi. Liitossa on nyt 23 jäsenyhdistystä. Yhdistysten henkilöjäsenmäärä on pysynyt kauden aikana samalla noin 1500 jäsenen tasolla. Liiton jäsenyhdistykset tilittivät liitolle vuoden 2016 lopun tilanteensa mukaan liittomaksuja 1487 henkilöjäsenestä. Tämän lisäksi yhdistyksissä on pienehkö määrä jäseniä ja vapaajäseniä, jotka eivät vuonna 2016 maksaneet jäsenmaksua yhdistykselle.
Valtuusto, hallitus ja työntekijät
Puheenjohtajana oli Petri Karisma 5.11.2016 asti, ja sen jälkeen puheenjohtajan tehtävää on hoitanut varapuheenjohtaja Marko Lakkala. Pääsihteerinä on toiminut Esa Ylikoski. Liittohallituksen jäseneksi valitun Marjo Kulmalan nimi on nyt Marjo Polvi. Liittohallitus on kokoontunut pääasiassa läsnäolokokouksiin, vain muutama asia käsiteltiin sähköpostikokouksessa. Liittovaltuusto on kokoontunut sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin.
Projektikoordinaattorina ja taloudenhoitajana toimi aluksi Jouni Vilkka, joka lopetti vuonna 2015 omasta pyynnöstään. Hänen jälkeensä osa-aikaiseksi talouden- ja toimistonhoitajaksi valittiin Maarit Fredlund, jonka tehtävä tuli marraskuussa 2015 puolipäiväiseksi toiminnanjohtajan nimikkeellä.
Talous
Liiton talous on toimikauden aikana ollut alijäämäinen. Erityisesti vuonna 2014 kulut kasvoivat muun muassa kokoaikaisen työntekijän palkkauksen sekä Pro-Seremonioiden palvelujen käyttäjien avustushakemusten kasaantumisen vuoksi. Vuonna 2016 liiton sijoitusasuntojen nettotuotto väheni yhtiövastikkeiden nousun sekä huoneistojen korjauskulujen vuoksi. Suurin tulolähde on kuitenkin yhä sijoitusasuntojen tuotto. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus on pienentynyt hieman ja oli 22 000 euroa vuonna 2016. Liittomaksu nostettiin kauden aikana 12 euroon.
Perustoimintojen tukeminen
Liitto on myöntänyt yhdistysten paikalliseen ja alueelliseen toimintaan taloudellista tukea. Myös yhdistysten ylläpitämien hautausmaiden toiminnan kehittämiseen on myönnetty tukea. Lisäksi on tuettu yhdistysten kautta hoidettua siviiliseremonioiden puhujapalvelutoimintaa varsinkin Lapissa.
Liitto on hankkinut messu- ja tapahtumatoimintaa varten teltan ja viirejä aiempien roll-up ständien lisäksi. Yhdistykset ovat saaneet käyttöönsä niitä sekä esitteitä ja lehtiä paikallisia tapahtumia varten.
Valtakunnalliset tapahtumat ja seminaarit
Liitto järjesti toukokuussa 2015 Kotkassa ja toukokuussa 2016 Helsingissä toimintaseminaarit, joihin osallistui noin 50 yhdistysten ja liiton aktiiveja.
Liitto on ollut edustettuna Educa-messuilla sekä Kirjamessuilla. Yhdistysten kautta ja yhteistyökumppanina on oltu mukana Maailma kylässä -tapahtumissa.
Kansainvälinen toiminta
Liitto on vahvistanut osallistumistaan Kansainvälisen humanistisen ja eettisen federaation (IHEU) sekä Euroopan humanistisen federaation (EHF) toimintaan. Vuosina 2015 ja 2016 elvytettiin pohjoismaisten liittojen yhteistyö ja aloitettiin säännölliset vuotuiset tapaamiset. Tukholman tapaamisessa alkuvuonna 2016 sovittiin, että vuoden 2017 tapaaminen pidetään Helsingissä. Vuoden 2016 lopulla julkaistiin Pohjoismainen humanistimanifesti, jonka allekirjoittivat Suomesta Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto sekä Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan liitot.