ESA YLIKOSKI
”Aloin opiskella elämänkatsomustietoa yläasteella sen jälkeen, kun erosin ortodoksisesta kirkosta ala-asteen jälkeen. Olen aina pitänyt elämänkatsomustiedosta ja tiesin jo lukion alussa, että haluan kirjoittaa aineen.” Näin Sibelius-lukion Milma Mäntymaa, joka sai huippupisteet 109 elämänkatsomustiedon kevään yo-kokeessa.
”ET:n valinnaiset opintojaksot järjestettiin koulussani normaalisti, enkä opiskellut mitään opintojaksoa itsenäisesti.” Milma kirjoitti ET:n lisäksi neljä ällää, muun muassa filosofian ja psykologian, ja yhden eximian pitkästä matikasta.”
”Muiden aineiden kokeet auttoivat minua suoriutumaan hyvin ET:n kokeessa, sillä olin jo siinä vaiheessa löytänyt minulle toimivat opiskelutekniikat ja -rutiinit. Niiden tuoma osaaminen auttoi myös ET:n kokeessa, sillä kaikissa kolmessa aineessa on samoja aiheita.”
Valmistautuminen kirjoituksiin?
”Lukion aikana pyrin keskittymään tunneilla ja opiskelemaan kurssien aiheet kunnolla jo siinä vaiheessa, joten ennen kirjoituksia riitti pelkkä kertaus. Ennen kirjoituksia luin kaikki kurssikirjat ajatuksella ja tein mielestäni tärkeimmistä aiheista muistiinpanoja. Katsoin myös vanhojen yo-kokeiden tehtäviä ja harjoittelin niihin vastaamista.”
”Erityisesti avoin keskustelu ET:n tunneilla on tukenut minua. Mielestäni keskustelu on keskeinen osa ET:n oppitunteja ja opintoja. Avoimen keskustelun avulla opiskelijat voivat jakaa ideoita ja näkemyksiä sekä samalla kehittää kriittistä ajattelua ja oppimista. Osallistumalla keskusteluun opittuja tietoja täytyy soveltaa ja pohtia omista näkökulmista. Elämänkatsomustiedossa on tärkeää muun muassa katsomuksellisten kysymysten pohdinta ja avoin katsomusdialogi. Tätä voi harjoitella turvallisessa ympäristössä luokkahuoneessa kanssaopiskelijoiden kanssa.”
”Mielestäni kriittinen ajattelu ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan auttaa ET:n opiskelussa. Myös halu ja kiinnostus pohtia omasta maailmankatsomuksesta ja -kuvasta poikkeavia näkemyksiä avoimin mielin on tärkeä ET:n opiskelijan ominaisuus. Elämänkatsomustieto oppiaineena itsessään kehittää näitä taitoja entisestään.”
Mikä oli parasta ET-opinnoissasi?
”Parasta oli keskustelut oppitunneilla ja yksinkertaisesti se, että sai opiskella itselle tärkeitä ja kiinnostavia aiheita.”
”Olen lukenut aina ja paljon kaunokirjallisuutta laajasti erilaisista genreistä. Lukemiseni riippuu paljon siitä, minkälaisella tuulella milläkin hetkellä olen. Luen lähes kaikkia muita genrejä paitsi kauhua ja dekkareita. Lempiteoksiani ovat muun muassa Anni Kytömäen Margarita ja Mirabilis, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen sekä George Orwellin Eläinten vallankumous ja Vuonna 1984.”
”Sofia Tawastin ja Riikka Leinosen Suuri valhe vammaisuudesta on mielestäni erittäin tärkeä tietokirja, joka kaikkien pitäisi lukea. Teos käsittelee vammaisuutta laajasti ja silmiä avaavasti. Toinen mielestäni tärkeä teos, jonka luin juuri ennen elämänkatsomustiedon kirjoituksia, on Elinor Cleghornin Sairas ja viallinen: Naiset lääketieteen historiassa.”
”Mielestäni musiikki ja kuvataide voivat kuulua elämänkatsomustiedon opiskeluun samalla tavalla kuin kaikki muutkin kulttuurin tuotteet. Taide ja musiikki muokkaavat katsomuksia ja ideologioita, joten loogisesti ne voi yhdistää elämänkatsomustietoon.”
Milma käy laulutunneilla ja lukee kirjoja. Hän on hakenut Helsingin yliopistoon oikeustieteelliseen. Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Mielestäni ainakin lukiossa kaikkien pitäisi saada itse valita, mistä katsomusaineesta pakolliset opintojaksot suorittaa. Myös peruskoulussa oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita elämänkatsomustieto, vaikka kuuluisikin kirkkoon. Elämänkatsomustietoa pitäisi saada opiskella kaikki halukkaat, sillä se tukee oman katsomuksen ja identiteetin rakentumista huolimatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu.”
”Suosittelen elämänkatsomustietoa kaikille, katsomuksesta tai uskonnosta riippumatta. Jos ei peruskoulussa vielä sitä pääse opiskelemaan, niin lukiossa voi yhden kurssin käymällä saada paljon tietoa ja aineksia oman maailmankatsomuksen ja identiteetin rakentamiseen.”