ESA YLIKOSKI
Palestiinan ja Israelin konflikti on kärjistynyt sodaksi ja sotarikoksiksi. Kansainvälinen yhteisö ei ole pystynyt estämään siviileihin kohdistuvaa joukkotuhoa ja sotarikoksia.
Uskonnot ovat kärjistäneet Palestiinan ja Israelin konfliktia. Ne myös estävät useiden Euroopan valtioiden toimia aselevon ja rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Suomenkin ulkopoliittinen johto tuntuu olevan äärikristillisten panttivankina.
Islamismilla on valitettavasti ollut tärkeä rooli Gazassa; yhden vaalivoiton jälkeen ei uusia vaaleja ole järjestetty. Terrorihyökkäys israelilaisia siviilejä vastaan, joukkomittainen murhaaminen ja pankkivankien otto olivat islamistisen politiikan tuomittavia tekoja. Länsirannalla, Ramallahissa oleva palestiinalaishallinto on eri asia kuin Hamas.
Juutalaiskansallisilla, sionistisilla poliittisilla voimilla on Israelissa nyt johtava rooli. Ne pyrkivät raamatullisen uskonnollisen ideologian nojalla edelleen anastamaan maata palestiinalaisilta israelilaisille ja Israelin rajojen laajentamiseen, jopa palestiinalaisten karkottamiseen Palestiinasta. Tämä ei ole ollut aina Israelin johdon linjana.
Israel ei ole kunnioittanut ja tukenut Länsirannan palestiinalaishallinnon rauhanomaista politiikkaa; siirtokuntien rakentaminen on jatkunut. Sen sijaan se on antanut esimerkiksi Qatarin tukea taloudellisesti Hamasia suurilla summilla. Palestiinan valtion tunnustaneet yli 140 valtiota ovat olleet yhteydessä nimenomaan Länsirannan palestiinalaishallintoon.
Sekä islamistit että Israel ovat vastustaneet YK:n ja kansainvälisen yhteisön päätöksiä kahden valtion toteuttamisesta. Maltilliset palestiinalaiset ja juutalaiset näkevät sen tienä rauhaan. Ääriuskonnolliset voimat vastustavat kompromisseja tienä rauhaan.
Äärikristilliset suuntaukset kaikkialla maailmassa, erityisesti Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa tukevat Israelia uskonnollisideologisista syistä. Tekipä Israelin sotavoimat mitä tahansa, kaikki käy. Israelia tukee laaja lobbauskoneisto. Jopa Euroviisut otettiin välikappaleeksi, kun yhdellä laitteella sai soittaa 20 puhelinsoittoa.
Tämä äärikristillisyys on hidastanut ja estänyt kansainvälisen yhteisön puuttumista Israelin rasismiin, maiden anastamiseen aiemmin ja nyt Gazan tilanteeseen. Näin myös Suomessa.
Suomen ja Euroopan unionin maiden tulisi toimia välittömästi joukkotuhonnan estämiseksi, aselevon puolesta. Uskonnollisilla yhdyskunnilla on suuri vastuu tilanteen kääntämisessä rauhan tielle. Rauhan puolesta tarvitaan myös uskonnottomien ihmisten mielipiteenilmaisua ja muuta toimintaa. Maailma tarvitsee humanismia ja rationaalisuutta.
Tulehtuneiden suhteiden ja rasismin olosuhteissa on vaikea nähdä muuta askelta eteenpäin kuin YK:n päättämän kahden valtion malli. Kansainvälisen yhteisön pitää auttaa israelilaisia ja palestiinalaisia sen toteuttamisen alkuun. Tarvitaan myös ulkopuolisia takuita rauhan ylläpitämiseen ja normaalin vuorovaikutuksen palauttamiseen.