Sosiaalista mediaa kysymyksinä ja vastauksina

Kuvassa useita eri some-alustojen kuvakkeita

Reijo Jaakkolan vastauksia Quora -sivustolla esitettyihin kysymyksiin uskonnollisuudesta.

REIJO JAAKKOLA
Avaa artikkeli PDF-tiedostona

 

Yksi sosiaalisen median muoto on se, että kuka tahansa voi esittää minkä tahansa kysymyksen ja halukkaat voivat kirjoittaa siihen vastauksia. Tarkoitus on saada asiantuntijat ja uusien näkökulmien löytäjät jakamaan kiinnostavat tietonsa.

Suomessa näitä on ollut ainakin Helsingin kaupunginkirjaston tarjoama kysy.fi ja sen edeltäjä igs.fi eli Information Gas Station. Ne eivät ole enää toiminnassa, kuten ei myöskään vastaukset.net ja jokunen muu.

Kansainvälisesti toimiva Quora aloitti 2010 ensin vain kutsuttujen vastaajien kanssa. Myöhemmin käyttäjäksi on voinut rekisteröityä kuka tahansa. En puutu tässä tuon palvelun historian, taustojen ja rahoituslogiikan yksityiskohtiin. Toimintakonsepti on kiinnostava, jos haluaa saada ajatuksiaan esiin edes rajatulle lukijajoukolle.

Nimi Quora on ehkä johdettu ajatuksella kysymys tai vastaus eli q or a tai sitten siinä voi nähdä sanan, joka tarkoittaa päätösvaltaisuuden edellyttämää osallistujamäärää.

Suomenkielinen käyttäjäkunta on siinä maineessa, että palvelu vetää puoleensa älykkäitä ihmisiä. Olen huomannut, että fundamentalistiuskovat ovat kuitenkin yliedustettuina valtakunnan jakaumaan verraten.

Laitan joitakin omia vastauksiani (V) näytteeksi. Kommentteja en ota mukaan tekijänoikeuksien vuoksi.

K: Jehovan todistajien mukaan Raamattu on kaikilta osin erehtymätön ja ristiriidaton. Mitä mieltä Jehovat ovat Raamatun kirjoittajista, ihmisistä?

V: Minusta on vaikuttanut siltä, että Jehovan todistajilla ei ole uskonnon piiriin kuuluvista asioista ollenkaan mielipiteitä, vaan vain ulkoa opeteltuja ”oikeita” vastauksia kysymyksiin. Jos kysyt jotakin, mihin heille ei ole opetettu valmista vastausta, siitä seuraa puheenaiheen vaihtaminen tai tiukemmassa tilanteessa poistuminen paikalta. Ehkä Yhdysvalloissa toimivan hallintoelimen ”veljillä” on mielipiteitäkin, ennen virallisen konsensuksen syntymistä.

K: Onko Raamattu ainoa lähde, joka kykenee tarjoamaan tiedollisesti kestävän perustelun tiedon edellytysten (aistit, järki, muisti, induktio, logiikan lait, objektiivinen moraali) alkuperälle ja samalla takuun niiden luotettavalle toiminnalle?

V: ”Tiedollisesti kestävä perustelu tiedon edellytysten alkuperälle” on niin pitkä muotoilu, että kestää kauan päästä edes kohtuulliseen yksimielisyyteen, että puhutaan samasta asiasta. Jos Raamattu on kysymyksessä kuvatun kaltainen lähde, silloin sitä on myös hyvin moni muu sanallinen ja varsinkin sanaton tietolähde. Siihen pääseminen vaatii käsitteiden luovaa venyttämistä, mutta kyllä se on mahdollista. Ainakin Raamattua tietolähteenään ja perustelunaan vilpittömästi käyttävät ihmiset ovat erehtyneet lukemattomia kertoja ja joskus hyvinkin kohtalokkaasti.

K: Onko quija-laudalla pelaaminen aiheuttanut kenellekään mielenterveysongelmia?

V: En tiedä, mutta olen kuullut aivan terveen kirjoissa olevien ihmisten esittävän tuosta lelusta niin hämmästyttävän maagisia ja pelottavia uskomuksia, että vaikutteille herkkä lapsi tai aikuinenkin voi ehdollistua säikkymään tosi pahasti kaikenlaisia rasahduksia quija-istunnon yhteydessä. Pysyvämpi haitta luultavasti edellyttää sitä, että henkilö on jo valmiiksi mielenterveysongelmainen tai vahvasti riskiryhmää. Stressaavan vaikutuksen pitkäaikaisuus voi murtaa vahvemmankin.

K: Mistä abrahamilaisesta uskonnosta pidät eniten? Miksi?

V: Unitaariuniversalismi on aika leppoisa kokonaisuus. Metodistien meininki ja varsinkin konsertit ovat olleet kohtalaisen myönteisiä. Tämä ei muuta sitä asiaa, että uskontojen opinkappaleet ovat normatiivisilta osiltaan käytännössä aina hölynpölyä ja ne tulkitaan usein tavoilla, jotka ovat haitallisia. Molempien mainittujen uskontojen kannattajista löytyy myös rasittavia tyyppejä, mutta niitä on toki missä tahansa.

K: Miksi pappi/kirkon työntekijä väittää valheellisesti normaalipulliaisen olevan demonien riivaama?

V: Oletetaan, että kyse tosiaan on oikeasti valheesta. Se tarkoittaa sitä, että tuo pappi tai kirkon työntekijä esittää väitteensä vastoin omaa parempaa tietoaan. Vaikuttimet voinee karkeasti jakaa kolmeen joukkoon, joiden yli jääneet voi lakaista vaikkapa maton alle.

1. Tarkoitus on hyvä. Työntekijä uskoo, että hänen esittämänsä valheellinen väite tuottaa hyvää elämää sekä väitteen kohteelle että koko yhteiskunnalle.
2. Tarkoitus on vähemmän hyvä, kuten vallan tai rahan tavoittelu toisen kustannuksella.
3. Taustalla on voimakas luovuus. Se voi olla luonteeltaan taiteellista, neuroepätyypillistä tai vain edistyshenkistä maailman hahmottamista erilaisin symbolein kuin yleensä on tapana. Nämä eivät sulje toisiaan pois. Sinänsä se, onko joku demonien riivaama vai ei, voidaan arvioida todeksi tai epätodeksi vain sitten, kun ensin tiedetään, mitä ovat demonit ja että sellaisia on oikeasti olemassa. Useimmat sanalle annetut merkitykset johtavat siihen, että demoneita ei ole olemassa. Mikään ei kuitenkaan estä sanomasta jotakin olemassa olevaa demoniksi. Jotta viestintä onnistuisi, pitää huolellisesti tarkistaa, että tarkoitetaan sanalla edes osapuilleen samaa asiaa.

K: Kysymys niille, jotka eivät usko Jumalaan: uskotteko, että inhimillinen äly on universumin korkein älyn muoto, eli onko ihminen kaikkeuden fiksuin olento?

V: Tavallisesti sillä, että ”ei usko Jumalaan”, tarkoitetaan sitä, ettei tunnusta kristinuskoa ja siihen kuuluvaa oppia Jumalasta. Tarkkaan ottaen se voisi tarkoittaa hyvin monta muutakin asiaa. Jotkin filosofiset Jumalan määrittelyt eivät oikeastaan vaadi mitään uskomista, vaan ovat silkkaa semantiikkaa.

1. En tiedä, mitä kysyjä tässä tarkoittaa uskomisella. Mitään ehdotonta ja lukkoon lyötyä varmuutta minulla ei ole siitä, mitä älyllisyyden muotoja on olemassa ihmiskunnan tai tämän planeetan elonkehän lisäksi. Maan ulkopuolista älyllistä elämää ei ole onnistuttu havaitsemaan, vaikka kovasti on yritetty etsiä. Mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö sellaista olisi. Toinen tärkeä rajoittava tekijä on puutteellinen kyky viestiä muiden älyn muotojen kanssa. Eläinten älykkyyden tasoakin on usein erittäin hankala arvioida.
2. Älykkyys tai fiksuus ei ole sillä tavoin skalaarinen eli yhdellä numeroarvolla mitattavissa oleva asia, että eri älyn muodot voisi laittaa korkeusjärjestykseen. Kysymyksestä ei oikeastaan jää jäljelle mitään vastattavaa. Uskon kuitenkin, että kysyjällä oli todellinen tiedusteltava asia mielessään. Näin tässä käy tosi usein. Inhimillinen äly on rajallista.

K: Pitäisikö jumalanpilkkalaki poistaa rikoslaista? Eli niin kuin monet kirkon miehet ja naiset ajattelevat, että Jumala hoitakoon tässäkin asiassa itse oman tonttinsa.

V: Rikoslain uskonrauhan rikkomista koskeva sanamuoto olisi syytä uudistaa niin, että siinä ei kriminalisoida Jumalan pilkkaamista, vaan pelkästään loukkaamistarkoituksessa tehty herjaaminen, häpäiseminen tai pyhänä pidetyn toimituksen häiritseminen. Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuskomitealta useamman huomautuksen siitä, että jumalanpilkan ja Jumalan mainitseminen pitäisi poistaa laista. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä tehty ja Suomi on yksi viimeisistä Euroopan maista, joissa tämänkaltainen pykälä on voimassa. En usko, että nykyisen hallituksen toimesta tai muutenkaan tällä eduskuntavaalikaudella asiaan on odotettavissa muutosta.

K: Mitä kristinuskon Jumala ei pysty tekemään?

V: Tähänastinen näyttö viittaa vahvasti siihen, että ei yhtään mitään. Joskushan tietysti voi tehdä asioita ilman, että edes olisi olemassa. Nimimerkki Ollin pakinassa _Mitä metsästäjän tulee tietää_ on esimerkki, jossa toimija tosin on olemassa, mutta ei varsinaisesti osallistu aiheuttamaansa tapahtumaan: ”Kettu on tunnettu viekkaudestaan. Koska se on pienen, keltaisen koiran näköinen, voi helposti sattua, että metsästäjä ampuu koiran luullen sitä ketuksi. Niin viekas on kettu.” Tämän tapaisella logiikalla ajatellen kristinuskon Jumala varmaankin pystyy tekemään yhtä ja toista.

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 4/2024.