Yhdistyksen alkutaival
Olympiavuosi 1952 oli merkitävä Forssassakin. Forssan Vapaa-ajattelijat ry (60315) perustettin 10.2.1952 ja rekisteröitiin 12.5.1952. Perustavassa kokouksessa oli mukana 25 vapaata ajattelijaa ja sen puheenjohtajana toimi Eino Tuominen. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt ja päätettiin myös liittyä Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyyteen.
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Anttila. Hänen pitkän ja ansiokkaan kautensa jälkeen muina alkuvaiheen puheenjohtajina ovat toimineet Into Kuusela, Veijo Haake, Seppo Pajunen, Anja Tuomola ja Alpo Tuominen. Yhdistyksen ansioituneista aktiiveista voidaan myös muistaa pitkään sihteerinä toimineita Veikko Niemistä ja Alisa Fagerströmiä, joka teki lisäksi uraa-uurtavaa työtä hautapuhujana sekä alkuvuosikymmenten rahastonhoitajaa Toivo Fagerströmiä.
Aatteellisena linjana on alusta lähtien ollut uskonnon siirtäminen yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta, sen verotusoikeus lopetettava ja uskonnolliset yhdyskunnat rinnastettava lainsäädännössä muihin yhdistyksiin. Uskonnon opetus tulee poistaa kouluista, kuten jo Forssan ohjelmassa 1903 esitettiin.
Edistystäkin yhdistyksen alun ensimmäisen 50 vuoden aikana jossakin määrin tapahtui. Esimerkiksi kouluihin saatiin elämänkatsomustiedon opetus uskonnon vaihtoehdoksi 1985. Sitä ennen kouluissa oli vain kaikille pakollista uskonnon opetusta, josta uskonnonvapauslaki (1923) vapautti kirkkoon kuulumattomat. Opetuksesta vapautetuille säädettiin (1957) ”uskontojen historia ja siveysoppi” niminen selvästi uskonnollinen pakollinen oppiaine. Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Erkki Hartikainen kanteli tästä (1978) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle. Minkä seurauksena Suomeen tuli (1983) uudet koululait ja ET saatiin oppiaineeksi (1985).
Nyt tavoitteena on saada ET valinnaiseksi oppiaineeksi kaikille oppilaille, muös kirkkoon kuuluville. Tehtävää niin tämän kuin muidenkin tavoitteidemme edistämisessä riittää yhä tulevillekin vuosikymmenille ja uusille aktiivisille vapaa-ajattelijapolville!
Yhdistyksen aatteellista perustoimintaa alkuvaiheessa oli vuosittainen loka-marraskuussa toteutettu kirkostaeroamiskampanja, joka on näkynyt mm. lehti-ilmoituksina. Jäsenistön määrä on alkuajoista noussut n. 70:een ja se on ollut viime vuodet varsin vakaa. Haasteena tulee olemaan erityisesti nuorempien ikäryhmien saaminen toimintaan mukaan kehittämään uskonnotonta kulttuuria.
Rauhanmaan perustaminen
Suuri saavutus alkuaikojen uurastajille oli 16.6.1963 monien vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen käyttöön vihitty oma uskonnoton hautausmaa Kaikulassa. Kymmenenvuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen Forssan Vapaa-ajattelijat r.y. perusti Rauhanmaa-nimisen yksityisen hautausman Kaikulan asuntoalueen pohjoispuolelta hankkimalleen ja Rauhanmaaksi (61-413-1-271) nimeämälleen tilalle ja rakensi sen eteläkärkeen hautausmaan huoltorakennuksen. Hautausmaan 10.5.1962 päivättyyn perustamislupa-anomukseen saatiin myönteinen päätös 4.8.1962, joka lähetettiin hakijayhdistyksen puheenjohtaja Oskari Anttilalle.
Hautausmaaksi ostettu kuivaa männikkökangasta oleva noin 5400 neliöetrin alue sijaitsi Talsoilan kylässä, Kaikulan asuntoalueen takana, 2-3 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueen myivät Esteri Franhild Koski ja Uuno Koski ja se erotettiin Nummela-tilasta (61-413-1-183). Kauppakirja allekirjoitettiin 9.12.1961, kauppahinta oli 621.000 markkaa ja sen ehtona oli, että alue hyväksyttään hautausmaaksi. Kauppa tuli voimaan ja hallintaoikeus siirtyi ostajalle, kun hautausmaan perustamislupa oli myönnetty. Rauhanmaa on rekisteröity 29.5.1967. Lainhuuto Forssan Vapaa-ajattelijat r.y.:lle annettiin 21.3.1972. Tilalla on osuus yhteisiin lakanneisiin teihin ja kulkuoikeus Nummela-tilan alueella.
Yhdistys rahoitti kaupan siten, että noin 60 yhdistyksen jäsentä osti itselleen 7.000 markan hautapaikan ja loppukauppahinnan yhdistys maksoi ottamallaan lainalla. Forssan Vapaa-ajattelijat anoi Forssan kauppalalta avustusta hautausmaan hankintakuluihin vetoamalla evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulumattomien hautapaikkojen kalleuteen. Kauppalanvaltuustossa anomusta tuki vain SKDL.
Hautausmaan käyttöönotto
Hautausmaa otettiin käyttöön 16.6.1963. Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Kaino Mainio Haapanen. Ensimmäinen vainaja, Konstant Ekman (1878-1963), haudattiin Rauhanmaahan samana päivänä.
1970-luvun alussa hautoja oli noin tusina ja ne olivat pappienkin mielestä ”kohtalaisen hyvässä” hoidossa. Aluksi omistajayhdistyksellä oli hautausapukassa, jota hoiti Toivo Fagerström, mutta kassa lopetettiin 2.3.1975.
Vainajien omaisia on opastettu, ettei ristejä ja muita uskonnollisia symbooleja saa käyttää hautamuistomerkeissä. Yleisimmät symbolit ovat liekkimalja sekä lehvä, joista keskenään hieman erilaisia versioita hautakivissä on runsaasti.
Hautausmaata on hoidettu alusta lähtien talkoilla. Hautausmaan hoidosta huolehti pitkään Veijo Haake. Hyvin omistautuneena haudankaivajana muistetaan myös Heino Kuusniemi. Hautauspuheita piti ensin kansanedustaja Kaino Haapanen, sen jälkeen Alisa Fagerström.
Kesällä 1979 hautausmaalla sattui ikävä ilkivaltatapaus, kun hautakiviä kaadettiin ja kuljetettiin läheiseen metsään.
Hautapaikkoja myydään keille hyvänsä, mutta vapaa-ajattelijoiden ja uskonnottomien lisäksi tiettävästi vain yksi jehovantodistaja on haudattu maalle.
Haudat kaivettiin ennen lapiolla, mutta nykyisin Markku Tuomola on kaivanut haudat pienkaivurillaan. Hän kaivoi hautoja myös evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla, mutta on nyt siirtynyt eläkkeelle. Hautoja Tuomolan kerrotaan kaivaneen 38 vuoden aikana yhteensä 10 000.
Aikaisemmin Forssan Vapaa-ajattelijat saivat pieniä avustuksia Forssan kaupungilta, mutta myöhemmin niiden saanti loppui ja enää niitä ei ole edes haettu. 1990-luvulla yhdistys sai myös testamentin, jonka tuottoa on käytetty hautausmaan ylläpitokuluihin.
Hautauksia sinne oli 1990-luvun loppuun mennessä tehty noin sata. Sen hoidosta ja kehittämisestä on perustajia syytä muistaa suurella kiitollisuudella. Nimeltä on erityisesti mainittava pitkäaikainen hautausmaan vastaava hoitaja Veijo Haake. Nykyiselle yhdistyksen jäsenistölle heidän työnsä jatkaminen on velvoittava haaste. Uurna- ja muistolehdon perustaminen hautausmaan yhteyteen aloitettiin myös jo 1990-luvulla.
Toiminta 2000-luvulla
Vuonna 2001 Forssan kaupunki yhdistyksen ehdotuksesta nimesi hautausmaalle johtavan reitin ”Vapaa-ajattelijan poluksi”, joka tiettävästi on ainoa tälle aatteelle virallisesti nimetty paikannimi Suomessa, kenties koko maailmassakin.
Muistolehtoalue otettiin käyttöön 12.9.2004. Siihen liittyy suomalaisesta spektroliitista valmistettu muistopaasi, jonka suunnitteli yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, Simo Leino. Siihen kiinnitetään vainajien metallisia nimilaattoja. Tähän mennessä (2020) on hautausmaalle tehty 162 hautausta. Näistä 123 on arkkuhautauksia ja 29 uurnahautausta. Muistolehtoon on siroteltu 10 vainajaa, joille kaikille on myös nimilaatta muistopaadessa.
Anja Tuomola toimi uudelleen puheenjohtajana vuosina ____-____. Hän oli myös pitkään tarmokkaana jäsenenä Vapaa-ajattelijain liiton liittoneuvostossa. Nykyinen puheenjohtaja Juha Toivonen on toiminut puheenjohrajana vuodesta 2005 lähtien ja edustanut yhdistystä myös useissa liiton luottamustehtävissä. Matti Uusitalo on toiminut yhdistyksen sihteeri-taloudenhoitajana vuodesta 2000 lähtien.
Vapaa-ajattelijain liiton liittokokouksen 26.-27.9.2020 valitsema liittovaltuusto hyväksyi ylimääräisessä syyskokouksessa Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2020-2023 -asiakirjan mukaisen liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Sen mukaan liittohallitus valmistelee etäyhteys- ja työryhmämallia jäsenyhdistysten toiminnan nykyaikaistamisen työkaluiksi.
Liitto tukee paikallisten ja alueellisten tapahtumien järjestämistä, lähialueyhteistyötä, järjestää koulutusta oppilaitosyhteistyöhön ja kouluvierailutoimintaan sekä tukee yhdistysten jäsenhankintatyötä, -tapahtumia ja -tiedotteita. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2020 päättyessä 44, kun se yhdistyksen alkuvaiheen kasvun jälkeen oli parhaimmillaan yli 70. Tämä noudattaa yleistä järjestöjen jäsenmäärien kehitystrendiä, johon voidaan vastattata vain toimintatapoja uudistamalla.
Forssan vapaa-ajattelijat päätti syyskokouksessaan 5.11.2020 lähteä aktiivisesti mukaan liiton tavoitteiden edistämiseen ja aloittaa työn nykyisen jäsenistönsä aktivoimisesta ja uusien hankinnasta. Tämäkin edellyttää uusien viestintätapojen ja toimintamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Loppuvuodesta 2020 yhdistykselle avattiin nettisivut osoitteeseen vapaa-ajattelijat.fi/forssa ja tätä työtä jatkamaan kevätvuosikokous 25.3.2021 nimesi tiedoitustoimikunnan (Raimo Rintamäki, Juha Toivonen ja Matti Uusitalo). Hautausmaatoimikunta jatkaa entisellä kokoonpanolla (Juha Toivonen, Markku Fagerström ja Juhani Perkiömäki).