Vierailin Utahin Salt Lake Cityssä vuonna 1996. Mormonien 1847 perustamassa kaupungissa uskonto näkyy voimakkaasti ja paikallisessa sanomalehdessäkin on mormonien uskonnolle oma iso “Religion” osasto. Mormonikirkon kasvu on ollut voimakasta, liikkeellä on nykyään yli 15 miljoonaa jäsentä, aktiivinen lähetystoiminta Suomessakin, ja kirkon vuotuiset tulot jäsenten “kymmenyksistä” yli 10 miljardia dollaria.
Mormoni-uskon perustaja Joseph Smith oli kotoisin New Yorkin osavaltiosta, jossa hän nuorena harrasti kavereidensa kanssa aarteiden etsintää. Vuonna 1823 Smith kertoi löytäneensä “enkelin johdattamana” kotinsa läheiseltä kukkulalta kultaisia levyjä, joissa oli vanhaa kirjoitusta tuntemattomalla kielellä. Muutaman vuoden ajan “enkeli kielsi” Smithiä viemästä levyjä pois kukkulalta, mutta 1827 Smith toi vihdoin kotiinsa painavan laatikon, jossa sanoi levyjen olevan. Mutta kukaan muu ei tietenkään saanut avata laatikkoa, koska senkin “enkeli oli kieltänyt”.
Smith saneli Mormonin kirjan seuraavan kolmen vuoden aikana ja avustaja Martin Harris kirjoitti tekstin muistiin. Smith sanoi sanelevansa englanninkielisen käännöksen kultaisten levyjen teksteistä. Mutta miten Smith pysty itsekään lukemaan muinaista tekstiä? Ei hätää: Smithillä oli “näkijän kivi”, jonka hän sanoi omaavan taikavoimia tekstin kääntämiseen. Smith laittoi näkijän kiven hattuun, painoi päänsä hatun pimentoon ja saneli. Laatikkoa, jossa hän väitti kultaisten levyjen olevan, ei tarvittu sanelun aikana ollenkaan.
Jos tämä ei vielä tunnu tarpeeksi paksulta pajunköydeltä, niin viimeistään seuraavan tapahtuman olisi pitänyt saada helpoimminkin höynäytettävät epäilemään. 116 sivun sanelun jälkeen nimittäin joku varasti Harrisilta kaikki tekstit. Sen sijaan että Smith olisi sanellut hatusta uudelleen samat 116 sivua – ja todistanut tekstit vieneelle ja koko maailmalle, että tarina tuli jostain muualta kuin hänen omasta päästään – hän kieltäytyi “koska enkeli käski” ja jatkoi sanelemalla uutta erilaista tekstiä. Uskomatonta kyllä, uskovaiset edelleen uskoivat. Ja kun Mormonin kirja oli valmis 1830, Smith tietysti sanoi palauttaneensa levyt enkelille – ainoa järkevä vaihtoehto, jos tarina oli sepitetty eikä mitään levyjä ollut olemassakaan.
Entä Mormonin kirjan sisältö? Aikamoista uskomatonta huttua sekin. Kirja kertoo Amerikan historiasta 3000 vuoden ajalta, mutta siinä Amerikan ovat kansoittaneet Israelista lähtöisin olevat siirtolaiset, mikä on täysin modernin arkeologian, populaatiogenetiikan ja kielitieteen tulosten vastaista. Kirjan huipennus on, kun itse Jeesus tulee vierailulle Amerikkaan. Kun nähkääs Jeesus raamatussa kuolleista heräämisensä jälkeen “nousee taivaisiin” niin Joseph Smithin tarinassa hän lentääkin Pohjois-Amerikkaan ja saarnaa siellä aikansa ennen lopullista taivaaseen nousua. Sangen populistista propagandaa, mutta ilmeisesti vetosi Amerikan uudisasukkaiden tuntemuksiin.
Kuten uskonnollisten kulttien perustajilla on tapana, myös Joseph Smith hyödynsi profeetan statuksensa tehokkaasti hankkiakseen valtaa, omaisuutta ja seksiä. Tiuhaan hän kertoi “Jumalan käskeneen” antaa rahaa kirkolleen tai jonkun kirkkonsa kauniin naisen avioitua kanssaan – ja alamaiset tottelivat “jumalan käskyjä” onnesta soikeana. Muutamassa vuodessa Smith oli kerännyt yli 30 vaimoa, nuorimmat 14-vuotiaita ja monet jo ennestään aviossa. Tämän perintönä vielä tänäkin päivänä monet mormonilahkot kannattavat ja harjoittavat moniavioisuutta.
Salt Lake Cityssä ei muuten puhuta “mormoneista” vaan suositaan kirkon virallista nimeä “Church of Jesus Christ of the Latter Day Saints” eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Tuskinpa sen jäsenet erityisen pyhiä ovat, mutta herkkäuskoisuudessa kyllä vertaansa vailla.
Robert Brotherus