JORI MÄNTYSALO
Lähes samaan aikaan valmistuivat mietintö ns. ympärileikkauksista ja eduskunnan päätös rituaaliteurastuksista. Molemmat olisivat varmasti tuottaneet enemmänkin julkista keskustelua, mutta nyt se hautautui Venäjän hyökkäystä koskevien uutisten alle. Kummassakaan tapauksessa muutosta ei tapahtunut, vaan asiat jatkuvat entisellään. Rituaaliteurastuksista lehtemme kertoo seuraavassa numerossaan.
Ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen
Nykyään niin sanottu ympärileikkaus on tyttöjen osalta selvästi kielletty, poikien osalta epäselvästi sallittu. Erillistä pykälää kummastakaan ei ole, vaan suoraan lakia lukien pahoinpitelypykälä kattaa ne samoin kuin lyömisen, myrkyttämisen jne.
Perustuslakia edeltävä hallituksen esitys vuonna 1993 on tyttöjen osalta selkeä: ”[S]äännös ei siten voi esimerkiksi oikeuttaa missään olosuhteissa – – naisten ympärileikkausta, huolimatta tällaisen toimenpiteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen.” Korkein oikeus vahvisti tämän vuonna 2008: ”Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa – -.”
Pojista sama hallituksen esitys ei mainitse mitään. Korkein oikeus puolestaan totesi, ettei vanhempien uskonnonvapaudesta seuraa lupaa poikalapsenkaan ympärileikkaukseen, mutta hyväksyi kuitenkin perustellen sen olevan lapselle hyödyllistä ”hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta”. Sittemmin on toisaalta tuomittu pahoinpitelystä, kun vanhemmista yksi ympärileikkautti lapsen ilman toisen vanhemman lupaa.
Suunnitelmia laista, joka nimenomaan sallisi poikavauvan ympärileikkauksen on esitetty, mutta ei koskaan viety pidemmälle. Ruotsissa tällainen salliva laki on. Tyttöjen osalta puolestaan on haluttu erillislakia, joka kieltäisi nimenomaisesti tyttöjen silpomisen. Asia päätyi neljä vuotta sitten kansalaisaloitteella eduskuntaan, ja se kehotti hallitusta valmistelemaan lain.
Tässä yhteydessä lakivaliokunta totesi, että samalla voidaan selvittää myös poikien ympärileikkauksia. Kristillisdemokraattien ja RKP:n mielestä tällaista ei olisi saanut lainkaan mainita. Perussuomalaiset päinvastoin esittivät samalla kiellettäväksi molempien sukupuolten ympärileikkaukset.
Lopputulos kansalaisaloitteesta oli työryhmä ja tulos työryhmästä oli 150-sivuinen mietintö joka päätyi nollatulokseen. Pitkän pohdinnan lopputulos tiivistyy pitkään virkkeeseen:
On todennäköistä, että poikien ympärileikkauksen täydellinen tai ikärajaan sidottu kielto edellyttäisi laajamittaisempaa yhteiskunnallista keskustelua, sillä toimenpiteitä pidetään yhä keskeisenä ja laajasti harjoitettuina tietyissä uskonnoissa, kuten juutalaisuudessa ja islamissa.
Ennen tätä työryhmä selostaa laajasti mm. sitä, olisiko mahdollista säätää vain tyttöjä koskeva laki. Vähemmistö kannatti, enemmistö ei, joten asian käsittely päättyi tähän – ainakin tältä erää.
Mietinnön mukaan ”fyysistä koskemattomuutta puoltavat näkökulmat ovat nousseet yhä vahvemmin esille”. Ryhmässä näyttää selvästi olleen halua suojella lapsia, mutta ei uskallusta astua uskovien varpaille.
Arviointia
Poikien ympärileikkaus on varsin tarkasti määritelty silpominen. Tyttöjen osalta saman nimityksen alla on monia hyvin eriasteisia tekoja, ja niistä lievimmät haittaavat vähemmän kuin poikien silpominen. Valitettavasti vakavimmat muodot ovat myös yleisimpiä.
Nykyisellään lienee mahdotonta suojella kaikkia lapsia. Tyttöjen osalta erillinen pykälä tuskin olisi auttanut, vaikka sillä tietty symbolinen merkitys olisikin. Enemmän vaikutusta on valistuksella ja rangaistuksilla.
Vaalikoneidemme perusteella ehdokkaiden enemmistö olisi tässä enemmän lasten kuin uskonnon puolella. Tämä näyttää kuitenkin unohtuvan Arkadianmäellä, kun riittävän äänekäs vähemmistö vaatii toisin. Myös enemmistö koko väestöstä kieltäisi silpomiset, mutta tämäkään ei näytä auttavan.
Nyt tehty ratkaisu on arvioni mukaan paras, mihin realistisesti olisi voitu tällä hetkellä päätyä.