World Humanist Congress 2023 keräsi elokuun alussa yli 400 osallistujaa 40 maasta Kööpenhaminaan. Kongressin järjestivät pohjoismaiset järjestöt, Suomesta Vapaa-ajattelijain liitto, yhdessä kansainvälisen humanistiliiton, Humanists Internatiolin kanssa. Mukana oli ateisteja ja agnostikkoja, humanisteja, rationalisteja, sekularisteja ja vapaa-ajattelijoita kaikilta mantereilta.

Yleisteemana oli demokratian kehittäminen humanististen arvojen avulla. Tanskalais-brittiläisen koomikon, juontajan ja kirjailijan Sandi Toksvigin innostavan avauksen jälkeen puhui mm. Norjan entinen pääministeri Thorbjørn Jagland. Hän totesi politiikan ja uskonnon suhteen ongelmallisuuden, koska politiikkaan kuuluvat kompromissit, mutta uskoon ei niinkään. Jumalan nimissä taistellaan uskontojen välillä ja myös sisällä, esimerkiksi shiiojen ja sunnien välillä. Jagland kritisoi sitä, että maailmanjärjestystä on horjutettu YK:n turvallisuusneuvosto ohittaen niin Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan kuin myös Yhdysvaltojen hyökkäyksissä Irakiin ja Libyaan, jotka ovat yhteiskuntien romahdettua yhä ongelmapesäkkeitä. Hän vetosi kansainvälisen lain palauttamisen puolesta. Ei pidä unohtaa II maailmansodan jälkeisiä keskeisiä johtopäätöksiä ja antaa tilanteen luisua väärään suuntaan.

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat yksityisen ihmisen oikeus, ei vain enemmistövaltaa. Jos katsomme syrjään, kun ihmisoikeuksia poljetaan, ennen pitkään kukaan ei ole turvassa, kuten Willy Brandt oli Jaglandille sanonut. Oikeuksien puolesta pitää taistella.

Valtio-opin professori Sofia Näsström Uppsalan yliopistosta, käsitteli demokratiaan kohdistuvia uhkia. Hän nosti esiin pelon lietsomisen ja sen myötä syntyvän pelon ilmapiirin. Polarisoiva ”valkoinen kristillinen nationalismi” ei ole yksin Yhdysvaltojen ongelma. Keskustelukulttuuria kärjistetään ja estetään asiallinen keskustelu. Evoluution, abortin ja syntyvyyden säännöstelyn sekä LGBTQ+-oikeuksien kieltäminen leviää myös Afrikassa ja Aasiassa.

Yksi yleisistunnoista käsitteli Ukrainan tilannetta, josta alustivat Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ukrainian Center for Civil Liberties -keskuksen johtaja Oleksandra Romantsov sekä rintaman tapahtumia uutisoinut ja videoinut romanialainen sotakirjeenvaihtaja Remus Cernea.

Yhteisistuntojen lisäksi kongressin ohjelmassa oli 24 seminaaria, joista kukin osallistuja pystyi valitsemaan neljä, kunkin kuudesta vaihtoehdosta. Kongressia edelsi humanistisia sekulaareja palveluja tarjoavien ammattilaisten seminaari, joka käsitteli seremoniapalveluja, koulutusta ja henkistä tukipalvelua. Suomesta siihen osallistui Pro-Seremonioiden edustaja.

Myös kongressin monissa seminaareissa esillä uskonnottomien puhujapalvelujen tuottaminen nimiäisiin, häihin ja hautajaisiin. Humanistisilla seremonioilla on huomattava rooli erityisesti Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Hollannissa. Kun edistämme maallistumista, pitää toimia sen puolesta, että maallistuneet ihmiset ja perheet saavat halutessaan laadukasta palvelua maallisen elämän eri vaiheissa.

Suomalaisittain kiinnostusta herätti Liettuaan muutamassa vuodessa kehitetty nettipohjainen puhujapalvelu Laimingas žmogus, VšĮ. Yritys allokoi parikymmenen puhujan palveluita alustalle tulleisiin tilauksiin. Puhujiksi ryhtyvien ja valmentautuvien ei tarvitse olla järjestön jäseniä.

Myös Tanskassa humanistisiin nuorisoseremonioihin valmentavaa koulutusta antavat opettajat eivät kaikki ole humanistiliiton jäseniä. Kun Suomessa on protuleirejä, Tanskassa on nuorille tarjolla kuusi arki-iltaa ja yksi lauantai koulutusta ennen ”nuorisovihkimistilaisuutta”, joka usein pidetään juhlallisessa paikassa, kuten kaupungintalolla, jonne mahtuu myös omaisia ja ystäviä.

Järjestöjen nuorisotoimintaa käsiteltäessä tuli esille, että muuallakin kuin Suomessa nuoret välttävät leimautumista. Projektit, tekeminen kiinnostavat enemmän kuin jäsenyys, boxiin asettuminen. Toisaalta Euroopan nuorten humanistien toiminta on ollut aktiivista. Kansainväliset leirit ovat toimineet. Erikoisempana nuorisotoiminnan muotona Norjassa ja Liettuassa on Death-coffee, jossa kuolemaa pyrittiin tarkastelemaan eri näkökulmista ja mystisyyttä purkamalla suuntaamaan ajatukset täyteen elämään.

Ihmisten pitää kehittää teknologiaa, ei päin vastoin -teemaryhmässä Brit Ross Winthereik kertoi Tanskassa palveluiden digitalisoinnista uskotun, että digipalvelut ovat kaikkien saatavilla, kun diginatiivit sukupolvet syrjäyttävät aikaisemmat. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että digitaaliset palvelut eivät tavoita kaikkia, ovat liian vaikeita käyttää tai muusta syystä tavoittamattomissa ym. Tarvitaan uutta lähestymistä palvelujen takaamiseksi kaikille. Myös Erich Prem ihmetteli, miten ihmiskuntana olemme antaneet identiteettimme ja palvelumme kännykän kaltaiseen tekniikaltaan ja tietoturvaltaan huonoon laitteeseen. Meidän pitää löytää parempia ratkaisuja.

Uskontojen ja katsomusten dialogin edistämistä käsittelevässä teemaryhmässä kuultiin esityksiä Britanniasta, Norjasta, Kanadasta ja Nepalista. Keskustelua ja ymmärrystä voidaan edistää niin katutason toiminnalla kuin valtiollisella tasolla. Britannian humanistiliitto on kouluttanut 125 henkilöä dialogitaitoihin humanististen arvojen näkökulmasta.

Katutason vuorovaikutus – Street Epistemology – edistää kriittistä ajattelua ja rohkaisee siihen osallistuvia, myös meitä, arvioimaan omia katsomuksiaan tarkemmin. Kunnioittavan ja rakentavan dialogin kautta tulee tietoisemmiksi katsomuksensa taustoista ja perusteista sekä saattaa tunnistaa mahdollisia puutteita ajattelussaan.

Norjan humanistiliitto toimi jo 20 vuotta sitten sinnikkäästi valtiollisella tasolla saadakseen uskontojen välisen dialogin edistämisen laajennettua uskontojen ja katsomusten väliseksi dialogiksi. Bente Sandvigin esitys havahdutti ajattelemaan, miten Suomessa edelleen valtiovalta pitää uskonnottomia toisen luokan kansalaisina eikä tunnusta uskonnottomien järjestöjen roolia likikään siten kuin eri uskontojen ja uskonnollisten yhdyskuntien merkitys huomioidaan.

Päätösistunnossa teemana oli uskonnon ja katsomuksen vapaus sekä tarve taistella sen puolesta. Haasteita käsittelevät puheenvuorot tulivat Malawista, Yhdysvalloista ja Intiasta. Amerikan Ateistien puheenjohtaja Nick Fish kertoi, miten kristilliset nationalistit pyrkivät demonisoimaan ”kristinuskon vihaajia”. Tämä lisää vastakkainasettelua uskontojen ja katsomusten dialogin sijaan.

Kongressin lopuksi paljastettiin, että seuraava World Humanist Congress 2026 paikkana on Washington, D.C. Yhdysvalloissa. Uutinen ei ollut yllätys, koska Miamiin valmisteltu kongressi jouduttiin vuonna 2020 perumaan koronapandemian rajoitustoimien vuoksi.

Vapaa-ajattelijain liitto ja suomalaiset sekulaarijärjestöt esittäytyivät eri puolilta maailmaa saapuneille kongressivieraille posterinäyttelyssä ja posterien esittelyllä. Kongressiväki hyväksyi lopuksi yhteisen julkilausuman demokratian ja humanismin liitosta.