Toiminta-ajatus
Visio
Arvot
Strategiset perustavoitteet
4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
4.5 Sosiaalinen ja henkinen tuki turvataan
4.6 Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan
4.7 Humanistisen etiikan asema vahvistuu
Toiminnan peruslinjat
5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen
5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen
5.3 Palvelujen tarjoaminen ja lisääminen
5.4 Julkisuus ja viestintä
5.5 Yhteistyö
5.6 Järjestötoiminta
5.7 Henkilöjäsenet ja jäsenhankinta
5.8 Talouden vahvistaminen
5.9 Kansainvälinen yhteistyö

1. Toiminta-ajatus

Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka
• perustaa toimintansa tiedepohjaiseen todellisuuskäsitykseen ja rationaaliseen ajatteluun sekä humanistisiin arvoihin ja elämänkatsomukseen,
• edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, ihmisten yhdenvertaisuutta eli syrjimättömyyttä uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta,
• vaatii julkisen vallan katsomuksellista neutraaliutta,
• edistää sekulaaria yhteiskuntaa ja tapakulttuuria sekä uskonnottomien seremonioiden ja henkisen tuen palveluja.
Toimintamme on puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Liitto ja sen yhdistykset ovat osa kansainvälistä sekulaaria humanistista liikettä, jonka toiminta-ajatusta ja arvoja ilmentää allekirjoittamamme Modernin humanismin julistus (2022).

2. Visio

Vapaa-ajattelijain tavoittelema Suomi on sekulaari valtio ja yhteiskunta, jossa
• valtio ja kunnat toimivat uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomasti sekä sitoutuneina YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksiin
• kasvatus ja koulutus nojautuvat tieteeseen, rationaalisuuteen, kestävään kehitykseen ja sekulaareihin humanistisiin arvoihin,
• lasten ja nuorten oikeuksia ja oman identiteetin rakentamista kunnioitetaan,
• Vapaa-ajattelijoilla ja muilla sekulaarijärjestöillä on merkittävä rooli uskonnottomien palvelujen edistäjänä, tuottajana ja kehittäjänä.
• Suomi toimii kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta, myös uskonnottomiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

3. Arvot

Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia. Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja, kuten yksilön ja ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, sananvapaus sekä vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä.
Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus liiton omassa toiminnassa ovat keskeisiä arvoja. Vapaa-ajattelijayhdistykset yhdistävät yhteisesti sovittujen ja sovittavien tavoitteiden puolesta monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia perusteita ja painotuksia niin vapaa-ajattelijain toimintaan kuin yhteiskuntapolitiikkaan. Sananvapaus kuuluu myös eri tavalla ajatteleville ihmisille.
Kaikilla vapaa-ajattelijoilla on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan.

4. Strategiset perustavoitteet

4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
Julkisen vallan neutraalisuuden toteuttamiseksi Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisasema puretaan: Perustuslain 76 § kirkkolain säätämisestä kumotaan; kirkot päättävät omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan. Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Käytännössä tähän tarvitaan komitea valmistelemaan
valtion ja kirkon erottamista. Uskonnon merkintä väestörekisterissä lopetetaan.
Valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja oppilaitokset kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta käytännössä. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita.
Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on myös käytännössä oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan, ja katsomusten yksityisyys on julkisen vallan lähtökohta.

4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella aletaan noudattaa lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Hartaustilaisuuksien, jumalanpalvelusten ja muun uskonnollisesti sitouttavan toiminnan liittäminen vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä riippumatta. Elämänkatsomustiedon tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön. Nykyisten katsomusaineiden opetusta voidaan vähentää erityisesti peruskoulun alaluokilla ja lukiossa.

4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
Maallinen, sekulaari kulttuuri kehittyy ihmiselämän käännekohdissa ja vuodenkierron juhlapäivinä. Vapaa-ajattelijat edistävät palvelujen tarjoamista siviiliseremonioihin, nimiäis-, hää- ja hautajaistilaisuuksiin etupäässä sekulaarijärjestöjen yhteistoimin Pro-Seremonioin kautta. Myös vapaa-ajattelijain yhdistyksillä voi olla puhuja- ja varsinkin neuvontapalvelua. Tehdään tunnetuksi tapakulttuurin monimuotoistumista.
Uskonnottomien hautajaisten osuus kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uskonnottomien hautajaispuhujien määrä lisääntyy vastaamaan kasvanutta tarvetta joka puolella maata. Uusien puhujien kouluttamisessa Pro-Seremonioilla on tärkeä rooli.
Avioliittoon vihkiminen yhdenvertaistuu. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeus jatkuu, sellainen myönnetään myös kiinnostuneille sekulaarijärjestöille. Viranomainen turvaa virkapaikan ja -ajan ulkopuolisten vihkimispalvelujen riittävyyden; nimitetään myös vapaita siviilivihkijöitä.
Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta ovat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen viettää niitä haluamallaan tavalla.

4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
Uudistetaan evankelis-luterilaiselle kirkolle monopoliaseman antava hautaustoimilaki, joka nyt antaa seurakunnille mahdollisuuden kohdella eriarvoisesti seurakuntaan kuulumattomia vainajia, niin uskonnottomia kuin muihin kirkko- ja uskontokuntiin kuuluvia.
Hautaustoimi on julkisen vallan tehtävä, joka siirretään kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin ja hyvinvointialueiden hallinnolliseksi tehtäväksi. Seurakunnat ja muut hautaustoimea harjoittavat yhteisöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa; ne asetetaan yhdenvertaiseen asemaan rahoituksessa ja hallinnossa toiminnan laajuus ja luonne huomioiden. Hyvinvointialueet huolehtivat riittävästä määrästä tunnustuksettomia ja eri uskontokuntien tarpeiden mukaan muunneltavia seremoniatiloja. Näin turvataan lain mukainen vainajan katsomuksen ja toiveiden toteutuminen ja vältettäisiin vainajan läheisten syrjivä kohtelu.
Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen ja uusien hautaustapojen yleistymistä sekä uurnahautauksien ja tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista myös hautausmaiden ulkopuolella. Kaikkien kuntien tulee osoittaa alueeltaan ainakin yksi helposti saavutettava paikka tuhkan sirotteluun.

4.5 Sosiaalinen ja henkinen tuki turvataan
Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit psykososiaalisen tuen antamiseen, alkaen kriisipäivystyksestä. Henkistä tukea tarvitseville potilaille ja heidän läheisilleen on oltava tarjolla uskonnollisesti neutraalia ammatillista ja koulutettua vertaisapua. Sama koskee vankiloita ja puolustusvoimia. Puolustusvoimat palkkaa myös sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.
Kansalaisen kuoleman jälkeiseen asioiden hoitamiseen liittyy paljon byrokratiaa, jonka omaiset kohtaavat. Sosiaalitoimen on järjestettävä neuvontaa ja tarvittaessa autettava asioiden hoitamisessa.

4.6 Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan
Oppilaitoksissa opetus ja opiskelu ovat tiedeperustaista, rationaalisuuteen ja kriittisyyteen ohjaavaa sekä myös käytännössä uskonnollisesti sitouttamatonta. Suomessa ei tarvita julkisen vallan tukemia uskonnollisia kouluja. Fundamentalistisille ”luomisopeille” sekä uskomusopeille ja -hoidoille ei ole sijaa kouluissa eikä kansalais- ja työväenopistoissa.
Yliopistot ja tutkimuslaitokset pitävät esillä julkisuudessa kriittistä ja rationaalista ajattelua. Pappiskoulutus toteutetaan yliopistojen ulkopuolella. Tieteellisten seurojen toiminta saa rahoitusta. Julkisesti rahoitettu media pidättyy esittelemästä uskomushoitoja ja epätieteellistä tietoa muuten kuin kriittisessä journalistisessa asiayhteydessä.
Ihmiskunnan suuria haasteita ovat luontokato ja ilmastonmuutos, joihin tarvitaan pikaisia tieteelliseen tutkimustietoon perustuvia toimia.
Vapaa-ajattelijain viestintäkanavat tarjoavat foorumin kriittiseen ja rationaaliseen keskusteluun mukaan lukien uskontojen perusoppien ja käytäntöjen kritiikki tieteen ja ihmisoikeuksien näkökulmista.

4.7 Humanistisen etiikan asema vahvistuu
Kasvava enemmistö ihmisistä ymmärtää, että käsitys uskonnosta moraalin lähteenä ja perustana on virheellinen. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin perustuva yhteiskunta ovat sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta.
Vanhoihin uskontosidonnaisiin dogmeihin perustuva käyttäytymisen kontrolli, joka on aiheuttanut ihmisille merkittävää haittaa ja hyvinvointivajetta, jää yhä merkityksettömämmäksi. Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden ehkäisyn, ehkäisyvalistuksen ja raskauden keskeytyksen kielto, katsotaan maailmanlaajuisesti haitalliseksi.
Toimintamme Kansainvälisessä humanistiliitossa (HI) ja pohjoismaisten järjestöjen yhteistyössä korostavat ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden polttavia kehittämistarpeita maailmalla. Humanismin ja sekularismin puolustaminen ja edistäminen maailmassa edellyttää määrätietoista toimintaa. Suomi alkaa käyttää kehitysyhteistyössä vain sekulaareja kansalaisjärjestöjä.

5. Toiminnan peruslinjat

5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen

Vapaa-ajattelijain vaikuttamistyössä tuodaan esille lähtökohtamme, perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti uskonnon ja katsomuksen vapaus sekä syrjimättömyys uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
Liitto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ennakoivasti ja pyydettäessä; yhdistykset ottavat kantaa kunnissa ja alueellisesti ennakoivasti ja pyydettäessä. Tarvittaessa reagoidaan nopeasti.
Liitto laatii omaan työhönsä ja yhdistyksille vuosikellon, jossa on ennakoitu aikoja vuosittain toistuvien teemojen esille nousuun. Samoin seurataan valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kehittämishankkeiden aikatauluja.
Liiton edustajat kehittävät suoraa vuorovaikutusta julkisen hallinnon ja poliittisten päättäjien kanssa. Tuemme tavoitteidemme mukaisia kansalaisaloitteita.
Vapaa-ajattelijat kehittävät jatkuvasti omaa asiantuntijuuttaan pyrkien aloitteelliseen ja monipuoliseen vaikuttamiseen.
Toimimme muiden ihmisoikeusjärjestöjen rinnalla ja yhteistyössä niiden kanssa. Osallistumme myös uskontojen ja katsomusten dialogiin, mikäli siihen on mahdollisuudet.

5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen

Uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä emme aja etuoikeuksia, vaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua myös uskonnottomille. Kritisoimme uskonnollisille yhdyskunnille säädettyjä ja käytännössä muodostuneita etuoikeuksia.
Erityisen huomion kohteena ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat syrjivät käytännöt. Päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuviin yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden loukkauksiin puututaan, kun säädettyä uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta ei noudateta.
Liitto ja yhdistykset antavat ilmi tulevissa syrjintätapauksissa neuvonta- ja kanteluapua perheille, yksityishenkilöille ja myös viranomaisille. Neuvontaa ja oikeustukea tarjoaa myös kantelupukki.fi -palvelu, jossa ovat mukana Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijat. Tärkeää tietoa välittää myös uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien facebook-ryhmä.
Liitto tai yhdistykset tekevät tarvittaessa kanteluja ja valituksia, ja voimme viedä asioita myös kansainvälisiin tuomioistuimiin ja muihin ihmisoikeustoimielimiin.
Erityisen huomion kohteeksi nostamme hautaustoimilaissa säädetyn vainajan katsomuksen kunnioittamisen ja sen edellytysten vahvistamisen syrjivän hautaustoimilain olosuhteissa. Kautta maan siihen tarvitaan tunnustuksettomia hautajaistiloja sekä uskonnottomia hautajaispuhujia. Liitto tukee puhujakoulutusta sekulaareihin seremonioihin.
Liitto toimii aloitteellisesti syrjivän hautaustoimilain muuttamiseksi.

5.3 Palvelujen tarjoaminen ja lisääminen

Sekulaarin tapakulttuurin laajentuminen on keskeisiä tavoitteitamme. Liitto tuottaa siviiliseremoniapalveluja etupäässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa Myös monet liiton yhdistykset tai niiden aktiivit toteuttavat uskonnotonta puhujapalvelua sekä hautajaisiin että iloisiin perhejuhliin.
Vuosittain haudataan yli 10 000 uskontokuntiin kuulumatonta vainajaa; vuonna 2022 useimpien hautajaisista tuli kirkollinen siunaustilaisuus. Tavoitteenamme on kirkollisen siunaustilaisuuden korvaaminen yhtä useammin uskonnottomilla hautajaisilla.
Olemme mukana osaomistajana Pro-Seremonioiden toiminnassa ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa. Erityisen tärkeää on puhujakoulutuksen laajentaminen, sillä uusia puhujia tarvitaan kautta maan. Myös yhteistyötä hautaustoimistojen kanssa lisätään.
Useiden vapaa-ajattelijain yhdistysten ylläpitämillä hautausmailla on alueen vapaa-ajattelijoille ja uskonnottomille ihmisille tärkeä merkitys syrjimättömien hautausmaapalvelujen varmistamisessa. Hautausmaiden ylläpidossa vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien vapaaehtoistoiminnalla on arvokas ja merkittävä rooli.
Liitto tukee yhdistystensä hautausmaatoimintaa sekä hautausmaita ylläpitävien yhdistysten neuvottelukunnan toimintaa ja verkostoyhteistyötä sekä yhteistä tiedotustoimintaa.
Tuemme jäsenenä Prometheus-leirin Tuki ry:n toimintaa Protu-leirien järjestämisessä. Leireille on suuri kysyntä, mutta toiminnan laajentumista on jarruttanut aikuisohjaajien puute. Liitto tuo esille Protun toimintaan ja aikuisohjaajana toimimisen merkityksellisyyttä.

5.4 Julkisuus ja viestintä

Tiedotustoiminnalla ja vuorovaikutuksellisella viestintäkulttuurilla on olennainen merkitys Vapaa-ajattelijain tavoitteiden toteuttamisessa ja edistämisessä. Asioiden julkisuuteen nostamisessa lisätään monien eri kanavien hyödyntämistä.
Liittohallitus laatii tavoitteet ja strategia -asiakirjan lisäksi myös viestintästrategian. Samoin liiton ja yhdistysten vuosisuunnitelmissa nostetaan viestintään teemoja ja kampanjoita vuodenkierron ajankohtaisia aiheita hyvissä ajoin ennakoiden.
Julkaisemme Vapaa Ajattelija -lehteä, joka tuo esiin liiton tavoitteita ja aktivoi jäseniä ja muita uskonnottomia ilmaisemaan ajatuksiaan. Juttuja levitetään myös verkossa, mikä tukee osallistumasta nettikeskusteluihin eri asioissa. Lehden lukijakuntaa pyritään laajentamaan näytenumeroilla ja juttulinkkien jakamisella.
Liiton asiakohtaisilla esitteillä painotuotteina ja netissä eri kohderyhmille on tärkeä merkitys.
Liitto tukee yhdistysten lehtiä ja muuta alueellista julkaisutoimintaa. Julkaisemme ja kehitämme liiton ja yhdistysten nettisivuja, jotka ovat sekä informaation että mielipiteenvaihdon kanavia. Facebook, Instagram, X ja muut vastaavat foorumit tarjoavat mahdollisuuksia vilkkaaseen vuorovaikutukselliseen keskusteluun ja markkinointiin. Videokuvan ja äänen käyttöä viestinnässä lisätään.
Perusoikeuksista, sekulaarista tapakulttuurista ja vapaa-ajattelusta tarvitaan myös maahanmuuttajille kohdistettuja esitteitä ja informaatiota, kuten uskonnonvapaus.fi -sivuston pääsisältöjä, muillakin kuin suomen kielellä.
Liiton mediatiedotus tukee yhteiskuntavaikuttamista ja sekulaarin kulttuurin kehitystä. Mediapalvelua kehitetään ja monipuolistetaan. Tarvitaan monia asioiden esittäjiä, esimerkiksi erilaisia haastateltavia eri tyyppisiin medioihin eri asioista, joita ajamme eteenpäin. Yhdistysten kannattaa vierailla Ylen aluetoimituksessa ja ainakin suurimman lehden toimituksessa.
Viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalinen media ovat avanneet meille aivan uusia mahdollisuuksia ja erityisesti vuorovaikutukselliseen ja keskustelevaan viestintään. Samalla sosiaaliseen mediaan liittyy monia ongelmia ja haasteita, kuten esimerkiksi Facebookin ja Googlen ”kuplauttava” vaikutus. Verkossa on myös muuta kuin aitoa keskustelua, ja myös vapaa-ajattelijoihin, ateisteihin ja uskonnottomiin kohdistuu netissä valheisiin ja puolitotuuksiin perustuvaa jatkuvaa kampanjointia. Valheisiin ja puolitotuuksiin voidaan vastata, mutta tärkeintä on esitellä selkeästi vapaa-ajattelijoiden todellisia tavoitteita ja toimintaa.
Kaikessa viestinnässä yksittäiset vapaa-ajattelijat ovat viime kädessä avainroolissa; etenkin sosiaa-lisessa mediassa sisältöä tuottavat aktiivit, jotka saavat aikaan vaikuttavuutta omalla tyylillään; liitto kannustaa kaikkia julkaisemaan ja tuomaan esiin vapaa-ajattelijain tavoitteita sosiaalisessa mediassa samoin luin lehdissä, radiossa ja tv:ssä.

5.5 Yhteistyö

Vapaa-ajattelijain tavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan monimuotoista yhteistyötä. Siihen kuuluvat yhtäältä viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus säädösvalmistelijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa.
Lisäämme yhteistyötä poliittisten puolueiden, eduskuntaryhmien ja kansanedustajien kanssa samoin kuin kuntien ja hyvinvointialueiden virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa.
Samalla teemme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla toisten sekulaarijärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Jatketaan ja tiivistetään sekulaarijärjestöjen yhteistyötä ja tapaamisia.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletyistä syrjintäperusteista kärsivien väestöryhmien järjestöjen keskinäinen vuorovaikutus ja toisten kokemuksista oppiminen antaa virikkeitä omaan toimintaamme.
Erityinen huomio kiinnitetään yhteistyön syventämiseen kansainvälisen humanistiliiton toisen suomalaisen jäsenjärjestön, Suomen Humanistiliiton kanssa. Liitto ilmaisee valmiutensa myös voimien kokoamiseen yhteen järjestöön taikka yhteistyöelimeen.

5.6 Järjestötoiminta

Vapaa-ajattelijain oman toiminnan arviointi, monipuolistaminen ja joustavoittaminen ovat tarpeellisia sekä liitto- että yhdistystasolla.
Valtakunnallisen toiminnan organisointi edellyttää erilaisia työryhmiä ja projekteja, joihin voi osallistua ainakin netin välityksellä eri puolilta Suomea, ja mukaan voivat tullaa myös muut kuin yhdistysten jäsenet. Liitto tukee pääasiassa nettiperusteisten projektien toimintaa ja voi maksaa myös läsnäolokokousten matkakuluja
Yhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista edistetään toimintaseminaarein ja yhdistysten yhteisin tapahtumin. Yhdistysten toimintaa laajennetaan alueellisesti niin, että esimerkiksi koulujen ongelmiin puututaan muuallakin kuin yhdistyksen kotikunnassa.
Liitto lisää verkkovälitteistä koulutustoimintaa yhdistysten aktiiveille sekä eri teemoista kiinnostuneille jäsenille ja ystäville. Voidaan myös tarjota verkkovälitteisiä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia esimerkiksi opettajille.
Tavoitteena on, että järjestötoiminta vapaa-ajattelijoissa on paitsi vaikuttavaa myös kivaa. Tapahtumat voivat olla myös virkistävää yhdessäoloa ilman erityistä tarkoitusta
edistää jotain tiettyä tavoitettamme.
Tavoitteitamme edistämässä on monenlaisia ihmisiä, eikä kaikkien kanssa tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä. Vapaa-ajattelijain keskinäinen vuorovaikutus on ystävällistä sekä ihmisten erilaisuutta ja mielipiteitä kunnioittavaa.

5.7 Henkilöjäsenet ja jäsenhankinta

Jokainen uusi yhdistyksen jäsen on tärkeä ja suuri mahdollisuus. Uudet jäsenet tuovat yhdistysten ja liiton toimintaan uutta intoa ja voimaa. Jokainen voi vapaasti päättää jäsenyytensä aktiivisuuden tason. Roolia voi myös vaihtaa eri aikoina.
Myös Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja painoarvon kannalta on tarpeen lisätä henkilöjäsenten määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pidämme asiaa esillä viestinnässä. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kiinnitämme huomiota jäsenyyskysymyksen rohkeaan ja kohteliaaseen esille ottoon.
Aivan erityinen huomio aletaan kohdistaa nuorten mukaan tulon edistämiseen. Myös nuorten jäsenten oman nuorisotoiminnan alkaminen tulee tilanteen tullessa mahdollistaa myös taloudellisesti. Nuorisotoimintaan on saatavissa tukea ja virikettä myös Euroopan nuorilta humanisteilta.

5.8 Talouden vahvistaminen

Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan rahoitusta ja varainhankintaa kehitetään. Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti kuuluu keskeisellä sijalla varainhankinta lahjoitusten ja testamenttien kautta. Kehitetään vapaa-ajattelijoille annettavien lahjoitusten kohdentamisen mahdollisuuksia.
Rahankeräyslaki mahdollistaa myös pienkeräykset. Kertalahjoitusten lisäksi voidaan nostaa esille myös kuukausittaiset lahjoitussopimukset.
Toimintamme ihmisoikeuksien ja sekulaarin kulttuurin puolesta on luonteeltaan ja laadultaan sellaista, että meidän on perusteltua hankkeistaa perustoimintojamme ja näin hankkia projektirahoitusta, joka mahdollistaisi henkilöstön palkkaamisen. Projektirahoituksella voidaan ja kannattaa tehdä vain sellaista, mitä meidän muutenkin pitäisi tehdä kulloisten voimavarojen puitteissa.

5.9 Kansainvälinen yhteistyö

Liitto jatkaa jäsenjärjestönä toimintaa Kansainvälisessä humanistiliitossa (Humanists International, HI). Vuonne 2022 liitto allekirjoitti Modernin humanismin julkistuksen, jota teemme edelleen tunnetuksi ja sovellamme toiminnassamme.
Elokuussa 2023 liitto oli yhdessä muiden pohjoismaisteen liittojen kanssa järjestämässä Kööpenhaminassa Maailman humanistikongressia, World Humanist Congress, ja seuraavan tapahtuma on tarkoitus pitää vuonna 2026 Wahingtonissa, Yhdysvalloissa.
Liitto osallistuu HI:n eurooppalaisten liittojen kehittämisprojektiin 2023-25 kapasiteetin kasvattamiseksi seremoniapalveluissa, koulutuksessa ja henkisen tuen palveluissa.
Pohjoismaisten liittojen yhteistyötä jatketaan kokemusten vaihdolla ja vuosittaisilla seminaareilla. Talvella 2025 isännöintivuorossa on Suomi, jolloin järjestämme sekä järjestöjen kokouksen että laajemmalle yleisölle tarkoitetun seminaarin.
Hyödynnetään kansainvälisiä projekteja, kuten muun muassa Ajatuksen vapaus -raportteja (Freedom of Thought Report) ja jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettamiskampanjaa (End Blasphemy Laws). Samalla annamme oman panoksemme ihmisoikeustoimijoiden tukemiseen sekä vakavien ihmisoikeusloukkausten vastaiseen taisteluun maailmalla.
Herätämme Suomessa keskustelua uskontoihin kytkeytyvistä ihmisoikeusongelmista maailmalla. Esitämme vetoomuksia ja vaatimuksia Suomen edustajille kansainvälisissä toimielimissä sekä Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa.