Vapaa-ajattelijain yhteistyö pohjoismaisten humanistijärjestöjen kanssa laajenee. Helmikuussa 2016 pidettiin Tukholmassa pohjoismainen seminaari, jossa oli mukana Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen humanistiliittojen sekä Vapaa-ajattelijain liiton edustajia. Olemme Kansainvälisen humanistien ja eettisen unionin (IHEU) jäseniä, ja IHEU yhdistää humanisti-, rationalisti-, vapaa-ajattelija-, rationalisti-, ateisti- ja sekulaarijärjestöjä kautta maailman.

Pohjoismaiden ihmisoikeustilanteessa todettiin seminaarissa yhtäläisiä haasteita ja tavoitteita. Käsittelyssä olivar muun muassa Tukholman esikaupunkialueilla tapahtunut huolestuttava uskonnollinen radikalisoituminen, lasten oikeudet sekä Pohjoismaisen humanistimanifestin laadinta. Yhteistyötä päätettiin jatkaa. Seuraava tapaaminen pidetään helmikuussa 2017 Helsingissä.

Uskonnollinen radikalisoituminen uhkana

Tukholman lähiöiden, erityisesti Husbyn, tilanteesta kertoivat maahanmuuttajataustaiset Ruotsissa jo kauan asuneet Zeliah Dagli, Dinky Daruvala ja Inger Stark. Dagli oli tuonut julkisuuteen, että hän hakee uudestaan turvapaikkaa Ruotsissa oltuaan maassa jo 30 vuotta. Hän haluaa pakoon ihmisiä, jotka valvovat että naiset ja tyttäret toimivat fundamentalistisen uskonnon normien mukaan. Juuri tätä hän oli aikoinaan paennut ja nyt joutuu pakenemaan taas.

Kun Dagli tuli Ruotsiin 30 vuotta sitten, turkkilaiset naiset opettivat hänet pyöräilemään, käymään uimahallissa, puhumaan ruotsia, syömään haarukalla ja veitsellä sekä sen, että Ruotsissa myös naiset käyvät työssä. Nyt joillain alueilla uusille maahan muuttaneille opetetaan, että tulee käydä moskeijassa, paastota ja käyttää peittäviä asuja. Vaikka he eivät olisi kotimaassaan pitäneet huivia tai burkhaa, yhteisö saattaa pakottaa heidät siihen uudessa maassa. Ruotsissa ollaan hitaita myöntämään, että kotouttamisohjelmassa on puutteita. Yhteiskunta ei suojele riittävästi naisia ja tyttöjä.

Kun maahanmuuttajat eristetään omille alueilleen joilla työttömyys on huomattavasti korkeampaa kuin valtaväestön parissa, saattaa siitä seurata ei-toivottua käyttäytymistä. Kun rasistit pelottelevat maahanmuuttajia ja heille osoitetaan etteivät he eivät ole tervetulleita, on silloin turvallisinta olla omiensa parissa. Epätoivo, turhautuminen ja toimettomuus synnyttävät vihaa ja vihan voi kanavoida eri tavoin.

Dagli, Daruvala ja Stark ovat uhkailuista huolimatta jatkaneet keskustelutilaisuuksien pitämissä lähiöissä nimellä förortsfika, suomeksi esikaupunkikahvittelu.  Heillä on myös oma keskusteluryhmä, förortsfeminism. Heidän mielestään tilanteesta pitää puhua ja siihen he toivoivat sekulaaria kulttuuria ja humanismia edistävien järjestöjen tukea. Kriittistä keskustelua ei pidä luovuttaa rasisteille. Daruvala on nyt valittu myös Ruotsin Humanistiyhdistyksen liittohallituksen jäseneksi.

Viikonlopun keskustelussa tuotiinkin esille parannuskeinoja: toiminnan pitäisi perustua ihmisoikeuksiin, uskonnonvapauteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä demokraattisiin arvoihin. Asutuksen eriytyminen (segregaatio) tulisi pysäyttää ja purkaa, uskonnottomia palveluja tulisi lisätä, uskonnolliset lastentarhat ja koulut tulisi sulkea, uskonnollisten organisaatioiden taloudellinen tuki tulisi lopettaa. Vastustetaan radikaaleja ryhmiä, ei koko kansanosaa. Kaikilla on velvollisuuksia ja oikeuksia yhteiskuntaa kohtaan. Poliittisen järjestelmän tulee antaa selkeitä ohjeita eikä epämääräisiä ympäripyöreyksiä. Nyt opettajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit eivät aina tiedä, mitä tehdä ongelmatilanteissa. Uskonnolliset voimat saavat liikaa tilaa maahanmuuttokeskustelussa. Ihmisoikeudet ja humanistiset arvot voidaan hyväksyä ottamatta kantaa uskonnollisiin peruskysymyksiin.

Lasten oikeudet

Sunnuntaina puhuttiin lasten oikeuksista, Ruotsin humanistien Emilia Ericssonin alustuksen pohjalta. Lähtökohtana tulee olla Lasten oikeuksien julistuksen 14. artiklan mukaan lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapauteen. Vanhemmilla on vain oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.

Tätä tulkitaan siten, että vanhemmilla on oikeus päättää lapsistaan. Milloin lapset saavat päättää itse? Poikia ympärileikataan uskontoon vedoten. Ruotsissa noin seitsemän prosenttia käy uskonnollista koulua. Pakkoavioliittoja on arviolta 70 000 ja ne koskevat myös poikia. Kunniaväkivaltaa esiintyy. On ilmennyt, että ennen Ruotsiin tuloa solmittuja lapsiavioliittoja on edelleen voimassa. Ruotsin humanistit ovat joissain tapauksissa ilmiantaneet sosiaalitoimen, joka ei ole suojellut tyttöjä.

Kokouksessa keskusteltiin myös uskonnonvapaudesta julkisissa kouluissa. Koulutyöhön liitetään yhä jumalanpalveluksia ja hartauksia, ja ne halutaan pois koulupäivän ohjelmasta. Kuultiin, että Islannissa Reykjavikin kaupunki on antanut kouluille ohjeen, jonka mukaan jumalanpalveluksia ei enää pidetä koulupäivän aikana.

Puhuttiin myös tieteenvastaisuudesta ja luomisteorian levittämisestä. Norjan ja Ruotsin humanistien edustajat kritisoivat maittensa koulujen uskontotieto-oppiaineen ev.lut. opetuksen suurta määrää. Norjan humanistiliitto oli tehnyt asiaa kitkerän hauskalla tavalla prosenttiluvuin valaisevan videon.

Pohjoismainen Humanistimanifesti

Kun Norjan humanistiyhdistys totesi tarpeen ajanmukaistaa oman manifestinsa, he ehdottivat Pohjoismaisen manifestin kirjoittamista. Ajatus sai kannatusta, onhan maillamme enemmän yhteistä kuin eroja.

Tukholman tapaamisessa työstettiin viime vuonna tehtyä manifestin ensimmäistä luonnosta. Siltä pohjalta syntyi keväällä Suomessakin käsittelyssä ollut luonnos, joka oli nähtävillä Vapaa-ajattelijain nettisivuilla ja liiton hallinnossa kommentointia varten. Palauteaika on nyt mennyt umpeen. Ajatuksena on, että tekstistä ei tehdä luonnoksen yhtä sivua pidempää. Manifesti on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden aikana. Palaamme asiaan.

Maarit Fredlund ja Esa Ylikoski