ESA YLIKOSKI
”yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan usein erilaisilla ulottuvuuksilla. miten sijoittaisit itsesi seuraaville ulottuvuuksille?”
Tomi Kiilakoski (toim.): Katsomusaiheita. Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Toukokuussa 2024 julkaistussa Nuorisobarometrissä käytettiin rinnakkain puhelinhaastattelua ja verkkokyselyä. Puhelimella on entistä vaikeampaa tavoittaa nuoria. Samojen kysymysten vastausten jakaumat niiden välillä vaihtelevat huomattavan paljon.
Selvästi yli puolet nuorista pitää itseään ei-uskonnollisena. Puhelinhaastattelussa 54 % ja verkkokyselyssä 67 % sijoittaa itsensä ei-uskonnolliseksi. Uskonnolliseksi itsensä määritti vajaa neljännes, puhelimessa 25 % ja verkkokyselyssä 19 %. Vahvasti uskonnollisia oli noin 10 %.
Ikäryhmässä 15-19 uskonnollisten osuus on verkkokyselyssä hieman suurempi (23 %) kuin ikäryhmissä 20-24 (17 %) ja 25-29 (16 %). Koko ikäryhmässä 15-29 naiset ovat yhä himpun verran miehiä uskonnollisempia, mutta ikäryhmissä 15-17 ja 18-21 puntit ovat tasan.
Koulua koskevissa kysymyksissä oli valitettavasti pari puutetta. Nuorten mielipidettä koulupäivään liitettävistä ev.-lut. kirkon uskonnollisista tilaisuuksista, kuten kevätkirkko, ei kysytty. Sen sijaan kysyttiin ”varmaa nakkia” kevätjuhlan Suvivirrestä. Kirkko voi yhä ratsastaa Suvivirrellä, kun Jeesuksella ratsastaminen ei toimi.
Myöskään elämänkatsomustiedon valinnan sallimisesta kaikille ei kysytty nuorten mielipidettä, vaikka nykyinen kirkon jäsenten ET-kielto rikkoo yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksien sopimusta ja pienissä kunnissa ja kouluissa saattaa heikentää ET:n opetusjärjestelyjä. Ev.-lut. kirkon koululaisjumalanpalvelusten vaalijat ja elämänkatsomustiedon viholliset ovat ilmeisesti onnistuneet vaikuttamaan näiden kysymysten karsintaan.
Lehtemme palaa Nuorisobarometrin kyselyyn sekä julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin syksyn numeroissa.