Uskonnottomien oikeuksien vakavat loukkaukset eri maissa antavat lisäpontta toiminnalle myös Suomessa. Erityisesti esiin nousee myös jumalanpilkan kriminalisoinnin ja rangaistusten vastustaminen.
Vapaa-ajattelijain liitto on Euroopan humanistisen federaation EHF:n täysjäsen ja Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin IHEU:n liitännäisjäsen. Osallistuin molempien yleiskokouksiin toukokuussa 2016.
Suomen humanistiliittoa kokouksissa edusti varapuheenjohtaja Eino Huotari.
Yleiskokousten työjärjestyksessä oli normaaleja vuosikokousasioita, kuten toimintaselostus ja tilit sekä henkilövalintoja. EHF: ja IHEU:n nettisivuilta löytyy englanninkielistä uutisointia ja hyväksyttyjä dokumentteja.
Kansainvälisen liiton puolella puheenjohtajan vaihdos vahvistettiin yleiskokouksessa yksimielisesti. Uusi puheenjohtaja on britti Andrew Copson. Hän oli hoitanut tehtävää jo jonkin aikaa, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Sonja Eggerickx luopui tehtävästä. Liiton hallituksen jäsenistä osaa vaihtuu vuosittain. Kummankin liiton puolella ehdokkaita oli hieman enemmän kuin paikkoja, joten ehdokkaiden esittäytymisen jälkeen suoritettiin äänestykset hyvässä hengessä.
IHEU:n uudeksi pääsihteeriksi valittiin Carl Blackburn. Hänellä on kokemusta muiden järjestöjen johtotehtävistä, mikä näkyy jo nyt muun muassa hyväksytyn strategisen toimintasuunnitelman laadinnassa. Kansainvälisissä toimielimissä (mm. YK) vaikuttamiseen IHEU on palkannut uutena toimihenkilönä Elizabeth O’Caseyn Belgian humanistiliiton taloudellisella tuella.
Edelleen suhteellisen pienestä henkilöstöstä Bob Churchill jatkaa Ajatuksen vapaus -raportin ja jumalanpilkkalakien vastaisen kampanjan parissa. Kummastakin tärkeästä projektista kirjoitan muutaman sanan erikseen tämän jutun rinnalla. Henkilöstön lisäksi liittojen hallituksen jäsenet tekevät merkittävää vapaaehtoistyötä, samoin suurimpien jäsenliittojen, kuten Belgian ja Norjan liittojen toimihenkilöt.
Muita toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toiminnan painopisteitä meidän näkökulmastamme ovat alueellisen toiminnan tukeminen, Euroopan neuvoston, EU:n ja YK:n toimielimissä toimimisen hyödyntäminen. Tuleviin päätöksiin vaikuttamisen lisäksi voidaan käyttää myös valituksia kansainvälisiin ihmisoikeustuomioistuimiin.
Alueellisen toiminnan tukeminen tarkoittaa meillä tietenkin pohjoismaista yhteistyötä. Kokouksen yhteydessä olikin pohjoismaisten liittojen tapaaminen, jossa hiottiin pian julkaistavan pohjoismaisen manifestin sanamuotoja. Seuraava pohjoismainen kokous on tarkoitus pitää maaliskuun alussa 2017 Helsingissä.
Euroopassa myös Hollannin ja Belgian tilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kyseisissä maissa on hyvin laajaa uskonnotonta seremoniapalvelutoimintaa ja ne ovat lainsäädännöllisesti mallimaita. Silti niissäkin ilmenee käytännössä yksilön ajatuksenvapauden rajoittamispyrkimyksiä muun muassa uskonnolliseen radikalismiin liittyen.
Euroopan liiton EHF:n vuosiraportti oli laadittu huolellisesti ja se oli myös taitettu graafisesti edustavaan asuun, joten sitä on kiva jakaa myös sosiaalisessa mediassa. Myös IHEU:n vuosiraportin nettiversio on samaa mallia. Molemmat ovat vapaasti saatavilla netissä.
Mainittakoon myös, että Kansainvälinen humanistis-eettinen nuorisojärjestö IHEYO piti myös kokoustaan, ja tulevista tapahtumista meille merkittävin on Euroopan humanistien nuorisopäivät elokuun lopussa Utrechtissa, Hollannissa. Pohjoismaisille nuorisopäiville osallistui viime vuonna Suomesta Protun aktiiveja. Ennakkotietojen mukaan myös elokuun tapaamiseen on menossa osallistujia Suomesta.
Esa Ylikoski
The Freedom of Thought 2015 -Report
Ajatuksen vapaus 2015 -raportin tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen jatkuvat yhä, vaikka siitä edetään jo kohti vuoden 2016 raporttia. Osallistumme uudistuvan raportin päivittämiseen. Maakohtaista luokittelua on tarkoitus kehittää. Raportissa on nyt maat luokiteltu ja merkitty mustalla, punaisella, oranssilla ja keltaisella värillä sen mukaan, kuinka katsomuksen vapaus niissä toteutuu.
Meidän kannattaa ensi syksynä tiedottaa uudesta raportista aiempaa paremmin koskien muun muassa Suomen saamaa luokitusta (oranssi) ja sen perusteita. Myös raportin luovuttaminen julkisen vallan toimielimille tiedoksi tulee kysymykseen.
Tiedotuksessa on hyvä tuoda esiin paitsi huonoja ja hyvin huonoja esimerkkejä eri puolilta maailmaa, niin myös hyviä esimerkkejä Suomelle. Niitä löytyy esimerkiksi Belgiasta, Hollannista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta.
End Blasphemy Laws – lopetetaan jumalanpilkan kriminalisointi
Yksi tulevan kansainvälisen yhteistoiminnan painopisteistä on jumalanpilkan kriminalisoinnin ja rangaistavuuden lopettaminen lainsäädännössä. Kampanjan sivu: http://end-blasphemy-laws.org/
Yksi kokouksen työryhmistä käsitteli tätä asiaa. Myös muissa maissa, samoin kuin omissakin esityksissämme Suomen rikoslain muuttamiseksi, kiinnitetään maakohtaisten perustelujen lisäksi huomiota siihen, että Iranin, Pakistanin ja Saudi-Arabian kaltaiset valtiot voivat puolustella ankaria rangaistuksiaan heittämällä, että ”onhan se teilläkin rikos”.
Tietenkin Suomessa 6 kuukauden vankeusrangaistuksen uhka ”Jumalan pilkkaamisesta” on ikävää ja häpeällistä ihan puhtaasti kotimaisestakin näkökulmasta.
Tyypillistä jumalanpilkka-asioissa maailmalla on syytösten ja käsittelyjen sekä tuomioiden mielivaltaisuus. Vaikka jossain ei pykälää olisi pitkään aikaan käytetty, siihen on joidenkin ”tarpeen tullen” mahdollista palata. Tulkinnat ja tuomiot voivat vaihdella poliittisten suhdanteiden mukaan.