Uskonnottomalle kuuluminen vapaa-ajattelijaliikkeeseen on luonnollinen valinta, niin paljon parannettavaa uskonnottomien asemassa Suomessa on. Liike on myös näköalapaikka yhteiskunnallisista muutoksista kiinnostuneille. Uskonnottomien huomioiminen on vuosi vuodelta hiukan luonnollisempaa, tavallisempaa, joskus harvoin jopa itsestäänselvyys. 1900-luvun aikana suuret muutokset ovat seuranneet sitkeän väännön jälkeen: uskonnonvapaus, kirkkoon kuulumattomien lasten opetus, kirkosta eroaminen kirjallisesti, valtiokirkkojen jäsenmäärien selkeä väheneminen… Olemme olleet tätä kehitystä auttamassa. Suuria muutoksia on vielä edessä: valtiokirkkojen verotusoikeuden purku, eri katsomusten tasa-arvo ja yhteiskunnan selkeämpi maallistuminen.
Katsomuksellinen näkökulma on ollut itselläni päällimmäisenä: miten kehittää omaa ajatteluaan ja perustelujaan. Lähtökohtana on luottamus ihmisen voimavarojen riittävyyteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Tähän asenteeseen ei voi kuulua jonkun jumalhahmon palvonta ihmistä suurempana, vaan uskontokritiikki. Uskonnottoman ihmisen elämä perustuu ihmisyyden kehittämiselle eikä yksinomaan uskontojen arvostelulle. Arvostelemme kirkkoja ja uskontoja, mutta tavalliset uskovaiset rivijäsenet jätämme rauhaan.
Kulttuuritoiminta vastaa uskonnottomien tarpeeseen järjestää tilaisuuksia omista lähtökohdistaan. Kun toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin eikä ammattimaisesti, tarjonta ei pysty vastaamaan monimuotoiseen kysyntään. Tässä on suuri kehittämisen tarve jo aivan lähivuosina. Erityisesti hautajaisten järjestämisen muodot ovat muutoksessa, ja tukea ja neuvontaa tarvitaan.
Ihmisoikeusasioissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu myös vapaa-ajattelijaliikkeen keskeisiin sisältöihin. Kansainvälisesti uskonnottomien oikeuksien esille tuonti ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan toimiminen on tärkeää. Suomessa ongelmat ovat sitkeimmin laitoksissa: oppilaitokset, vankilat, hoitolaitokset. Mitä suljetumpi laitos, sitä suurempi vaara on vallan väärinkäyttöön.
Paikallisen tason yksityiskohdat laajentuvat yleisiksi tavoitteiksi liiton toiminnassa. Paikallisyhdistysten toiminnasta riippuu liiton äänen kantavuus, siksi laadukas toiminta paikallisyhdistyksissä on vapaa-ajatteluliikkeen elinehto. Tukeakseen jäsenyhdistystensä toimintaa liiton puheenjohtajan ja pääsihteerin tulisi tutustua jokaiseen yhdistykseen henkilökohtaisesti ja oma-aloitteisesti ja välittää liiton ja muiden yhdistysten kokemuksia eri tavoitteiden edistämisestä. Tapaamiset onnistuvat varmasti lähiyhdistysten tapaamisia yhdistämällä. Yhdistyksen toiminta on riippuvainen myös käytettävän rahan määrästä. Jäsenmaksut ovat huomattava tulonlähde. Liiton osuutta tästä maksusta on pikemminkin vähennettävä kuin kasvatettava.
Jäsenmaksulle vastinetta!
Paikallisyhdistyksen toiminnassa jäsenten etu ja yhteistoiminta ovat ykkösasioita, vaikka toimintamme hyödyttää yleisestikin uskonnottomia. Päämäärämme on tukea jäseniämme uskonnottoman elämän järjestämisessä, niin arjessa kuin juhlissakin. Tärkeitä alueita ovat mm. saattohoidossa, kouluissa ja muissa laitoksissa uskonnottomien oikeuksien toteuttaminen sekä uskonnottomien juhlien tukeminen.
Esimerkiksi koulujen elämänkatsomustiedon tuntien toteutuminen vaatii seurantaa ja tarpeellisten määrärahojen aktiivista vaatimista. Tämä on helpointa Fetoon kuuluvia opettajia kuulemalla ja heitä informoimalla. Turussa myös stipendimme elämänkatsomustiedossa menestyneille oppilaille jaetaan et-opettajien ehdotuksen mukaisesti.
Hautajaiset ovat aina omaisille erityisen raskaat järjestää. Uskonnottomat tarvitsevat mahdollisimman kattavan neuvonnan hautajaisten järjestämiseen, jotta he saavat toiveidensa mukaisen tilaisuuden. Tietopaketti paikallisista mahdollisuuksista yhdistyksen kotisivuille on vähin, mikä pitää rakentaa, ja sieltä se on myös yhdistykseemme kuulumattomien käytettävissä. Puhujien ja muiden esiintyjien tarjoaminen keventää vielä suuresti omaisten taakkaa. Kun uskonnottomat hautajaiset kunnioittavat vainajan koko elämäntyötä, ne muistetaan erityisellä lämmöllä.
Yhdistys tarvitsee jäseniä, jotka toimivat oman kiinnostuksensa mukaisesti kokemustaan ja tietojaan kartuttaen. Viime vuoden aikana tällainen luonteva toiminta onkin lähtenyt kasvamaan ja toivon että saamme sen avulla lisää aktiiveja. Itselleni paikallisyhdistyksen puheenjohtajan pesti on moniottelijan työtä: Pyrin rakentamaan toiminta-alustaa eri asioista kiinnostuneille jäsenillemme. Jokainen jäsen ja hänen mielipiteensä on tärkeä. Kannustavassa ilmapiirissä ideat jalostuvat ja opimme paljon uutta. Kasvamme tulokselliseen toimintaan.
Ritva Ahonen
Kirjoittaja on Turun Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja.