Toimintakertomus 2023

Koronapandemian jälkeen ensimmäinen kokonaan normaali vuosi jatkoi tavallista toimintaa. Jäsenmäärä kääntyi nousuun. Liittokokous pidettiin ensimmäistä kertää loppuvuodesta.

1 Yleistä

Vuosi 2023 oli koronavuosien jälkeen ensimmäinen jolloin pandemia ei enää vaikuttanut lainkaan toimintaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sen sijaan jatkui koko vuoden ja täytti mediatilaa, jolloin käytännössä muut asiat saivat vähemmän huomiota. Uskonnonvapauslaki täytti sata vuotta, mutta sitä ei mediassa juurikaan huomioitu.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 33,6 prosenttia eli kasvoi 1,6 %-yksikköä. Ev.-lut. kirkon jäsenosuus laski 63,5 prosenttiin. Kaikkiaan yli 55 000 kirkosta eronneesta henkilöstä valtaosa käytti eroakirkosta.fi -palvelua tai siirtyi sen kautta Digi- ja väestötietoviraston erosivulle.

Maallistuminen jatkui muidenkin tilastojen mukaan. Esimerkiksi ennakkotiedon mukaan aviopareista evankelis-luterilaisin menoin vihittiin tai siunattiin 36,9 % eli laskua edeltävään vuoteen tuli peräti 4,4 %-yksikköä. Peruskouluissa elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus vaihtelee suuresti eri puolilla maata. Isoimmissa kaupungeissa nousua oli prosenttiyksikköjä, ja kymmenen suurimman kaupungin mediaani on noin 15 % luokkaa.

Merkittäviä muutoksia lainsäädännössä ei vuoden aikana tapahtunut. Erityisesti uudelleen kirjoitettu kirkkolaki hyväksyttiin toisella yrityksellä. Kirkon ja valtion suhde ei muuttunut, mutta perustuslakivaliokunta esitti hyvinkin kriittisiä kommentteja perustuslain 76. pykälää kohtaan. Rituaaliteurastukset ja ns. ympärileikkaukset olivat käsiteltävänä mutta muutoksia ei tapahtunut.

2 Toiminnan johto

2023 oli liittokokousvuosi, mutta uusien sääntöjen mukaan se pidettiin vasta marraskuussa. Lähes koko vuoden toimintaa siis johti kesällä 2020 valitut hallitus ja valtuusto.

2.1 Aiempi valtuusto ja hallitus

Liittovaltuuston ja -hallituksen kokoonpano ei muuttunut vuoden alusta liittokokoukseen.

Valtuustoon kuuluivat puheenjohtaja Kari Pasanen, jäsenet Robert Brotherus (varapuheenjohtaja), Mikko Hangelmaa, Jani Hinkka, Arttu Häyrynen, Kerttu Loukola, Pertti Periniva, Tauno Perkiö, Tapio Pilli, Reijo Raappana ja Aki Räisänen sekä varajäsenet Thomas Mangs, Raimo Rintamäki, Tanja Laine ja Martti Vaattovaara.

Valtuusto piti sääntömääräisen kevätkokouksen.

Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jape Lovén, jäsenet Ritva Ahonen, Timo Karjalainen (pääsihteeri), Yki Räikkälä, Riku Bähr (ent. Salminen), Marjatta Syväterä, Liisa Taskinen, Antti Värri (varapuheenjohtaja) ja Esa Ylikoski sekä varajäsenet Eero Suorsa, Timo Mykrä ja Olli Palokangas.

Tämä hallitus kokoontui reilun kuukauden välein etäkokouksiin.

2.2 Uusi valtuusto ja hallitus

Hallituksen ja valtuuston nimilistoja selvitettiin hyvissä ajoin etukäteen, ja liittokokouksessa valinnat tehtiinkin yksimielisesti.

Yhteensä varajäsenineen valtuusto ja hallitus on 29 henkeä. Edelliseltä kaudelta jatkoi 17, uudelleen luottamustoimeen palasi 3 ja uusia tuli 9. Naisia valittiin 9; liittohallituksen varsinaisten jäsenten enemmistö on naisia ensimmäistä kertaa koskaan. Nuorin on 31, vanhin 81. Yhdistyksiä on edustettuna 16.

Uuteen valtuustoon valittiin puheenjohtaja Robert Brotherus, jäsenet Susanna Anjala, Mikko Hangelmaa, Päivi Kovanen, Melina Maunula, Petra Packalén, Pertti Periniva, Mauno Sarajärvi, Ari Sulopuisto, Martti Vaattovaara ja Antti Värri sekä varajäsenet Reijo Raappana, Antti Rantakokko, Thomas Mangs, Aki Räisänen ja Tapio Pilli.

Uusi valtuusto ei kokoontunut.

Uuteen hallitukseen tulivat puheenjohtaja Jori Mäntysalo, jäsenet Ritva Ahonen, Timo Karjalainen (pääsihteeri), Tanja Laine (varapuheenjohtaja), Mila Palmia, Venla Parantaja, Risto Puumalainen, Liisa Taskinen ja Esa Ylikoski sekä varajäsenet Tomi Pinomäki, Jape Lovén, Yki Räikkälä ja Riku Bähr.

Uusi hallitus kokoontui virallisesti heti liittokokouksen jälkeen järjestäytyäkseen ja kerran joulukuussa. Käytännössä se piti tiivistä yhteyttä sähköisin välinein kokousten välillä.

2.3 Toimihenkilöt

Liittohallituksen jäsenet puheenjohtaja mukaan lukien toimivat vapaaehtoistyön pohjalta.

Liiton taloudenhoitoon ja kirjanpitoon sekä Vapaa Ajattelija -lehden taittoon käytettiin ostopalveluja. Lehden toimitussihteerille on maksettu numerokohtainen palkkio.

Marja Vinni hoiti ostopalveluna taloudenhoitajan ja järjestösihteerin tehtäviä huhtikuusta alkaen.

3 Työryhmät

3.1 Taloustyöryhmä

Taloustyöryhmän jäseninä olivat Jape Lovén, Timo Karjalainen ja Antti Värri.

3.2 Vapaa Ajattelija -lehden toimitus

Päätoimittaja oli Esa Ylikoski, muu toimitus Maria Enebäck, Kukka Kumpulainen, Käpy Luotonen-Huhta, Jori Mäntysalo, Risto Puumalainen, Yki Räikkälä ja Riku Bähr. Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen, taitto ostettiin Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:ltä.

3.3 Nettityöryhmä

Liiton  sähköpostilistoja, nettisivuja, Facebook-sivuja ja Discord-palvelinta hoitivat Marko Koivuniemi, Jori Mäntysalo, Riku Bähr ja Esa Ylikoski. Sähköpostilistojen käyttö oli edelleen hiljaista, keskustelu on pitkään käyty lähinnä Facebook-ryhmässä. Discordissa keskusteli enemmänkin aktiivien pieni piiri, vaikka palvelin on kaikille avoin.

Uutena ulospäin näkyvään käyttöön tuli Instagram, jota hoiti erityisesti Venla Parantaja. Postauksia oli kaikkiaan parisataa, erityisesti ”joulukalenteri” loppuvuodesta esitteli uskonnonvapauden historiaa Suomessa.

3.4 Hautausmaatyöryhmä

Elokuussa 2023 liittohallitus perusti laajemman hautausmaaverkoston, johon kuuluvat kaikkien liiton yhdistysten hautausmaiden edustajat. Sen puheenjohtajaksi valittiin Risto Puumalainen Keski-Suomesta ja sihteeriksi Ritva Ahonen Turusta.

Hautausmaaverkoston ensimmäinen  tapaaminen järjestettiin liittokokouksen yhteydessä, mutta varsinainen yhteistoiminta siirtyi vuodelle 2024.

3.5 Asuntotyöryhmä

Asuntotyöryhmän puheenjohtajana toimi Antti Värri ja jäsenenä Ritva Ahonen. Työryhmä on jatkanut sijoitusasuntojen korjaustarpeiden seurantaa ja huolehtinut tarvittavista uusinnoista. Tehtävän siirtoa uusille toimijoille valmisteltiin liittokokouksen jälkeen.

3.6 Koulujen materiaali- ja vierailutoiminnan työryhmä

Jatkettiin kouluvierailupalveluja edellisvuoden tapaan. Liiton yleisesite oli edelleen oppilaitoksille jaossa Subjectaid-palvelun kautta.

Teimme uuden 12-sivuisen opintomateriaalin Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa. Se saatiin painosta aivan vuoden lopulla, jakelu jäi vuodelle 2024.

3.7 Kannanottoryöryhmä

Työryhmässä toimivat Jape Lovén, Timo Karjalainen, Esa Ylikoski sekä Jori Mäntysalo, sekä liittokokouksen jälkeen Lovénin tilalla Tanja Laine. Työryhmä laati muutamia kannanottoja ja lausuntoja julkiselle vallalle sekä tiedoksi medialle ja sosiaaliseen mediaan.

4 Jäsenistö ja jäsenyhteistyö

4.1 Jäsenmäärä kasvoi

Jäsenyhdistyksiä oli 20. Jäsenyhdistykset tilittivät vuodelta 2023 liittomaksuja yhteensä 1301 henkilöjäsenestä. Niiden lisäksi yhdistyksissä voi olla jäseniä, joilla on jäsenmaksu rästissä vuodelta 2023 tai jäseniä, joista ei makseta liittomaksua sekä joitakin vapaajäseniä. Uusia vapaajäsenyyksiä ei enää myönnetä.

Alla yhdistyskohtaiset jäsenmäärät, joista on tilitetty vuoden 2023 liittomaksut (vertailutietona vuosien 2021 ja 2022 liittomaksutilitykset).

Yhdistyksen nimi 2023 2022 2021

  • Etelä-Karjalan VA 1 4 –
  • Forssan VA 25 26 29
  • Helsingin seudun VA 389 401 393
  • Joensuun VA 23 24 32
  • Kainuun VA 48 50 49
  • Kemin VA 85 81 81
  • Keski-Suomen VA 59 57 58
  • Keski-Uudenmaan VA 36 35 26
  • Kotkan VA 115 104 109
  • Kouvolan VA 24 20 21
  • Lahden VA 60 56 64
  • Luoteis-Lapin VA 17 15 16
  • Nokian VA 12 11 –
  • Oulun seudun VA 47 45 45
  • Raision VA 10 10 11
  • Rovaniemen VA 3 1 –
  • Satakunnan VA 48 46 44
  • Pohjanmaan VA 20 3 –
  • Tampereen VA 213 191 204
  • Turun VA 66 77 80

Yhteensä liittomaksutilityksiä vuonna 2023 oli 44 hengeltä enemmän kuin vuonna 2022 eli määrä kasvoi muutaman prosentin. Muutokset olivat useimmissa yhdistyksissä pieniä. Suurin kasvu oli Tampereen vapaa-ajattelijoissa (+22), ja eniten jäsenmäärä väheni Helsingin seudun yhdistyksessä  (-12).

4.2 Poimintoja yhdistysten toiminnasta

Elämänkatsomustiedon stipendejä jakoi kymmenkunta yhdistystä.

Vaalipaneeleita järjestivät Helsingin, Tampereen ja Turun yhdistykset.

Luoteis-Lapin yhdistys järjesti kaksi karaokeiltaa ja kahdet elävän musiikin tanssit. Se ylläpitää toimitilaa Salo-Maja ja Kotivaaran hautausmaata Vaattojärven kylällä. Niitä talkoiltiin kuntoon vuoden aikana. Kotkan yhdistyksellä puolestaan on hautausmaan lisäksi saaressa Vapaaranta-tila, jota kunnostettiin vuoden aikana.

Nokian, Kuopion, Porin ja Järvenpään kaupungeissa pidettiin avoin tilaisuus otsikolla uskonnottomien oikeudet kehdosta hautaan, alustajana Esa Ylikoski. Nämä olivat samalla alueen va-yhdistykselle paikka kertoa omasta toiminnastaan.

Kuukausittain alustettuja keskustelutilaisuuksia oli Helsingissä ja Tampereella; näistä Tampereen illat videoitiin ja etäosallistujatkin tekivät kysymyksiä.  Joulukuussa samantyyppisen illan piti Oulun yhdistys, jonka on tarkoitus jatkaa toimintaa säännöllisesti. Pohjanmaan yhdistys järjesti useita erityyppisiä kaikille avoimia tilaisuuksia.

Erilaisia yksittäisiä jäsentapaamisia eri nimillä oli monia. Helsingissä ja Tampereella oli uusien jäsenten ilta, Helsingissä myös kesäinen saunailta. Keski-Uudemaan yhdistys piti jäsenillan, Turun yhdistys syystapaamisen.

Tampereella oli myös pari luontoretkeä ja purjehdus, ja vilkas juhlatilaisuus eroakirkosta-palvelun täytettyä 20 vuotta.

Satakunnan yhdistys piti perinteiseen tapaan kesäpäivät ja paikalla oli muidenkin yhdistysten jäseniä.

Paikallisilla pride-marsseilla olivat mukana Helsingin, Pohjanmaan ja Turun yhdistykset. Turun yhdistys oli myös Turun päivässä, Joensuun yhdistys Joen yö -tapahtumassa. Lahdessa vapaa-ajattelijoiden teltta oli mahdollisuuksien tori -tilaisuudessa, Helsingin yhdistys esillä Maailma kylässä -festivaalilla.

Keski-Suomen yhdistys oli kertomassa hautaustoimiston työntekijöiksi opiskeleville uskonnottomista hautajaisista ja mukana hautausmaakulttuuria käsittelevässä paneelissa. Se kertoi vapaa-ajattelijoista myös Jyväskylän eläkeläisten tapahtumassa. Sosiaalifoorumissa uskonnottomia juhlia esitteli Helsingin yhdistys.

4.3 Jäsenyhteistyö ja vierailut jäsenyhdistyksissä

Liiton johto on pitänyt yhteyttä jäsenyhdistyksiin etupäässä yhdistykset- sähköpostilistan välityksellä. Paikallistoimintaa tuettiin taloudellisesti hakemusten tai yhteistyöaloitteiden pohjalta. Alkusyksyllä liittohallituksen jäsen, päätoimittaja Esa Ylikoski vieraili Nokian, Satakunnan ja Keski-Uudenmaan vapaa-ajattelijain yleisötilaisuuksissa sekä kuopiolaisten vapaa-ajattelijain tapaamisessa. Loppusyksyllä liiton uusi puheenjohtaja vieraili Keski-Suomen ja Helsingin seudun yhdistysten yleisötilaisuuksissa.

5 Toimisto, kokoustila ja kirjasto

Liiton varsinainen  toimisto- ja kokoustila sekä alakerran varastotila olivat edelleen osoitteessa Neljäs linja 1. Kirjastosta voi lainata kirjoja sopimuksen mukaan ja kun liiton toimihenkilö on paikalla. Vuoden 2022 lopulla rakennuksen ylemmistä kerroksista valuneen veden tuottamia vahinkoja korjattiin lokakuulle saakka. Liiton toimisto oli sen aikaa väistötiloissa. Vuoden lopussa toimisto oli täysin remontoituna jälleen käyttökunnossa.

Kellarivaraston siivousta jatkettiin.

6 Talous

6.1. Yleistä

Vuoden 2023 tilikausi oli liittokokousvuosi ja se pidettiin Helsingissä. Kulut pysyivät talousarvion mukaisina.

Liittomaksujen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen ohella toiminnan rahoituksessa merkittävä osuus oli liiton omistamien asuntojen vuokratuotolla. Asuntojen kunnostuksia jatkettiin ja menot olivat 36 552,35 €. Liiton tulos oli vuoden 2023 tilikaudelta 13 269,55 euroa tappiollista. Koronapandemian rajoitustoimien väistyessä toiminta vilkastui ja liiton paikallistoiminnan kulut sen mukaan myös kasvoivat.

Liitto sai vuonna 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämiseen 50 000 euroa. Valtionapukelpoisia kuluja oli noin 99 115,55 euroa.

6.2 Jäsenmaksut ja jäsenyydet

Vapaa-ajattelijain liitto ry on Prometheus-leirin tuki ry:n (Protun) yhteisöjäsen, ollen myös Protun perustajajäsen. Protu-leirien osallistujamäärä on vakiintunut noin tuhanteen, koska erityisesti aikuisia ohjaajia ei ole läheskään yhtä paljon kuin kysyntää leireille.

Liitto on osakkaana Prometheus-seremoniat Oy:ssä, joka tarjoaa uskonnottomia puhujia nimiäisiin, häihin ja hautajaisiin, todistuksia seremonioihin ja neuvontaa varsinkin etelä- ja väli-Suomessa. Pro-Seremonioiden toiminta on elpynyt koronan jälkeen.

Vapaa-ajattelijain liitto ry on jäsenenä Humanists International -järjestössä (HI) ja osallistuu lisäksi sen Euroopan -toimintaan (mm. European Forum).

6.3 Liiton omistamien vuokra-asuntojen tilanne ja hallinnointi

Vuokraturva Oy huolehti edelleen vuonna 2023 siitä, että asunnoissa on jatkuvasti maksavia vuokralaisia. Hallinnointiturva Oy huolehtii liiton omistamien asuntojen isännöinnistä. Yksi liiton omistamista asunnoista remontoitiin.

6.4 Paikallistoiminnan tukeminen ja avustukset

Paikallisen toiminnan ja sen edistämisen kuluihin suunnattiin liiton suoraa rahoitusta, ja sen lisäksi hakemuksesta myönnetyistä avustuksista pääosa suuntautui yhdistysten toiminnan tukemiseen sekä yhdistysten hautausmaiden ylläpitoon.

Jäsenhakemukset tehtiin yleensä liiton www-sivun lomakkeella. Kaikki netin kautta yhdistyksiin välittyneet hakemukset eivät tosin johtaneet ensimmäiseenkään jäsenmaksuun ja siten jäsenyyteen.

6.5 Talouden ja toiminnan tarkastaminen

Tilintarkastajana toimi HT Timo Vilén ja varatilintarkastajana HT Simo Dückstein. Heidät valittiin uudelleen liittokokouksessa.

7 Tiedotustoiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen

7.1 Tiedotteet, kannanotot ja lausunnot sekä muu yhteiskuntavaikuttaminen

Liitto teki lainsäätäjille viisi lausuntoa tai kannanottoa, yhtä paljon kuin vuotta aiemmin.

Yhdessä niistä ehdotimme tunnustuksettomien hautajaistilojen perustamista hyvinvointialueille. Kaksi koski veroja: kiinteistön varainsiirtoveroa tulisi periä uskontokunnilta samoin kuin muiltakin yhdistyksiltä ja esimerkiksi kiinteistöveroa luostareilta samoin kuin muilta kommuuneilta. Yhdenvertaista kohtelua esitimme myös yleisradioverolle, samassa lausunnossa jossa esitimme hartausohjelmia poistettavaksi Yleisradion lakisääteisistä tehtävistä ja niiden tilalle tieteellisen lukutaidon edistämistä.

Laajin lausunto liittyi hallituksen tiedonantoon yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Esitimme siinä elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista myös kirkkoon kuuluville, hautaustoimilain uudistamista sekä kirkon ja valtion eroa valmistelevan komitean perustamista.

Kuten tavallista, saman kalenterivuoden aikana lausunnot eivät johtaneet tuloksiin.

7.2 Mediaseuranta ja mediayhteydet

Mediaseurantaa tehdään omatoimisesti netistä sekä yhdistystoimijoiden aluemedioista antamien tietojen avulla. Tiedotteita lähetettiin samaan tapaan kuin edellisenä vuotena. Tiedotteiden sisältöjen saaminen julkisuuteen isojen medioiden uutisoinnissa ei ole aina onnistunut. Tiedotteiden aiheet ovat myös nousseet juttujen aiheeksi pienellä viipeellä.

7.3 Julkiset esiintymiset

Esa Ylikoski keskusteli piispa Laajasalon kanssa Veritas Forumin tilaisuudessa koulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Ylikoski oli myös Hautaustoimistojen liiton seminaarin yksi keskustelija.

Vapaa Ajattelija -lehti oli esillä Helsingin Kirjamessuilla, Ylikoski ja Binar Mustafa kertoivat erityisesti islamiin liittyvistä artikkeleista.

7.4 Jäsenlehti, esitteet, nettisivut ja muu markkinointivarustus

Vapaa Ajattelija -lehti ilmestyi neljän kertaa joista kolmen painosmäärä oli 2300. Numero 3/2023 julkaistiin yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Uskomaton-lehden kanssa yhteisnumerona 60 000 kappaleen painoksena, josta pääosa levisi Voima-lehden liitteenä. Lehti on Kultti ry:n jäsen.

Lehden nettisivulla julkaistiin sekä näköislehti että artikkelit erikseen linkitettävinä. Erilliset jutut julkaistiin myös liiton nettisivujen etusivulla. Nettisivuilla julkaistiin perinteiseen tapaan myös liiton kannanotot sekä tarjottuja blogikirjoituksia.

Lehti postitetaan jäsenille ja tilaajille sekä näytenumerona joukolle oppilaitoksia ja kirjastoja. Sitä myös jaettiin erilaisissa paikallisissa tapahtumissa sekä Educa-messuilla, joihin liitto osallistui perinteiseen tapaan.

Vuonna 2023 oli tilaisuuksissa edelleen käytettävissä liiton 4-sivuinen yleisesite. Se oli jaossa myös oppilaitoksille aiempaan tapaan. Valmisteltiin ja painettiin vuodelle 2024 oppimateriaali uskonnottomasta tapakulttuurista.

7.5 Laajapohjaiset toimintaryhmät ja muu yhteistyö

Liitto ylläpitää uskonnonvapaus.fi-sivua, joka on laajin suomenkielinen uskonnon ja vakaumuksen vapautta käsittelevä sivu. Sivulla oli viidettä kertaa eduskuntavaalien vaalikone, johon vastasi 670 ehdokasta, joista 30 tuli valituksi. Tulos heikkeni eduskuntavaalien 2019 koneesta. Sivulla on reilut sata kiinteää artikkelia ja vuoden aikana julkaistiin vajaat 40 uutista. Kävijämääriä mittaa karkeasti erillisten ip-osoitteiden määrä, kun hakukoneiden robotit on poistettu. Näin mitaten alkuvuonna kävijöitä oli mediaaniarvoisesti noin 250 päivässä erityisesti vaalikoneen ansiosta, loppuvuonna 170. Luetuimmista teksteistä useimmat koskivat lapsia.

Tunnettuja liiton tavoitteita edistäviä nettisivustoja olivat edelleen eroakirkosta.fi-palvelu, sekä tietoa elämänkatsomustiedosta tarjoava et-opetus.fi-sivusto, joita pitää Vakaumusten tasa-arvo VATA ry. Se tekee yhteistyötä Vapaa-ajattelijain liiton kanssa. Et-opetus -sivun sisältö tuotiin ajan tasalle vuoden aikana.

Eroakirkosta-palvelua ajettiin alas, ja eroajat ohjattiin suurimmalta osalta suoraan Digi- ja väestötietoviraston palveluun. Kaikkiaan vuoden mittaan palvelun kautta erosi noin 12 500, linkkiä viraston sivulle klikattiin lähes 30 000 kertaa.

Kantelupukki-sivua päivitettiin enää harvoin, sen taustajoukot vastasivat enemmän Facebook-ryhmissä joissa uskonnottomat vanhemmat kysyivät koulujen toiminnasta.

Eduskunnan valtiopäivien avajaisten yhteydessä huhtikuussa 2023 oli nyt jumalanpalvelukselle vaihtoehtona tunnustukseton, Demokratian ja sivistyksen  juhla. Sen taustalla oli yhdessä Humanistiliiton kanssa vuosina 2017-2020 järjestämämme tilaisuudet, jollaisen nyt järjestä ryhmä kansanedustajia. Aiemmissa oli vielä melko vähän osallistujia, mutta nyt paikalla oli noin 40 kansanedustajaa. Juhlassa puhuivat professori Laura Kolbe ja ex-kansanedustaja Erkki Tuomioja. Humanistiliiton Irma Peiponen ja Vapaa-ajattelijain liiton Esa Ylikoski olivat juhlassa kutsuvieraina.

Esa Ylikoski oli alkuvuoden Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen. Tehtävä ei ollut varsinaisesti edustaa liittoa, mutta hänet valittiin aikanaan liiton esityksen pohjalta.

Liitto jakoi viidelle erinomaisesti elämänkatsomustiedon yo-kokeen kirjoittaneelle ylioppilaalle stipendin; jäsenyhdistysten jakamia stipendejä oli käytännössä enemmän.

8 Kansainvälinen toiminta

Vuonna 2023 aloitti toimintansa Kansainvälisen humanistiliiton Humanist Internationalin Euroopan-yhteistyöelin European Policy Forum, jonka toimintaan liitto osallistui alusta asti. European Policy Forum kokoontui etäkokouksina neljä kertaa, joista kolmessa liittoa edusti Antti Värri ja yhdessä Esa Ylikoski.

Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Islannin humanistiyhdistykset ja Vapaa-ajattelijain liitto Suomesta järjestivät yhteistyössä Kansainvälisen humanistikongressin Kööpenhaminassa 4.-6.8.2023.. Kongressissa liittoa edustivat Antti Värri ja Esa Ylikoski, joista edellinen osallistui myös kongressin yhteydessä pidettyyn HI:n yleiskokoukseen. Lisäksi liitto tuki Prometheus-Seremonioiden kansainvälistä työtä myöntämällä matka-avustusta heidän edustajansa osallistumiseen kongressiin ja sen yhteydessä pidettyyn European Humanist Professionalsin seminaariin.

Suomessa kävi pitkästä aikaa myös kansainvälisiä vieraita, kun Tanskan humanistiyhdistyksen aiempi puheenjohtaja ja nykyinen Humanist Internationalin European Capacity Building -projektin vetäjä Lone Ree Milkær ja belgialaisen deMens.nu -järjestön kansainvälisiä suhteita hoitava Yvan Dheur vierailivat tutustumassa toimintaamme 27.-29.1. Ohjelmaan kuului mm. Prometheus-Seremonioihin tutustuminen ja puhujan seuraaminen työssään Hietaniemen kappelilla sekä liiton Educa-messuosastolla käyminen.

Pohjoismaiset vapaa-ajattelijoiden ja humanistien järjestöt tekivät yhteisen kannanoton, jossa toivottiin Tanskan kumoavan jumalanpilkkalain. Asian taustalla oli pykälän soveltaminen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Aikaisempaa päätöstä muuttaen liitto päätti vuonna 2023 liittyä mukaan European Capacity Building -projektin toimintaan. Projektin tarkoituksena oli kehittää järjestöjen seremoniapalvelujen sekä nuorisotyön toimintaa myös yhteistyössä Humanists Professionals -verkoston kanssa. Projektin kokouksiin osallistui Esa Ylikoski. Projekti päättyi virallisesti vuoden lopussa, mutta se myös valmisteli toimivalle yhteistyölle jatkon vuoden 2024 alussa käynnistyneessä European Humanist Services Network -projektissa.

Liitto lähetti YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määräaikaistarkasteluun kriittisiä kommentteja, joissa mainittiin mm. jumalanpilkkalaki ja valtionkirkkojen erityisasema ja epäreilut etuoikeudet.

(Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 11.5.2024.)