Protukesä
kimmo / 8.10.2013
Moni ystävistäni oli menossa rippileirille, mutta minä ja pari muuta kaveriani halusimme mennä protuleirille. Ensin epäilin millaista protusta tulee, koska omalle leirilleni ei ollut tulossa tuttuja,mutta sehän se idea onkin, […]

Moni ystävistäni oli menossa rippileirille, mutta minä ja pari muuta kaveriani halusimme mennä protuleirille. Ensin epäilin millaista protusta tulee, koska omalle leirilleni ei ollut tulossa tuttuja,mutta sehän se idea onkin, ettemme tunne toisiamme etukäteen. Mutta nyt kun ajattelen, olen niin iloinen että kävin protun, koska tutustuin niin moniin uusiin, erilaisiin sekä ihaniin ihmisiin.

Kun olimme saapuneet leirille, näin kun ihmisiä istui pöytien ääressä ja vanhemmat puhuivat keskenään kun taas me nuoret istuimme eri pöydissä ja vilkuilimme ympärillemme, että millaisessa ympäristössä tulisimme viettämään seuraavan viikon sekä millaisten ihmisten kanssa. Me kaikki teimme paperista kukan, jonka kullekin terälehdelle kirjoitettiin jokin asia mistä pitää, minne haluaisi matkustaa, kenet haluaisi tavata jne. Kävimme kukkia yhdessä läpi, kun vanhemmat olivat lähteneet. Mietimme millaisen kuvan kukin meistä oli antanut toisilleen, ja merkitseekö se millä tavalla on ja käyttäytyy siihen että millaisen kuvan antaa muille.

Joka ilta meille luettiin iltasatu kun mahauduimme. Makoilimme selällämme päät toistemme vatsojen päällä yhtenä rykelmänä. Mahautuminen oli todella kivaa. Kun kuunteli iltasatua siihen meinasi ihan nukahtaa. Melkein kaikki meistä nukkuivat yön samassa huoneessa siskonpedissä, mutta muutamat halusivat nukkua erillisissä huoneissa kerrossängyissä. Nukuimme ensimmäiset yöt niin että näki selvän rajan että tytöt nukkuvat oikealla ja pojat vasemmalla, mutta viikon kuluessa ihmisten nukkumapaikat vaihtelivat eikä rajaa enää ollut.

Joka päivä oli jokin teema, josta keskusteltiin, ja leikimme aiheeseen liittyviä leikkejä. Ihmissuhteet. Seksuaalisuus. Tasa-arvo. Yhteiskunta. Tulevaisuus. Meillä oli seinällä suuri lakana, jossa luki Kiljava sekä päivämäärät. Siihen sai kirjoittaa ja piirtää mitä ikinä halusi. Joka päivä sinne ilmestyi kirjoituksia ja piirustuksia päivän aiheesta.

Päivä päivältä opimme tuntemaan toisemme paremmin. Olimme kuin yksi suuri perhe. Lopulta tunsimme toisemme paremmin kuin omat ystävämme, joiden kanssa olemme olleet hyviä ystäviä jo monia vuosia. Se hämmästytti minua, koska olimme vain viikon kaikki samassa talossa, mutta tuntui siltä kuin olisimme tunteneet toisemme jo pitkään. Minulla on todella läheisiä ystäviä, joita olen tuntenut jo pienestä pitäen, mutta en minä heistä tiedä monia asioita yhtään niin hyvin. Meillä oli mahdollisuus mennä joka ilta saunaan järven rannalle. Meillä oli ensin tyttöjen vuoro, sitten yhteissauna ja sitten poikien sauna, mutta järjestys välillä muuttui. Kävimme saunassa uimapuvuissa, mutta sai mennä alasti jos halusi. Ainoastaan muutama ohjaaja oli alasti. Lauloimme eri saunalauluja yhdessä ja kävimme useita kertoja uimassa. Vesi oli melko matalaa, joten sinne oli helppo mennä pulahtamaan. Koko viikko oli aurinkoista ja kuumaa.

Viimeinen ilta oli täynnä kyyneleitä. En olisi halunnut että protu loppuu, koska minun tulisi niin ikävä niitä ihmisiä. Tiesin kyllä että järjestäisimme tapaamisia ja kävisimme yhdessä puistotapahtumissa. Olimme tehneet edellisenä päivänä kehukirjeitä jokaiselle leiriläiselle ja kokille sekä ohjaajille. Ne jaettiin viimeisenä iltana kirjekuorissa, jokaiselle omansa. Niitä oli ihana lukea. Niin paljon ihania asioita ihmiset olivat kirjottaneet, ja niin paljon ihmiset olivat nähneet vaivaa kirjottaessaan niitä.

Loppujuhla meni nopeasti. Saimme todistukset, seppeleet sekä korun. Otimme ryhmäkuvan leirilakanan edessä, ja sen jälkeen leirilakanasta revittiin paloja. Kukin sai yhden palan. Minusta olisi todella hauska nähdä joskus lakana taas koossa. Pidin protujuhlat vähän myöhemmin kotonani. Juhlimme ystävieni ja sukulaisten kanssa. Meillä kävi ihan puheen pitäjäkin Pro-Seremonioista.

Kun kesä eteni näimme joidenkin leiriläisten kanssa Töölönlahdella piknikillä. Meitä tuli sentään aika paljon. Joidenkin kanssa olen kirjoitellut kesän aikana Facebookissa. On ollut yksi iso protulaisten puistotapahtuma ja muita pieniä, mutta minä en valitettavasti ole ihan kaikkiin tapahtumiin päässyt. Mutta kyllä niissä on kiva nähdä muita protuja sekä tuttuja. Parasta on nähdä, kuinka paljon meitä protulaisia on, koska meitä tulee joka vuosi lisää ja lisää! Protu oli parasta aikaa! Viihdyin siellä todella hyvin enkä tule unohtamaan sitä viikkoa koskaan!

Senia 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *