Vanhemmille ensimmäinen mielikuva Kokoomuksesta saattaa olla Kari Suomalaisen pilapiirrosten ”kypäräpappi”. Kuvalle oli aikanaan myös katetta: kun esimerkiksi Juhannustanssit julkaistiin, jumalanpilkkasyytettä vaativat nimenomaan Kokoomuksen kansanedustajat. Viimeiset vuosikymmenet osoittavat kuitenkin melko johdonmukaista maallistumista.
Kirkko katosi periaateohjelmista
Vielä vuoden 1994 yleisohjelma on kaiku menneisyydestä: ”Puolue tahtoo säilyttää sen, mitä kansamme on aikaisemmilta sukupolvilta arvokasta perinyt, niin kuin kansan uskonnon, tervehenkisen perhe-elämän – -”. Vuoden 1998 tavoiteohjelma sisälsi kokonaisen luvun otsikolla ”Kirkko osana ihmisen arkea” – tosin tavoitteena tuolloin oli poistaa piispojen nimitysoikeus presidentiltä, mikä toteutuikin.
Vuosituhannen vaihduttua otsikko oli ”Uskonto osana ihmisten arkea” ja tekstissä puhuttiin muiden uskontojen ymmärtämisestä ja suvaitsemisesta. Tavoitteena oli mm. sallia kuntien ja seurakuntien yhteiset virat. Vuonna 2006 tärkeänä kulttuuriperinnön osana oli ”kristillinen etiikka ja arvopohja”, mutta kokonaista osaa ei uskonto enää saa.
Tämän jälkeen maininnat kirkosta ja uskonnosta katoavat yleis- ja vaaliohjelmista. Nykyinen ohjelma vuodelta 2018 jopa kertoo kaikkien olevan tasa-arvoisia katsomukseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta – vuoden 1994 ”uskonto ja tervehenkinen perhe-elämä” on jäänyt kauas taakse.
Rukouspäiväjulistus 2003
Joulun 2003 alla oli käsittelyssä laki rukouspäiväjulistuksesta. Siihen saakka Tasavallan presidentti oli allekirjoittanut vuosittain julistuksen neljästä rukoussunnuntaista. Julistus oli symbolinen ilman käytännön merkitystä ja näin siis asiana riippumaton vasemmisto–oikeisto-akselista.
Kolmesta suuresta puolueesta Keskusta oli yksimielisesti julistuksen puolesta, SDP lähes täysin vastaan. Kokoomuksen kanta jakautui: 22 oli maallisen valtion puolella, 13 olisi halunnut presidentin tehtäviin edelleen uskonnollisen julistuksen. Kokoomus oli siis mennyt kirkkaasti Keskustan ohi, vaikka kirkollinen siipi oli vielä tuolloin melko vahva.
Vaalikonevastauksia
Kokoomuksen ehdokkaista harva on vastannut uskonnonvapaus.fi-sivun vaalikoneeseen. Voinee olettaa, että tämä joukko – viime vaaleissa 35 ehdokasta – painottuu meille myötämielisiin, eikä siten kuvaa todellisuutta.
Ehkä yllättävintä on, että seitsemän ehdokkaan mukaan peruskoulun ei tulisi järjestää jumalanpalveluksia. Nykyistä kahden tilaisuuden mallia kannatti 20 ja kuusi puolestaan heikentäisi tilannetta poistamalla tunnustuksettoman vaihtoehtotilaisuuden.
Muutoin esimerkiksi jumalanpilkkalain kumoamisessa vastanneiden kannat jakautuivat tasan. Valtionkirkkojen verotusoikeuden olisi poistanut kahdeksan ehdokasta.
Ihmisiä
Kokoomuksen johto ei ole kommentoinut uskontoa kovin paljon. Selvin ulostulo viime vuosilta koski kirkkorakennusten käyttöä koulujen päätösjuhliin, jolloin puheenjohtaja Petteri Orpo arvosteli eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa. Varapuheenjohtajista Antti Häkkänen totesi ”Uskontoon suhtaudun vieroksuen politiikan välineenä, mutta samalla on tunnustettava, että olemme länsimainen kristillisiin arvoihin perustuva oikeusvaltio.”
Selvin uskonnon puolustaja on entinen seurakuntanuori Sanni Grahn-Laasonen. Hän kommentoi ministerinä, miten ”valtio tukee uskontojen vuoropuhelua”, kannusti kirkolliskokouksessa kouluja ja seurakuntia yhteistyöhön ja niin edelleen. Suvivirttä ovat puolustaneet mm. Sari Sarkomaa ja aiempi puheenjohtaja Jyrki Katainen. Pappejakin löytyy puolueen riveistä, näkyvimpänä puoluesihteeri Kristiina Kokko.
Kirkon ja valtion eroa kannattaa luonnollisesti Elina Lepomäki. Hänellä tavoite liittyy yleiseen liberalismiin. Lepomäki kannattaa muutoinkin hyvin suppeaa roolia valtiolle. Paljonko tällaista Liberaalipuolueen kantoja lähenevää ajattelua puolueessa on, sitä en tiedä.
Tuleeko muutoksia?
Kokoomus on siis selvästi liberalisoitunut ja on edelleen valmis pieniin askeliin kohti maallisempaa Suomea. Puolue taiteilee nyt jonkinlaisella nuoralla: yhtäältä vanhoja kypäräpappeja kaipaavia äänestäjiä elää yhä, toisaalta liberaalien nuorten ääniä ei kalasteta kirkollisuutta korostamalla.
Kansalliset Ylioppilaat ry esitti 2014 ”- – että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko eivät enää olisi osa Suomen julkishallintoa.” Puoluehallitus toki tyrmäsi esityksen. Pientä muutosta siis kuitenkin elää. Osaltaan tämä näkyy siinäkin, että tuntemistani vapaa-ajattelijoista Kokoomusta kannattaa yllättävän moni.
Jori Mäntysalo
Vapaa Ajattelija kommentoi eduskuntapuolueita suuruusjärjestyksessä. Seuraavana vuorossa Keskusta.