Eräs Think Helsinki Thinkin pääesiintyjistä on brittiherrasmies Robin Ince jonka kanssa ehdimme vaihtaa pari sanaa ennen illan esitystä. Podcastien kuuntelijat saattavat kiinnostua Incen ja Brian Coxin tähdittämästä podcast-sarjasta Infinite Monkey Cage joka on osa BBC:n tiedettä popularisoivaa samannimistä radiosarjaa. Ince on koomikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja joka on aiemmin esiintynyt mm. TED-tapahtumissa (Technology, Entertainment, Design) luennoitsijana.

Uskomaton: Päivän teemana on ajattelu ja komedia. Miten nuo kaksi mielestäsi sulautuvat yhteen?

Robin: Standup-komedia on hyvä tapa esittää ajatuksia. Eräät kuuluisat koomikot kuten George Carlin, Lenny Bruce tai vaikkapa Eddie Izzard.. Esityksissä on paljon hyviä ajatuksia. Se voi olla portti uusiin maailmoihin. Me koomikot voimme olla erittäin pinnallisia. Esityksissäni voi olla vaikkapa ydinfysiikkaa tai evoluutiota, mutta esitän sen kiinnostuneen idiootin näkökulmasta. Esitykset ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan tietystä aiheesta ja pyytävät minulta kirjavinkkejä. Nauraminen saa ihmiset avautumaan uusille ajatuksille. Ben Goldacre, jonka kanssa olen esiintynyt paljon, oli ensimmäisiä jotka yhdistivät komiikan ja lääketieteellisen luennon. Esityksessä ei ole paljon vitsejä tai jekkuja, mutta hän on persoonallinen esiintyjä joka saa yleisön valtaansa.

Uskomaton: Paljonko teet tällaisia keikkoja kuin Think Helsinki, Think?

Robin: Olen tehnyt jonkin verran TED-esityksiä ja se on mainio tapa välittää ideoita. Toivon tämän olevan kasvava kansanliike. Tieteilijät tiedostavat tieteen popularisoinnin tärkeyden. On hienoa että jotkut tieteilijät keskittyvät enemmän luennoimaan kuin tekemään tutkimusta. Olen tehnyt paljon soolokeikkoja maailmalla, mutta nyt on jo riittävän paljon ihmisiä jotka ovat valmiita esiintymään. Vaikka yleisö olisikin jo valmiiksi rationalisteja, tämänkaltaiset esitykset saavat heidätkin innostumaan levittämään ideoita ja perustamaan ryhmiä kuten Skeptics in the Pub joka kokoontuu kuppiloissa. Luentosaliin meneminen voi olla korkean kynnyksen takana joillekin, mutta pubi voi olla tutumpi ja turvallisempi ympäristö joissa ihmisten kanssa voidaan käydä keskusteluja tieteestä yleisellä tasolla.

Uskomaton: Eikö nyky-yhteiskunta ajattele kylliksi?

Robin: Internet on jossain määrin ongelma. Keskusteluja käydään kaikukammioissa joissa samanmieliset saavat vahvistusta omille käsityksilleen olivatpa ne totta vai eivät, koska ihmisille tyypillistä käyttäytymistä on heimoihin eristäytyminen. Internet on huikea tietopankki pullollaan tietoa, mutta sieltä poimitaan vain omaa näkemystä tukevat jutut. Keski-ikäisenä ihmisenä koen että se on mennyt vain pahempaan suuntaan. Briteissä televisio tai uutiset eivät ota riskejä. Yleisö oletetaan hölmömmiksi kuin he ovat. Yleisölle tarjotaan väriloistoa ja kaahaavia autoja, vaikka he haluaisivat jotain haastavampaa. Meillä on kallojemme sisällä maailmankaikkeuden monimutkaisin asia, ja on sääli että se haaskataan tv-visailuille ja vilkkuville valoille.

Uskomaton: Aiemmassa esityksessäsi olet puhunut siitä kuinka esimerkiksi rakkauden ymmärtäminen kemialliseksi reaktioksi avioissa ei tee siitä yhtään vähemmän arvokasta. Aiotko puhua tästä aiheesta tänään?

Robin: En välttämättä juuri tuosta, mutta puhun varmaankin todellisuustunnelista ja “kumikäsi-illuusiosta” ja siitä kuinka aivomme johtavat meitä harhaan ja omat havainnot on koko ajan kyseenalaistettava. Sen ymmärtäminen miksi jokin on sellainen kuin se on, ei vähennä sen kauneutta lainkaan. Richard Fineman on todennut kauneudesta että sen ymmärtäminen solutasolla, molekyylitasolla ei tarkoita että kukkaa katsotaan vain tuhahtaen että “Pyh! Siinä on vain muutaman miljardin vuoden perinnöllisen luonnonvalinnan tulos. Kuinka tylsää.” Kaikki ympärillämme koostuu atomeista jotka ovat olleet jopa aikojen alusta saakka ja kaikki ympärillämme on ottanut iäisyyksiä aikaa ollakseen sitä mitä se nyt on, miten sen ymmärtäminen voisi tehdä sitä mitenkään merkityksettömämmäksi? Toivoisin että jokainen voisi viikoittain tai jopa päivittäin löytää jotain uutta, jonkin uuden tavan ymmärtää ympäröivää maailmaamme.

Uskomaton: Jos katsotaan ihmiskuntaa globaalisti, uskonto näyttää luovan konflikteja ja tarpeettomia rajoja ihmisten välille. Uskotko että jonain päivänä ihmiskunta pääsee yhteisymmärrykseen ja tarkastelee maailmaa vain tieteen silmin?

Robin: Annan tähän pessimistisen vastauksen. Uskon että olipa se uskonto tai mikä tahansa muu dogmaattinen oppi, uskon että ihmiset pitäytyvät niissä vielä pitkän aikaa. Meillä ihmisillä on sisäsyntyinen taipumus hyväksyä dogmaattinen oppi, jakautua omiin ryhmiin, halveksumme toisia ja pidämme omaa ryhmäämme parempana. Ainoa keino selviytyä siitä on järjestää tuhansia tällaisia esityksiä ja löytää uusia tapoja tavoittaa ne ihmiset jotka eivät ole entuudestaan skeptikkoja ja rationalisteja. Mediassa on esillä turhaan vastakkainasettelu ateistit vastaan uskonnot. On olemassa kuitenkin liberaaleja uskovia, eikä jumalasta varmastikaan päästä eroon noin vain. Uskontoja voideen kuitenkin ehkä laimentaa ja ihmiset voivat säilyttää mystiikan ilman että sitä käytetään perusteluna vaikkapa sukuelinten silvonnalle tai kansanmurhalle.

Uskomaton: Mitä mielestäsi kouluissa voitaisiin tehdä tieteellisen ajattelun edistämiseksi?

Robin: Kommentoin vain Yhdistyneen Kansakunnan osalta, mutta luulen että minusta meillä on turhaan kahtiajako taiteen ja tieteen välillä. Olisi hienoa jos näitä kahta voisi sekoittaa keskenään. Pääaineen valinta koulussa rajoittaa ehkä turhaan. Fysiikkaa opiskeleva voisi opiskelle lisäksi vaikka kirjallisuutta. Se voisi tarjota uudenlaisia näkökulmia pääaineen käsittelyyn. Tarkka rajanveto tieteiden ja taiteiden välille synnyttää vastakkainasettelun. Yhdistyneessä kuningaskunnassa valitettavan usein kyse on myös jatkuvasta tavoitteiden saavuttamisesta eikä pelkälle keskustelulle ole sijaa. Koin esimerkiksi fysiikan opetuksen koulussa tylsäksi koska se keskittyi pelkkään teoriaan joka vaikutti olevan olemassa vain luokkahuoneen seinien sisällä, koska ei ollut mitään esimerkkejä mihin tiedettä voidaan soveltaa käytännössä.

Uskomaton: Haluatko välittää vielä jonkun erityisen viestin lukijoille?

Robin: Pohtikaa oman ajattelunne monimutkaisuutta, tiedostavina oliona. Se on sekä etu että haitta. Meidän pelkomme nolostumisesta ja häpeästä ja itsensä tyhmäksi tuntemisesta hidastaa meitä. Pelätään että tietämättömyys tulkitaan tyhmyydeksi, mutta todellisuudessa asiantuntijat ilahtuvat tiedonjanosta ja uteliaisuudesta. Asiantuntijat ilahtuvat päästessään jakamaan omaa tietoaan jollekulle joka on siitä kiinnostunut. Pahinta on jos joku päättää mieluummin jäädä tietämättömyyden valtaan kuin nolaa itsensä tunnustamalla tietämättömyytensä. Älä pelkää esittää kysymyksiä. Ymmärrä että kaikilla on jonkinlainen  “huijarisyndrooma” eli emme usko omiin kykyihimme.

Haastattelu ja suomennos: Kimmo Laine