Julkaisin vapaa-ajattelijain foorumilla luonnoksen kirjeestä rehtoreille, ja yhtenä väliotsikkona oli ”Koulupäivän uskonnollisista tilaisuuksista luopuminen”. Sain parannusehdotuksia, kiitos, ja yhdessä esitettiin väliotsikkoon myönteisempää ilmaisua. Niinpä otin toiveen huomioon, varsinkin kun kyse oli kirjeen alusta.

Nyt väliotsikossa lukee ”Koulupäivät uskonnollisesti sitouttamattomiksi”. Luvun teksti pysyi samana. Siinä esitetään koulupäivän uskonnollisista tilaisuuksista luopumista, ja esityksen keskeisenä perusteena on viittaus opetussuunnitelman perusteiden linjauksen sitouttamattomuudesta.

Myönteisiä ajatuksia, asioita voidaan muutenkin tarjota ilmauksilla, otsikoilla, tunnuksilla, sloganeilla, joiden kielellinen muoto on joko myönteinen tai kielteinen. Muodoltaan kielteisillä ilmauksilla tarkoitan ei-sanaa tai muuta kieltämistä, lopettamista, luopumista, torjumista.

Klassinen kieltoilmaus ”a” on peräisin kreikasta, ja sen kuuluisin käyttösana on ”ateismi”. Teismin eli jumalaan uskomisen puuttuminen on tietenkin mitä myönteisin asia, mutta tuo ”ei”, ilmaus puuttumisesta tai kieltämisestä on muotona kieltävä.

Myös usein käyttämäni sanat uskonnottomuus ja ei-uskonnollisuus ilmaisevat päällisin puolin ikään kuin jonkin puuttumista tai kieltämistä: Ne ovat siis muodoltaan kielteisiä, vaikka käsitteiden sisältö on erittäin hyvä.

Tukattomuuden sijaan sanotaan ihmisellä olevan kalju. Sairaudettomuuden sijaan käytämme ilmaisua terve osin, jos testitulos on negatiivinen, se on yleensä hyvä uutinen. Ehkä terveydenhuollossakin voisi testitulosten ilmausta kehittää. Myös ns. negatiivinen uskonnonvapaus on mitä myönteisin asia, mutta termi kalskahtaa huonolta.

Tässä mielessä vapaa-ajattelu samoin kuin humanismi ja rationaalisuus ovat muodoltaan hyviä, myönteisiä ilmaisuja. Samoin, sekulaari, maallistunut. Myös skeptikko-sana on myönteinen, onhan kriittisyys keskeinen osa tiedeperustaista maailmankuvaa.

Toki myös myönteiset sanat kaipaavat täsmennystä ja selitystä. Vapaa-ajattelu tarkoittaa pyrkimystä vapautua ajattelua rajoittavista uskonnollisista ja muista dogmeista samalla kun se on kiinni elämän todellisuudessa, ristiriitaisessa monimuotoisuudessa ja muuttuvuudessa. Vapaaajatteluun kuuluu tiedepohjaisuus, rationaalisuus ja ihmislähtöisyys, humanismi.

Vapaa-ajattelijoilla ja humanisteilla samoin kuin kaikilla uskonnottomilla on omia ajatuksia, vastauksia ja pohdintoja filosofisiin, katsomuksellisiin kysymyksiin, asioihin, joihin uskonnollisilla ihmisillä on uskonnollisia, uskontojen antamia vastauksia.

Vapaa-ajatteluun liittyy myönteisiä asioita, kuten ihmisten yksilöllisyys ajatuksissaan ja elämässään, monimuotoinen yhteisöllisyys ja siihen liittyvä henkinen tuki. Vapaa-ajattelua edistävät demokratia, uudistuvat lait, hyveet ja kansalaisyhteiskunta.

Henkisiä elämyksiä vapaa-ajattelijoille ja humanisteille antavat taide, musiikki, kulttuuri, luonto, liikunta, rakkaus, ystävyys, eros, kosketus, tieto, tiede – totuus, hyvyys, kauneus

Kokonaiseen elämään vapauttava on tietomme siitä, että ihminen on osa luonnon kiertokulkua, luonnollisuuden hyväksyminen vapauttaa elämään täysillä ainutkertaista elämäämme.

Moraali on ihmisyhteisölähtöistä, mitä ilmentää humanistinen etiikka, sekulaarit arvot, ihmisoikeudet kuten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapaus sekä ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, syrjimättömyys ihmisten uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.

Tavoitteiden ilmaiseminen myönteisyyden kautta vaatii harjoittelua. Hyvä harjoitus oli, pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen kanssa laadimme pohjoismaisen humanistimanifestin. Löysin alla olevasta vain pari muodoltaan kielteistä ilmaisua:

”1. Humanismi on sekulaari elämänkatsomus. Se perustuu ajatukseen siitä, että ihmiset ovat osa luontoa, syntyneet vapaina ja yhdenvertaisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan ja heillä on järki sekä omatunto.

2. Humanistien näkemyksen mukaan olemassaololle ei ole ennalta määritettyä tarkoitusta. Jokaisella on vapaus etsiä elämälleen tarkoitus ja päämäärä omakohtaisen pohdiskelun, sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ihmiskunnan tieteen, filosofian ja taiteen luoman rikkaan kulttuurin kautta.

3. Humanismi edistää rationaalisuutta. Kriittisyys ja kyseenalaistaminen, tietoon perustuva järkeily ja tieteelliset menetelmät ovat parhaat työkalut, joilla maailmasta saadaan luotettavaa tietoa.

4. Humanistit kannustavat kyseenalaistamaan kaikki ajatukset ja mielipiteet, myös omansa. Meidän tulee etsiä parhaita argumentteja ja muuttaa mielipiteitämme sekä tarkistaa vakaumuksiamme silloin, kun ne voidaan osoittaa vääriksi. Sananvapaus on olennaisen tärkeää, jotta mielipiteitä voidaan arvioida avoimessa keskustelussa.

5. Humanistit pitävät demokratiaa, laillisuusperiaatetta ja ihmisoikeuksia perimmäisinä arvoina, jotka voidaan perustella järkisyin. Olemme osa yhteiskuntaa ja meillä on vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus tuleville sukupolville.

6. Humanismi edistää kaikkien yhdenvertaisuutta. Humanistit kunnioittavat uskonnonvapautta ja jokaisen oikeutta valita oma elämänkatsomuksensa. Valtion tulee olla sekulaarinen, eikä se saa myöntää erioikeuksia minkään elämänkatsomuksen perusteella.”

Viimeisen kohdan viimeinen virke toki vaikuttaa perustellun konkreettiselta, mutta voisiko sen silti sanoa näin: Valtion tulee olla sekulaarinen niin että se kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti riippumatta heidän elämänkatsomuksestaan.

Myös kohdan 2 ensimmäinen virke on sinänsä selkeä, varmuuden selventävä ilmaus, mutta tulisiko tämä tärkeä asia silti selväksi myös jo sitä seuraavalla, ilmaisullaan myönteisellä virkkeellä? Tästä voidaan olla kahta mieltä, koska perillemenon varmistamiseksi joskus on syytä sanoa tärkeä asia kahta kautta.

Tärkeää on myös tuoda esiin maallistumisen myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvoon sekä seksuaalisiin oikeuksiin ja lisääntymisterveyteen Suomessa ja maailmassa.

Seksuaalisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus seksuaalikasvatukseen, oikeus seurusteluun ja sukupuolisuhteisiin ilman avioliittoa, häirintäkielto, suostumusedellytys seksiin, oikeus syntyvyyden säännöstelyyn, naisen oikeus kehoonsa (raskauden keskeytys), oikeus avoliittoon ja oikeus vapaaseen aviopuolison valintaan sekä lasten oikeudet vanhempiin (mm. isyys, kaksi huoltajaa, elatusvelvollisuus ja perintöoikeus).

Kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman lopettamisvaatimukseen liittyen on ilo todeta, että tuttu tunnuksemme valtion ja kirkon erottamisesta on sekä sisällöllisesti että muodoltaan edelleen oikein hyvä tunnus. Sen tavoitteen saavuttamisen jälkeen jatkamme toimintaa sekulaarin, humanistisen, demokraattisen yhteiskunnan puolesta kotimaassa ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

Esa Ylikoski