Vapaa-ajattelijain liitto ry antoi 22.11.2021 allaolevan lausunnon varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Perusteita muutetaan muun syyn vuoksi, mutta samassa yhteydessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös mm. katsomuskasvatusta koskevaa kohtaa.

Vapaa-ajattelijain liitto pitää esitettyjä muutoksia oikeansuuntaisina. Tärkeä muutos tapahtui muutamia vuosia sitten, kun perusteisiin kirjattiin varhaiskasvatuksen olevan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Uudessa luonnoksessa on vielä lisätty maininta siitä, että katsomuskasvatus on yleissivistävää. Lisäys vahvistaa sitä, että päiväkodin tavoite ei ole ohjata lapsia mihinkään uskontoon, ei edes vahvistaa mahdollista kotoa opittua uskontoa.

Myönteistä on sekin, että seurakunta yhteistyötahona on korvattu laajemmin katsomuksellisilla yhteisöillä. Eihän yhteistyö yhden kirkon kanssa noudata lain henkeä.

Kuitenkin, vaikka muutos on oikeaan suuntaan, sitä voidaan viedä selkeästi pidemmälle. Opetus- ja kulttuuriministeriö lausui tänä vuonna opetushallitukselle ohjeita, joihin vapaa-ajattelijat voivat täysin yhtyä: ”uskonnon harjoittamiseksi lukeutuvat uskonnolliset tilaisuudet, kuten jumalanpalvelukset, pikkukirkot tai ruokarukoukset, eivät näin ollen kuulu varhaiskasvatukseen, eikä niitä tule järjestää toiminta-aikana osana varhaiskasvatusta”.

Tällainen uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta selventävä ja konkretisoiva ilmaisu on syytä sisällyttää myös varhaiskasvatuksen perusteisiin. Kun ministeriön ohje pannaan täytäntöön, ei enää tarvitse myöskään mainita katsomuksellisia yhteisöjä erityisinä yhteistyötahoina.

Luonnoksessa mainitaan inkluusioperiaate, ”kaikki lapset voivat osallistua yhdessä esimerkiksi – – kulttuurisesta taustasta riippumatta”. Lasten jakaminen kirkkoon meneviin ja muihin rikkoo tätä periaatetta. Myös yksityisyyden suoja puoltaa sitä, että huoltajien uskonto tai vakaumus ei käy tarpeettomasti ilmi, kuten käy valinnassa kirkkokäynnin ja neutraalin vaihtoehdon välillä.

Luonnoksen mukaan paikallisia lisäyksiä voidaan tehdä mm. arvoperustaan. Tuskin kuitenkaan arvoperusta voi olla Turussa erilainen kuin Tampereella. Paikalliset seurakunnat pyrkinevät lisäämään kasvatukseen uskonnollista sisältöä kirkkohallituksen oman, lakiin perustumattoman ns. korimallin avulla. Uskonnollisen ja katsomuksellisen sitouttamattomuuden toteuttaminen käytännössä edellyttää monissa päiväkodeissa selkeitä muutoksia vuosikymmeniä jatkuneisiin tapoihin sisällyttää kirkollisia uskonnonharjoitustilaisuuksia päiväkodin ohjelmaan.

Pikkukirkkojen ja ruokarukousten siirtyminen pois päiväkodin tehtävistä ei tarkoita katsomuskasvatuksesta luopumista. Edelleen lapset kysyvät miksi yksi ei syö lihaa, toinen käyttää huivia ja kolmas ristii kätensä ennen ateriaa. Asiaa etukäteen miettinyt työntekijä osaa vastata tällaisiin kysymyksiin neutraalisti.

Varhaiskasvatuksen perusteiden käyttöön ottamista on tarpeen tukea laajalla, suunnitelmallisella tiedotustoiminnalla ja myös täydennyskoulutuksella.