Ev.-lut. kirkko nappasi SOTE-uudistukseen liittyvissä veromuutoksissa 35 miljoonan euron potin vuodelle 2023. Tämä summa kerätään ensisijaisesti 20 000 – 40 000 euroa vuodessa tienaavilta, joiden kirkollisvero nousi. Eniten kirkollisvero nousee noin 25 000 euron vuosituloilla.

SOTE-uudistuksen vuoksi kunnallisveroprosenttia alennettiin 12,64 prosenttiyksiköllä, ja valtion verotusta kiristettiin vastaavalla summalla. Sen sijaan eduskunta ei voinut vaikuttaa kirkollisveroon, joten veron alentaminen jäi seurakuntien vapaaehtoisesti tehtäväksi. Vastoin valtiovarainministeriön suositusta suurin osa seurakunnista ei alentanut kirkollisveroaan. Alennustarve oli keskimäärin 0,08 prosenttiyksikköä vaihdellen kuntakohtaisesti nollasta 0,2 prosenttiyksiköön.

Verotusmuutoksen tuoma kirkollisveron perusteeton hyöty olisi ollut 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kun osa seurakunnista noudatti valtiovarainministeriön suositusta, niiden osalta 15 miljoonan euron lisätuotto jäi toteutumatta. Sen sijaan suositusta uhmanneiden seurakuntien kirkollisveron tuotto kasvoi 35 miljoonaa euroa.

Verotuksessa automaattisesti tehtävän työtulovähennyksen muutoksista johtuen kirkollisveron kiristyminen kohdistui 20 000 – 40 000 euroa vuodessa tienaaviin. Nyt kunnallisveroa ja kirkollisveroa maksetaan myös aiempaa pienemmistä tuloista.

Tämä 35 miljoonan lisähyöty on noin 3,7 prosenttia kirkollisveron noin 900 miljoonan euron tuotosta. Tulojen lisäys jatkuu seuraavina vuosina, mikäli tälle vuodelle laskettua korjausta ei toteuteta ensi vuonnakaan.

Edellä olevan lisäksi kirkko hyötyi kirkollisveron laskentatavan tulkinnasta, jolla kirkollisveroprosentit pyöristettiin aina kirkon eduksi ylöspäin. Helsingin seurakunnille se tuo arviolta 2,5 miljoonan euron ja Tampereen seurakunnilla arviolta 1,5 miljoonan euron lisän kirkollisveron vuosittaiseen tuottoon.