Vapaa-ajattelijat kysyvät Eduskunnan puhemieheltä Eero Heinäluomalta, mitä ovat ne perinteiset kristilliset arvot?
Eero Heinäluoma kertoi 5.9.2014 ortodoksiselle Simeon ja Hanna -verkkolehdelle antamassaan haastattelussa, että “kristinuskon merkitys on vähentynyt, vanhemmat alkavat olla hukassa lastensa kasvatuksen kanssa.” Samoin hän totesi, että “jo vuosisatoja ja myös sodan jälkeen vuosikymmeniä lasten kasvatus perustui kristinuskon opetuksille.”
– Haluamme vapaa-ajattelijoina ja suomalaisina tietää, mihin opetukseen Heinäluoma vetoaa. Ovatko perinteiset kristilliset arvot jotenkin nykyaikaisten ihmis- ja perusoikeuksien sekä niihin pohjautuvan sekulaarin etiikan yläpuolella? Eikö lasten kasvatuksen pitäisi nyt perustua eettisesti ihmisoikeussopimusten, Suomen maallisen lainsäädännön ja hyvien sosiaalisten tapojen arvoperustaan eikä Raamatun vanhoihin ristiriitaisiin dogmeihin, kysyy vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustajaehdokas Petri Karisma.
Olemme erityisen kiinnostuneita, miten nämä Heinäluoman peräänkuuluttamat opetukset suhtautuvat nykypäivän ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin, kuten homoseksuaalien oikeus yhdenvertaiseen avioliittoon, ihmisten oikeus syntyvyyden sääntelyyn raskauden ehkäisyllä, ja nykylainsäädännön antama oikeus epätoivotun raskauden keskeytykseen. Pitääkö ihmisten toiveet oikeudesta saada kuolinapua eutanasiaan ratkaista yhteiskunnan uskonnollisten oppien eikä vapaan eettisen keskustelun pohjalta? Moraalisäännöt eivät ole vain kristinuskon yksinoikeus, vaan esimerkiksi Vuorisaarnan kultainen sääntö löytyy muunnelmana oikeastaan kaikista perinteistä ja uskonnoista.
– Jos kyse on arvoista, joiden kuuluisi auttaa vanhempia kasvatuksessa, olisi hyvä ettei oletusarvona ajatella niiden perustuvan uskonnoille kaikkien perheiden kohdalla. Onko edes ollut joku historiallinen aika, jolloin kaikki suomalaiset ovat yhdessä tuumin jakaneet nämä Heinäluoman esille tuomat kristilliset arvot, pohtii Petri Karisma.
Perustuslakivaliokunta on huhtikuussa korostanut, että koulussa mahdollisille koululaisjumalanpalveluksille ja aamuhartauksille pitää olla vaihtoehtoista ohjelmaa syrjimättömällä tavalla. Milloin eduskunta ymmärtää tilanteen, että eduskunnassa valtiopäivien avajaisten viralliseen ohjelmaan tulee tulla tunnustukseton juhlatilaisuus juhlajumalanpalveluksen rinnalle niin kauan kuin osana virallista avajaisohjelmaa on juhlajumalanpalvelus? Olisiko suuri menetys vai yhteiskunnan kehitykseen sopiva järjestely, että tunnustuksellinen jumalanpalvelus olisikin tarjolla valtiopäivien avajaisten virallisen ohjelman päätyttyä eikä enää osana virallista ohjelmaa?
Euroopan neuvoston yleiskokouksen suosituksen mukaan Euroopan yhteisiä arvoja on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan. Vapaa-ajattelijoiden mielestä Suomen valtion on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta. Suomen valtion pitää olla neutraali ja puolueeton suhteessa uskontoihin ja vakaumuksiin. Uskonto ja vakaumus on saatava halutessaan pitää yksityisasiana.
Taustamateriaalia
http://simeonjahanna.com/2014/09/05/eduskunnan-puhemies-odottaa-kirkolta-rohkeampia-kannanottoja/
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/heinaluoma-vanhemmat-hukassa-kasvattajina-kristinusttya/