TOIMITUS
￭
USKO JUMALAAN KARISSUT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Kaikista pääkaupunkiseudun täysi-ikäisistä asukkaista 34 prosenttia pitää Jumalan olemassaoloa todennäköisenä tai luonnehtii uskoaan Jumalaan ehdottoman varmaksi. Näin Kirkko ja kaupunki -lehden kyselyn mukaan.
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä keskimääräistä useampi (44 %) sanoo uskovansa Jumalaan vahvasti tai pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä. Jos yli puolet ev.-lut. kirkon jäsenistä ei usko kirkon jumalaan, herää kysymys, miksi he yhä ovat kirkon jäseniä ja maksavat jopa useiden satojen eurojen jäsenmaksua kirkollisveron kautta.
Jumalaan uskominen on pienintä 25-34-vuotiaiden ikäryhmissä. Miehistä uskoo tai pitää todennäköisenä 18 % ja naisista 22 %.
Sukupuolten välinen ero kääntyy päinvastaiseksi 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naiset uskovat 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin miehet. Suurin ero on ehdottomasti kirkon Jumalaan uskomisessa, nuorista naisista 8 % ja miehistä 23 % sanoo uskovansa. Eroa on peräti 15 prosenttiyksikköä.
Huomion arvoista on, että 18-25-vuotiaista peräti 45 % sanoo uskovansa tai pitävänsä todennäköisenä, kun nuorilla aikuisilla lukema on 20 % ja kaikkien täysi-ikäisten keskiarvo on 34 %.
Pääkaupunkiseudulla tulokseen vaikuttanee, että nuorilla muslimeilla on melko tyypillistä sanoa uskovansa ehdottomasti, kun muilla, varsinkin naisilla tyypillisempää on sanoa pitävänsä vain todennäköisenä. 18-25-vuotiaiden miesten 49 %:n uskomislukema liittyy myös arvokonservatiivisuuden kasvuun kyseisessä ikäryhmässä.
Vapaa-ajattelijoilla, humanisteilla, skeptikoilla, ateisteilla ja muuten vaan uskonnottomilla niin alle kuin yli 25-vuotiailla on selvästi uusia haasteita maailmankatsomukselliseen ja filosofiseen keskusteluun uskovien kanssa, varsinkin todennäköisesti uskovien kanssa.
Esa Ylikoski
HELSINGIN SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT 90 VUOTTA
Helsingin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys perustettiin 2. maaliskuuta 1936 ”yhdyssiteeksi valtiokirkkoon kuulumattomien välille”. Vuoden alussa siviilirekisteriin kuului 5,1 prosenttia Helsingin asukkaista.
Kokous pidettiin Helsingin työväentalossa, osallistujia oli noin 170. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin rautatieaseman asemapäällikkö Emil. P. Rautela.
Vuonna 1937 perustetun valtakunnallisen Siviilirekisteriläisyhdistysten keskusliiton nimeksi muutettiin sodan jälkeen vuonna 1945 Vapaa-ajattelijain liitto, ja yhdistyksen nimeksi muutettiin Helsingin Vapaa-ajattelijat ry.
Nyt, vuonna 2026 Helsingin seudun vapaa-ajattelijat on päättänyt juhlistaa 90-vuotista toimintaa lauantaina 12. syyskuuta pidettävällä juhlatilaisuudella. Yhdistyksen jäsenten ja sidosryhmien lisäksi tervetulleita ovat myös muiden vapaa-ajattelijayhdistysten edustajat.
Vapaa Ajattelija palaa 90-vuotiaan toimintaan ja toimijoihin eri vaiheissa sekä syyskuun juhlatilaisuuden ohjelmaan kesäkuun numerossa.
LIITOLLE YMPÄRISTÖ JA TASA-ARVOSUUNNITELMAT
Vapaa-ajattelijain liitto päätti viime vuonna hyväksyä virallisestikin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sekä ympäristövastuusuunnitelman. Käytännössä samojen suuntaviivojen mukaan on toimittu jo aiemmin.
Ympäristövastuusuunnitelmassa muistutetaan, että maapalloa pitää suojella tänään, koska mikään Harmageddonin taistelu ei sitä huomenna tuhoa. Ilmastonmuutoksen kiistäminen on näennästiedettä tai salaliittoteoria. Suunnitelmassa ohjeistetaan esimerkiksi haravoimaan hautausmaat keväällä, jotta lehtien ravinteet ehtivät sitoutua takaisin maaperään.
Yhdenvertaisuudesta todetaan mm. näin: ”Uskontojen vaikutus naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan syrjintään on ilmeinen. Vaikka liiton erityisenä tavoitteena ei olekaan sukupuolten tasa-arvo, toimintamme rationaalisuuden ja humanismin puolesta edistää sitä ainakin epäsuorasti. Liitto kannatti tasa-arvoista avioliittolakia jo silloin, kun parisuhdelakia säädettiin 1990-luvun lopulla.”
Kehityskohteena esiin nostetaan www-sivujemme toimivuus sokeiden käyttämillä ohjelmilla.
SUOMALAISILLE USKONTO EI ERITYISEN TÄRKEÄÄ
Vain 11 % vastaajista valitsi uskonnon erittäin tärkeäksi asiaksi Ylen kyselyssä. Tärkeämpinä pidettiin 25 muuta asiaa. Uskonto jäi 27 asian luettelossa sijalle 26.
Ylen kyselyyn vastasi 2035 yli 15-vuotiasta Manner-Suomen alueelta. (Suomalaisten pelot ja haaveet 2025. Yle, Media, Asiakasymmärrys. Tiedonkeruu Norstat. Syyskuu 2025.) Kysymys oli: Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat sinun elämässäsi? Ja alla %-osuus vastaajista, jotka valitsivat vaihtoehdon 4=erittäin tärkeä, asteikolla 1-4.
Kyselyssä mainitut asiat tärkeysjärjestyksessä:
| Asia | Tärkeys |
|---|---|
| Puolison, lasten ja läheisten terveys | 83 % |
| Rauha | 77 % |
| Oma terveys | 76 % |
| Turvallinen asuinympäristö | 69 % |
| Perhe ja lapset | 66 % |
| Vapaus olla sellainen kuin olen | 66 % |
| Turvattu toimeentulo | 65 % |
| Luotettava tieto | 64 % |
| Ystävät ja muut läheiset ihmiset | 62 % |
| Vapaus ilmaista oma mielipiteeni | 59 % |
| Itselleni merkityksellisten asioiden tekeminen vapaa-ajalla | 55 % |
| Rakkaus ja parisuhde | 54 % |
| Demokratia | 54 % |
| Tasa-arvo | 51 % |
| Vakituinen työpaikka | 38 % |
| Ympäristöstä huolehtiminen | 31 % |
| Eläinten oikeudet | 30 % |
| Itselleni merkityksellisten asioiden tekeminen työssä | 29 % |
| Muiden ihmisten auttaminen | 27 % |
| Koulutus | 26 % |
| Oman ammattitaidon ylläpito | 22 % |
| Mielihyvän ja nautintojen etsiminen | 22 % |
| Itsensä hemmottelu | 19 % |
| Taloudellinen menestys | 16 % |
| Menestys työelämässä | 12 % |
| Uskonto | 11 % |
| Sosiaaliset suhteet verkossa | 10 % |
Herää kysymys, miksi vielä lähes 60 % aikuista on ev.-lut. kirkon jäseniä ja maksaa jopa useiden satojen eurojen jäsenmaksua kirkollisveron kautta.
•
Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2026.