Mitä kuuluu?

Mikäpäs tässä! Kahdeksan vuotta eläkeläisenä tulee kohta täyteen, enkä ole päivääkään katunut sitä että jätin ”fantastisen yliopistouudistuksen” autiomaan taakseni.

Onko uusia kirjoja tulossa?

Nyt syksyllä tulee kolmas koottujen kolumnien pokkari, työnimeltään Kuukävely ja kuusi voileipää. Seuraavaa varsinaista kirjaa ei ole tiedossa, onhan tässä jo tullut ulos viisitoista kirjaa 22 vuodessa. Ja suomenkielisiä alan tietokirjojakin on jo tarjolla aivan eri lailla kuin neljännesvuosisata sitten. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, alitajuntani kanssa ei voi neuvotella eikä minulla ole mitään kontrollia siihen, mikä idea sieltä ryömii seuraavaksi ylös. Hyviä ehdotuksia otetaan tietysti aina vastaan.

Mitä uutta tähtitieteessä on tapahtunut eläkkeelle jäämisesi jälkeen?

Aikamoinen liuta, kaikista uusista eksoplaneetoista gravitaatioaaltoihin, mustien aukkojen kuviin ja Webb-avaruusteleskoopin löytämiin varhaisen avaruuden galakseihin. Mutta suurimmat kysymykset odottavat edelleenkin vastausta. Miksi ja miten maailmankaikkeus vaivautui olemaan olemassa? Mitä ovat pimeä energia ja pimeä aine? Onko siellä ketään?

Mitä kuuluu tieteelle ja humanismille nyt?

Tiede ja humanismi voivat hyvin, ei pidä antaa somen paskanjauhannan ja loiskiehunnan hämätä tässäkään asiassa. Ääliöitten ja ääriryhmien on vain paljon helpompaa pitää meteliä nykyisin, ja valtamedia saa niistä helppoa palstantäytettä, mutta se ei tarkoita sitä, että kumpiakaan olisi entistä enemmän. Onhan esimerkiksi pitkän tähtäimen muutoksia mittaavassa Tiedebarometrissa tieteen arvostus sen kun kasvanut ja huuhaan kannatus laskenut. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että maailma olisi valmis, tai etteikö meidän pitäisi olla huolissaan esimerkiksi nuorten ja aikuistenkin medialukutaidosta. Tai siitä, että kännykkä ja sormen pyyhkäisy ovat aivan liian usein korvanneet kirjan ja painetun lehden tiedonlähteenä jopa muuten ihan normaalilta vaikuttavilla aikuisilla.

Suhtaudut tulevaisuuteen positiivisesti. Miten tähän sopii Ukrainan sota?

En suhtaudu maailmaan enkä tulevaisuuteen positiivisesti, vaan realistisesti, yrittäen aina katsoa miltä asiat näyttävät hieman pitemmällä aikavälillä katsottuna ja mikä on todellinen tilanne. Historialla on hämmästyttävä kyky tasoittaa ryppyjään. Jopa mokistamme suurimmat, kaksi maailmansotaa, eivät juuri näy kehityskäyrissä, kun katsomme maailmaa vuosisataisessa eikä tämän illan uutisten aikaskaalassa. Verrattuna vaikkapa lapsuuteni ja nuoruuteni ajan sotiin Ukraina on pieni ja paikallinen konflikti; elämme edelleenkin maailmanhistorian rauhallisinta kautta. On tärkeää kysyä, miten saisimme Ukrainan sodan loppumaan, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on kysyä, miksi sodat ja muu väkivalta ovat vähentyneet maailmassa. Mitä olemme tehneet oikein?

Entä ilmastonmuutos? Onko peli jo menetetty?

Peli on savolaisittain sanottuna voittamista vaille valmis. Olen toiminut pitkään aktiivina kansalaisyhdistys Myrskyvaroitus ry:n hallituksessa ja liike-elämän Climate Leadership Coalitionin henkilöjäsenenä, joten tosiasioitten pitäisi olla tiedossa. Kymmenen vuoden aikana niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin maailmankin tasolla on tapahtunut lähes uskomaton muutos oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ongelma ei enää ole se, ettemmekö ottaisi sitä tosissaan, eikä myöskään se, ettemmekö kykenisi sitä pysäyttämään, vaan että emme vieläkään toimi kyllin ripeästi ja päättäväisesti. Meillä on kaikki tarvittava tieto ja teknologia. Greta Thunbergia siteeraten: ”Listen to the scientists!”

Onko maailmanloppu jo ovella?

Taas kerran peruttu lippujen huonon ennakkomyynnin vuoksi.

Olet agnostikko. Miksi agnostikko, etkä esimerkiksi ateisti?

Sanoista ja niiden merkityksestä voi tietysti kinastella loputtomiin. Itse määrittelisin ateistin ihmiseksi, joka tietää että Jumalaa (tms.) ei ole olemassa, kun taas agnostikko tietää olevansa a gnosis, varmaa tietoa vailla. Kuten me kaikki itse asiassa olemme.

Onko tarpeellista asettaa ateismi/agnostismi vastakkain?

Ei vastakkainasettelusta yleensä ole mitään hyötyä, mutta minulla on kyllä hieman sellainen käsitys että Vapaa-ajattelijat on sangen selkeästi ”puhdasoppisten” ateistien järjestö, ja muiden ääni tahtoo usein jäädä kuulematta. Keskustelu jyrkän ateistin kanssa on suunnilleen yhtä kiinnostavaa ja hyödyllistä kuin väittely fundamentalistiuskovaisen kanssa; ripaus nöyryyttä ei tekisi pahaa kummallekaan. Paatuneena luonnontieteilijänä ja muutenkin tunnetusti ilkeänä ja pahana ihmisenä voisin myös todeta, että vahva ateismi ei ole tieteellisesti perusteltavissa – kuten ei myöskään vahva uskonnollisuus. Meillä ei ole pitävää todistusta siitä, että Jumala (tms.) on olemassa, kuten suunnilleen jokainen tapaamani pappi myöntää. Meillä ei ole pitävää todistusta siitä, että Jumalaa (tms.) ei ole olemassa, vaikka suunnilleen jokainen tapaamani ateisti uskoo niin.

Olit tukemassa kansalaisaloitetta ET-opetuksen sallimisesta kaikille valittavissa olevaksi. Miksi näit asian tärkeäksi?

ET opettaa kaikille ihmisille välttämättömiä ajattelun perustaitoja, sen ei pitäisi olla valinnainen vaan kaikille pakollinen samoin kuin matematiikan, luonnontieteen, äidinkielen tai filosofian. Toisaalta ymmärrän myös sen näkökannan, että uskonnon opetus on parempi pitää niin sanotusti koko ajan näkyvissä, yhteisessä kontrolloidussa kouluopetuksessa. Ainakin jos vaihtoehtona on, että se katoaa jonkin sortin madrasa-kouluihin ja tulee kaapatuksi uskonnollisten ääriliikkeitten ja lahkojen omaisuudeksi. Jos kuuluu johonkin uskontokuntaan, oman uskon perusteet pitäisi oppia mieluummin koulussa kuin kuin kirkossa tai moskeijassa.

Näetkö, että koulussa olisi muuta kehitettävää?

Kouluaikoinani olin vaikuttunut vapaaehtoisuuteen ja vapauteen perustuvasta koulusta, tyyliin Summerhill. Nyt en ehkä luottaisi enää yhtä paljon puhtaaseen omaan valintaan, mutta mielestäni meidän pitäisi luopua ajatuksesta, että kaikille pitää opettaa ja kaikkien pitää oppia kaikkea. Välttämättömien perustaitojen lisäksi ihmisen pitäisi voida kehittää ennen kaikkia omia erikoistaitojaan, oli kyseessä sitten koripallon pelaaminen tai korkeampi matematiikka.

Olet Oikeus arvokkaaseen kuolemaan -yhdistyksen hallituksessa. Miksi näet tärkeäksi, että eutanasia on laillistettava Suomessa? Miksi asia ei tunnut menevän mitenkään läpi? Nytkin hallitusohjelmassa todetaan, että ”panostetaan saattohoitoon”.

Suunnittelemme nyt uuden kansalaisaloitteen tekemistä, se lienee ainoa keino yrittää edetä nykyisen hallituksen aikana. Ihmisen oikeuteen saada päättää omasta elämästään kuuluu myös oikeus saada päättää omasta kuolemastaan. Tuo oikeus ei kuulu Lääkäriliiton hallitukselle tai Päivi Räsäselle. Yhdistyksemme puheenjohtaja Juha Hänninen on lääkäri, saattohoitokodin entinen johtaja ja varmaan eniten ei-arvokkaita kuolemia nähnyt henkilö Suomessa; hänen kirjansa Auta minut kuolemaan kertoo, millaista on joutua kuolemaan ilman armoa. Itselleni eutanasia on myös hyvin henkilökohtainen asia, kirjaimellisesti kuolinvuoteen äärellä annettu lupaus.

Mikä on näkemyksesi Vapaa-ajattelijoista yhdistyksenä?

Liikaa puhdasoppista ateismia, liian vähän pohdiskelevaa dialogia ja omien ajattelutapojen haastamista. Ei pelkkä räksytys tyyliin ”kaikki uskonto on läpimätää ja kaikki uskovaiset hulluja” vie mitään asiaa eteenpäin, päinvastoin. Jo jäsenmäärän jatkuvan laskun pitäisi havahduttaa vapaa-ajattelijat pohtimaan, missä määrin tuo ajattelun vapaus toteutuu nykyisessä yhdistyksessä, ja voitaisiinko asioita tehdä toisinkin.

Oletko ehtinyt vilkaista Vapaa Ajattelija -lehteä viime aikoina?

Valitettavasti aika vähän; on niin monia lehtiä jotka pitäisi ehtiä lukea päivittäin, viikottain tai kuukausittain. En myöskään oikein löydä lehdestä artikkeleita, jotka antaisivat minulle todellista ajattelemisen aihetta, sen sijaan löydän aivan liikaa puhdasoppista ideologista liturgiaa. Kuulin sitä jo ihan tarpeeksi seitsemänkymmentäluvun taistolaisilta. Voisin ottaa vertailukohdaksi Vartija-lehden, jossa kristinuskoa pohditaan ja haastetaan jatkuvasti kaikin mahdollisin tavoin. Itse asiassa esitin eräässä keskustelukirjassani puolitosissani ehdotuksen, että Vartija ja Vapaa Ajattelija voisivat yhdistyä yhdeksi lehdeksi. Miettikääpä sitä.