Huhtikuun VAbaarin aiheena oli uskonnottomien henkisyys, vieraana uskontotieteilijä Mikko Sillfors Helsingin yliopistolta. Paikalla oli joukko keskustelunhaluista vapariporukkaa.

Mikko Sillfors on tutkinut uusateismia, ateismin suhdetta henkisyyteen ja väitöksessään (2017) hän tutki ateistista henkisyyttä. Mikko aloitti jakamalla yleisölle kaaviokuvan henkisyyden suhteesta uskontoon. Henkisyyden erottaminen uskonnosta on tutkimuksen mukaan nykyaikana yhä useamman suosiossa. Filosofi Auguste Comte kirjoitti ”ihmisyyden uskonnon” käsitteestä. Ihmisyyden uskonto on Comtelle yhtä kuin katolilaisuus josta on jätetty pois jumaluus.

Uskonnot sisältävät henkisyyden lisäksi paljon kytköksiä muihin yhteiskunnan osa-alueisiin. Henkisyys ’viedään pidemmälle’ muodostamalla dogmeja, ehdottomien sääntöjen järjestelmiä, auktoriteettijärjestelmiä ja liittämällä nämä tiettyihin empiirisen tiedon vastaisiin olentoihin. Siksi Mikon kaaviossa henkisyys on isompi alue, jonka sisään uskonnon ala asettuu.

Sekulaari henkisyys voi myös olla järjestäytynyttä uskonnon tapaan. Suuren suosion Briteissä saavuttanut Sunday Assembly muistuttaa kirkonmenoja pitäessään niiden muut puolet, kuten yhteislaulun, paitsi jumaluuden palvomisen. Mikon mukaan Sunday olisi lähempänä uskontoa kuin uskonnotonta henkisyyttä. Nettisivuillaan liike kuitenkin itse kieltää, että termi ’kirkko’ kuvaisi sunnuntaikokoontumisia oikealla tavalla.

Uskontotieteen määrittely on jatkuvasti kiistanalaista, kuten uskonnonkin. Siksi jokaisen tutkimuksen kohdalla on määriteltävä erikseen käsitteet ja se, mitä milloinkin mitataan. Tämän kirjoittajan mielestä painotukset voivat olla esimerkiksi sosiologisia, antropologisia tai kulttuurintutkimuksellisia. Teologinen uskontotiede on erikoisalana teologisesta näksuökulmasta uskontoa lähestyvää uskontotiedettä, kun taas uskontotiede yleisenä alana pitää teologiaa yhtenä ilmiönä muiden joukossa.

Keskustelu kääntyi yliluonnollisena pidettyjen ilmiöiden esiintymiseen. Havaintopsykologian kannalta ”kokonaisvaltaisen tajuamisen” kaltaiset tiedostamiskokemukset ovat normaaliin psykologiaan kuuluvia ilmiöitä, ateismin tutkija vakuuttaa. Transsendenssikokemukset, kuten ruumiista irtoamisen tunne, voidaan myös selittää todettujen kognitiivisten mekanismien tuottamina.

Norenzayanin mukaan lajimme historian kehityksessä ”pienten jumaluuksien aikaa” seurasi ”suurten jumalien aika”. Jumaluuksista tuli kaikkitietäviä (Big Gods), jotta niiden rankaisevuus saatiin laajempaan yhteiskunnalliseen käyttöön maatalouden kehittämisen yhteydessä.

Oman aikamme sekulaari hallinto taas perustuu siihen, että muunkinlaisia ”luottamusjärjestelmiä” kuin vain uskonnot voidaan muodostaa – vaikkapa työsopimus- ja työehtosopimusjärjestelmä. Länsimaisessa maailmassa merkittävä tähän vaikuttanut käänne oli niin sanottu valistuksen aika, joka näkyy aikamme pyrkimyksissä tieteiden synkronisointiin.

Suvivirsi-keskusteluakin sivuttiin. Paula Vesala on sanoittanut ”maallisen suvivirren” nimellä Suvilaulu. Rituaalisia rajanylityksiä tarvitaan uskonnottomassakin kulttuurissa. Prometheus-leirin loppuessa pidettävällä juhlalla on aikuisuuden rajan yli siirtymisen sinetöimistehtävä, hauskanpidon lisäksi.

Kenen sanoja kannattaa käyttää – voiko uskonnon termistöä ottaa uskonnottomaan käyttöön? Jos kolumnistia mukaillen määrittelemme rukouksen ”omien ajatusten kanssa olemisena”, ei tällainen toiminta ole kaukana ”hiljentymisestä” tai ”meditaatiosta”. Entäpä uskontoon mielikuvissa liitetyt termit kuten riitti tai rituaali? Siviiliseremoniat voidaan katsoa sellaisiksi. “Entä jos uskonnot eivät ole kokonaan totta eivätkä kokonaan humpuukia?”, pohtii Alain de Botton.

Uskontotieteellinen kiinnostus kohdistuu nykyisin muun tieteen tavoin yhä enemmän kognitioon, saadun informaation käsittelyyn. Kognitiivisen uskontotieteen tutkimus perustuu siihen lähtökohtaan, että mielen mekanismit ovat aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Painetilanteissa kuten sota ja muu epävarmuus, epäempiiriset rakennelmat korostuvat.

Lähteet:

Sillfors, Mikko 2017. Jumalattomuus ja hyvä elämä: ateistinen henkisyys vaihtoehtona monoteistiselle uskonnolle 2000-luvun länsimaissa. Helsinki: Helsingin yliopisto

de Botton, alain 2012. Religion for Atheists – A NonBeliever’s Guide to the Uses of Religion. Penguin Group, London

Norenzayan, Ara 2013. Big Gods: How Religion Transformed Cooperation and ConflictPrinceton University press

Ihmisoikeutena uskonnottomuus

Maaliskuun VAbaarissa keskusteltiin ihmisoikeuksista uskonnottomuuden näkökulmasta. Freedom of Thought- raportti on maailmanlaajuisen kattojärjestön International Humanist and Ethical Union IHEU:n julkaisema, liki kaikki maailman valtiot kattava vuosittainen raportti. Raportissa Suomen tilanne on saanut värikoodin oranssi, koska jumalanpilkka on kriminalisoitu eikä kirkon ja valtion erottaminen ei ole tasavertaisuuden statukseen oikeuttavaa tasoa.

Valinnanvapaus uskonnon suhteen ja etenkin maahanmuuttajien oikeudet Suomessa saivat aikaan keskustelua. Islamista eronneet ovat jonkin verran uskaltaneet kertoa omasta tarinastaan Helsingin seudun vapaa-ajattelijoiden lehdessä. Pääasiallisesti islamiin oppiin kuuluu, että uskonnosta luopuminen ei ole sallittua. Lähi-idän kosmopoliitti, Lebanon on valinnanvapautta kohtaan käytännössä sallivampi, johtuen sen uskonnollisen monimuotoisuuden asteesta, joka on korkein koko Lähi-idässä.

Maailmanlaajuisesti ihmisoikeustyötä ruohonjuuritasolla tekevät toimijat joutuvat usein tekemään työtään salassa. Ateistibloggareita on murhattu muun muassa Bangladeshissa.

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisessa myös alueellinen kulttuurivaikutus on vahva. Poikien pippelin ympärileikkaus on laajempi ilmiö.

Suomessa Monika-Naiset on esimerkki naisia tukevasta toimijasta, joka navigoi monikulttuurista toimintaympäristöä yhdenvertaisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyen. Järjestö kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille (Auttava puhelin, Turvakoti Mona, Kotoutumiskeskus Monika, Kriisikeskus Monika.)

Kunnian käsitteen oleellisuus eri kulttuureissa, kuten Lähi-idässä nousi esiin. Klaanisuhteet somaliyhteiskunnassa tai maskuliinisuuksien hierarkioiden eri muodot laajemmin herättivät keskustelua sekä myös hämmennystä. Pohdimme valtion vallankäytön suhdetta sekä uskonnolliseen että myös kulttuuriseen vallankäyttöön.

Lähteet:

The Freedom of Thought Report http://freethoughtreport.com

IHEU International Humanist and Ethical Union www.iheu.org

Monika-Naiset Liitto ry https://monikanaiset.fi

Linnea Kiukka