Tartuntautien torjunnassa jumalanpalveluksille ei erityisasemaa

Hengityssuojaimia käyttävät mies ja nainen käsivarren mitan etäisyydellä toisistaan. Nainen koskettaa ojennetulla kädellä miehen olkapäätä. Kuva: Chris Greene

Uskontoa ei pidä erikseen huomioida tartuntatautilaissa, vaan jumalanpalveluksia tulee säädellä samalla tavalla kuin muitakin kokoontumisia. Taudinaiheuttaja leviää yhteislaulutilaisuudessa samalla tavalla, laulettiinpa virsiä tai maallisia lauluja.

Tartuntatautilaki uudistuu ja Vapaa-ajattelijain liitto jätti asiaa valmistelevalle työryhmälle oman kannanoton helmikuussa 2024.

Lausunto tartuntatautilain uudistukseen

Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että uskontoa ei erikseen huomioida tartuntatautilaissa. Jumalanpalveluksia tulee säädellä samalla tavalla kuin muitakin kokoontumisia. Perustelu tälle on selvä: Jos taudinaiheuttaja leviää yhteislaulu- tai luentotilaisuudessa, se leviää samalla tavalla virsiä tai maallisia lauluja laulettaessa, yhtä paljon kirkossa ja synagogassa kuin teatterissa tai työväentalolla.

Yhdenvertaisuuden kannalta tässä ei ole ongelmia, kun säädökset eivät erottele eri uskontoja toisistaan. Päinvastoin yhdenvertaisuus tässäkin toteutuu parhaiten, kun valtio on täysin neutraali. Tällöin myös esimerkiksi vapaakirkkolaiset ja vapaa-ajattelijat ovat samassa asemassa.

Koronaviruksen rajoitustoimissa hallinto-oikeus ratkaisi lestadiolaisten valituksen seurojen rajoittamisesta ja oikeusasiamies käsitteli Espoon kotikirkon ulkotilaisuuden luonnetta. Mitään epäselvyyksiä ei tule, kun laki ei erottele toimijoita sen mukaan ovatko ne rekisteröityneet uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vai esimerkiksi yhdistykseksi, eikä yritetä määritellä mikä on jumalanpalvelus ja mikä muu kokoontuminen.

Jos esimerkiksi hautajaisia varten halutaan säätää poikkeuksia, niiden tulee olla riippumattomia siitä, onko tilaisuus uskonnollinen seremonia vai uskonnottomat siviilihautajaiset.