ESA YLIKOSKI
Saimme tiedon, että 28:ssä Helsingin kaupungin 88 peruskoulusta on järjestetty osittain yhdistettyä katsomusaineiden opetusta. Lähdimme selvittämään asiaa soittelemalla rehtoreille. Sain tiedon 20 koulusta.
Soittokierroksella ilmeni, että näistä kahdessa koulussa ei ollut enää yhteisiä opetusosuuksia, joten kokonaismäärä onkin 28 (88:sta).
Alakoulusta kävi selville, että eniten (8 koulussa) on käytössä menettely, jossa 3. luokan toisella vuosiviikkotunnilla eri katsomusaineiden oppilaat ovat kaikki yhdessä omissa luokissaan ja opetuksesta huolehtii oma luokanopettaja. Sen tunnin sisältöä on yleensä ainakin pääpiirteissään suunniteltu kaikkien katsomusaineopettajien yhteistyöllä. Yhdessä koulussa vastaava järjestely on käytössä osittaisena 4. luokalla.
Tämän lisäksi soittokierroksella ilmeni, että viidessä koulussa yhteisiä osuuksia on kaikilla vuosiluokilla 1-6. Niiden määrä vaihtelee, mutta suurimmillaan se on jopa 2/5 eli kaksi jaksoa viidestä jaksosta. On täysin selvää, että tässä ratkaisussa ylitetään roimasti katsomusaineiden nykyisten opetussuunnitelmien noudattamisen puitteet. Toisessa koulussa on yksi jakso viidestä. Muissa yhteisten osuuksien määrät eivät olleet niin selvärajaisia.
Kun yhteisiä osuuksia on joka vuosiluokalla, määrä voi nousta helposti huomattavasti suuremmaksi kuin edellä mainittu 3. luokan ratkaisu, jossa yhteisen osuus on ½ yhtenä vuotena, mutta koko alakoulun ajalle laskettuna alle 10 %.
Yläkouluissa ei juuri yhteistä opetusta ollut. Eräässä koulussa oli ev.-lut. uskonnon ja ET:n yhteisiä jaksoja, joissa molemmat opettajat olivat mukana. Kuitenkin yhdessä koulussa oli huomattavan suuri yhteinen osuus, kun koko 7. luokan kaikki katsomusaineryhmät opetettiin yhdessä (mutta 8. ja 9. luokalla omissa ryhmissään).
Entä jatkossa?
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta käsitteli 18.3. lausuntoa yhteisen opetuksen lisäämiseen tähtäävään valtuustoaloitteeseen ja päätti seuraavaa:
”Koulujen rehtoreille tiedotetaan opetussuunnitelmien yhtenevistä kohdista (liite 2), joiden puitteissa katsomusaineen yhteistä opetusta voidaan toteuttaa.”
Tämä tarkoittaa, että muutamassa koulussa överiksi mennyttä yhteisopetusta vähennetään.
”Perusopetuksen tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä tarkistetaan katsomusaineiden oppimäärien opetussuunnitelmien vuosiluokkaistaminen, jotta se mahdollistaisi kaikkien vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä yhteisen katsomusaineen opetuksen tiettynä jaksona.”
…
”Tämä edellyttää perusopetuksen opetussuunnitelmien tarkistamista uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa jokaisen vuosiluokan osalta. Helsingin kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan tältä osin lukuvuoden 2025–2026 aikana.”
Tämä ei tarkoittaisi yhteisiä jaksoja joka vuosiluokalle, vaan mahdollisesti yhtä jaksoa jokaiselle kolmelle vuosiluokkakokonaisuudelle eli yhteensä kolmea jaksoa. Vuosiluokkakokonaisuuksia ovat 1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk.
Päätöksessä viitataan myös koulujen kiinnostukseen, joka tällä hetkellä tarkoittaa 27 koulua 88 koulusta. Jos katsomusaineiden yhteisen opetuksen jaksot määrättäisiin kouluille pakollisiksi, se tarkoittaisi melkoista ruljanssia, johon kaikki koulut eivät ole motivoituneet. Kaupunki jatkanee koulujen kiinnostuksen mukaan.