Hyväksytty liittoneuvoston kokouksessa 28.10.2000.
HALLINTO
Kokoukset
Liittokokous pidettiin Hämeenlinnassa Hotelli Cumuluksessa 19.-20.6.1999. Liittoneuvosto kokoontui ylimääräisiin kokouksiin 24.4.1999 ja 13.11.1999. Helsingissä. Liittohallitus kokoontui kuusi kertaa (13.3., 3.4., 29.5., 20.6., 21.8. ja 16.10.). Liittohallituksen työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa (17.9. ja 28.12.).
Liittoneuvosto
20.6.1999 asti
jäsenet | varajäsenet |
Erkki Hartikainen, Lohja | Kalevi Nuutinen, Salo |
Simo Löfgren, Helsinki | Sirpa Nurmi, Helsinki |
Helge Myllyoja, Kemi | Marko Lakkala, Oulu (10.10. saakka) |
Pirkko Soininen, Kymi | Pauli Hömppi, Kotka |
Reijo Taipale, Lahti | Sirkka-liisa Pelkonen, Lahti |
Raimo Toivonen, Keski-Suomi | Reino Vierula, Seinäjoki |
Anja Tuomola, Forssa | Veikko Laine, Järvenpää |
Sirkka Vadén, Tampere | Kalevi Ruuskanen, Tampere |
Timo I. Vasama, Karkkila | Jorma Snellman, Karkkila |
Olavi Ääri, Raisio | Michele Alppi, Turku |
20.6.1999 lähtien
jäsenet | varajäsenet |
Simo Löfgren, Helsinki | Sirpa Nurmi, Helsinki |
Keijo Moberg, Kotka | Pauli Hömppi, Kotka |
Hannu Raitanen, Turku | Kari Hanka, Raisio |
Aki Räisänen, Kainuu | Kauko Hokkanen, Lohja |
Pirkko Soininen, Kymi | Hannu Hellman, Kymi |
Reijo Taipale, Lahti | Sirkka-liisa Pelkonen, Lahti |
Raimo Toivonen, pj. Keski-Suomi | Jorma Huha, Salo |
Anja Tuomola, Forssa | Veikko Laine, Järvenpää |
Sirkka Vadén, Tampere | Kalevi Ruuskanen, Tampere |
Timo I. Vasama, Karkkila J | Jorma Snellmann, Karkkila |
Liittohallitus
20.6.1999 asti
jäsenet | varajäsenet |
Juha Kukkonen, puheenjohtaja | Marko Lakkala |
Teuvo Kantola, varapuheenjohtaja | Ari Laitinen |
Robert Brotherus, pääsihteeri | Tauno Lehtonen |
Armo Halonen | Kimmo Sundström |
Eino Huotari | |
Keijo Moberg | |
Hannu Raitanen | |
Sirkku Sievänen | |
Arto Tiukkanen |
20.6.1999 lähtien
jäsenet | varajäsenet |
Erkki Hartikainen, puheenjohtaja | Teuvo Kantola |
Leila Närhinen, varapuheenjohtaja | Jouni Korpela |
Juha Kukkonen, pääsihteeri Timo Meltti | |
Eino Huotari | Kimmo Sundström |
Simo Järvinen | |
Marko Koivuniemi | |
Marko Lakkala | |
Tauno Lehtonen | |
Sirkku Sievänen |
Pääkaupunkiseudun Vapaa-ajattelijat otettiin 16.10. liiton jäseneksi.
Liiton toimihenkilöt
Liiton toimiston- ja taloudenhoitajana toimi Kimmo Sundström. Osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi Timo Meltti.
Liiton tilintarkastajina toimivat HTM Timo Vilén ja Kerttu Loukola sekä varatilintarkastajana Else Lyytikäinen.
Vanhan liittohallituksen sisäisen työnjaon mukaan liittokokoukseen asti kansainväliset asiat oli jaettu Juha Kukkosen, Eino Huotarin ja Kimmo Sundströmin kesken. Eino Huotari hoiti nuoriso-, kasvatus- ja opetusalaan liittyviä tehtäviä, tiedotussihteerin tehtäviä teki muiden töiden ohessa Teuvo Kantola, ja Arto Tiukkanen toimi yleismiehenä. Liittohallituksen työvaliokunnan muodostivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, toimistonhoitaja, Arto Tiukkanen ja Hannu Raitanen, joka teki myös järjestösihteerin tehtäviä.
Uudessa liittohallituksessa kansainvälisiä tehtäviä hoitivat Erkki Hartikainen ja Juha Kukkonen, sekä Eino Huotari ja Marko Lakkala avustivat tehtävässä. Tiedotusasioita hoitivat Erkki Hartikainen ja Juha Kukkonen. Sisäisessä tiedottamisessa avusti Vapaa Ajattelijan päätoimittaja Timo Meltti. Järjestötiedottamisessa avusti järjestösihteeri Simo Järvinen. Myyntisihteeriksi valittiin Sirkku Sievänen ja ATK-henkilöksi Marko Koivuniemi. Nuorisoasioita hoitivat Eino Huotari, Juha Kukkonen ja Jouni Korpela. Opetus- ja koulutusasioita hoitivat Erkki Hartikainen ja Eino Huotari. Työvaliokunnan jäseninä olivat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri sekä Simo Järvinen ja Kimmo Sundström.
Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajana toimi Timo Meltti, ja toimitussihteerinä toimi Tauno Lehtonen 30.6.1999 asti ja Jorma Metsäranta siitä lähtien 21.8.1999 asti, jolloin toimitussihteerin tehtävä lakkautettiin.
Vapaa-ajattelijain liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Timo I. Vasama valittiin 16.10. liiton kunniapuheenjohtajaksi.
Toimisto
Vuonna 1997 oli hankittu Neljäs linja 1:n toimiston osakkeet liitolle, joten toimistosta ei aiheutunut vuokrakustannuksia. Liiton kanssa samoja varastotiloja käyttää kolme yhdistystä, Suomen Humanistiliitto ry, Suomen Esperantoliitto ry ja Skepsis ry.
Toimistoon hankittiin Microsoftin Office-ohjelmapaketti sekä Front Page -ohjelma. Toimistoon hankittiin uusi lasertulostin.
LIITON JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT
Liitto järjesti liittokokouksen yhteydessä 19.6. Ahti-karnevaalin, leikkimielisen kasteen poishuuhtomisjuhlan Hämeenlinnassa Katumajärven rannalla, Vanajanlinnan rantasaunan tiloissa. Tilaisuuteen osallistui noin 40 vapaa-ajattelijaa ja vapaa-ajattelun ystävää. Tilaisuudessa luettiin kasteen poishuuhtomistarina (Risti, miekka ja kamasaksa), joka on kirjattu Arto Paasilinnan teokseen Kymmenentuhatta vuotta, Kuvia Suomen kansan vaelluksesta (1986). Tarina herätti keskustelun uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien asemasta Suomessa. Tilaisuudessa kuultiin myös Juha Kukkosen yhteenveto uskonnonvapauskomitean siihenastisesta toiminnasta.
Liitto järjesti 25.9.1999 Helsingissä koulutusta siviilijuhlapuhujille. Koulutukseen osallistui puhujia Helsingistä, Forssasta ja Kuusankoskelta. Liitto tuki Raision vapaa-ajattelijain puhujakoulutusta, joka järjestettiin Tampereella 18.9.1999.
Syksyn kirkostaeroamis- ja julkisuuskampanja
Liiton kirkostaeroamisen lehti-ilmoituksia julkaistiin Mikkelissä (Viikkoset), Kuopiossa (Viikkosavo) ja Joensuussa (Karjalan Heili) ilmestyvissä ilmaisjakelulehdissä. Myös kampanjan tapahtumat, esitelmätilaisuudet, keskitettiin näihin kaupunkeihin marraskuussa. Lehtimainokset eivät tuottaneet yhteydenottoja edellisvuosien laajuudessa. Liitto sai vapaa-ajattelijayhdistyksiltä ja niiden jäseniltä selvästi edellisvuosia vähemmän lahjoituksia kampanjan ilmoituskuluihin. Kampanjasta on laadittu raportti.
Lehtien yleisönosastoissa julkaistiin liiton edellisvuosina laatimia mallikirjoituksia ja jäsenistön omia kirjoituksia. Keskustelua syntyi jonkin verran. Lehdistö on vähentänyt juttujen julkaisemista luultavasti siksi, että juttujen uutuus- ja uutisarvo on vähentynyt. Yhdistysten ja liiton johtoa haastateltiin useissa lehdissä ja radio-ohjelmissa.
EU-elintarvikejakelu
Liiton jäsenjärjestöistä kahdeksan jakoi EU-elintarvikkeita vähävaraisille keväällä ja syksyllä 1999. Avunsaajien lukumäärä oli yhteensä 721, ja jakelukertoja oli yhteensä 87 (Forssa 72 avunsaajaa/16 jakelukertaa, Järvenpää 90/4, Karkkila 59/2, Kemi 70/1, Keski-Suomi 50/2, Kotka 69/1, Kymi 223/13, ja Tampere 88/48). Suurin osa avunsaajista oli työttömiä.
Jakelu sujui käytännössä hyvin ja kaikki saadut elintarvikkeet jaettiin. Ongelmia aiheutui lähinnä siitä, että yhdistykset ovat saaneet jaettavakseen aivan liian vähän elintarvikkeita tarpeeseen nähden. Maa- ja metsätalousministeriölle on 15.2.2000 toimitettu raportti jakelusta.
Muuta
Liitto haki 28.1.1999 opetusministeriöltä avustusta vapaa-ajattelijahautausmaiden ylläpitämiseen. Liitto perusteli hakemusta hautausmaavaihtoehdoilla ja sillä, että hautausmaiden ylläpitäjistä vain valtiokirkot saivat osuuden yhteisöverosta. Liitto ei saanut avustusta.
Liitto lähetti useita viestejä opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle koskien peruskoulujen ja lukioiden päivänavauksia. Perusopetus- ja lukiosäädöksistä oli poistettu uskonnonopetuksesta vapautetuilta vapautus myös päivänavauksista. Liitto vaati, että uskonnonopetuksesta vapautetuilla on entiseen tapaan oltava mahdollisuus vapautua myös uskonnollisista päivänavauksista.
Juha Kukkonen ja Anneli Aurejärvi-Karjalainen vierailivat 15.2.1999 opetusministeriössä ylijohtaja Kalevi Kivistön ja Mikko Cortes-Tellezin vieraana liiton valtionapuun liittyen (perustelut kirjeessä 15.2.). Tapaamisesta on laadittu muistio (16.2.1999).
Vapaa Ajattelija -lehden näytenumero tilaustarjouksineen lähetettiin 2.3.1999 kymmenien koulujen oppilaskunnille. Lehteä markkinoitiin aktiivisesti ja menestyksellisesti myös kunnallisille kirjastoille. Puheenjohtaja Erkki Hartikainen lähetti kesällä sähköpostina osoitteessa http://www.dlc.fi/~etkirja/ olevan elämänkatsomustiedon oppimateriaalin mainoksia useisiin kymmeniin kouluihin.
Vapaa Ajattelija -lehden painopaikka vaihdettiin Meripaino Oy:öön numerosta 3/99 lukien.
Helsingin hovioikeus ratkaisi liiton toimistoon tammikuussa 1998 tehtyyn murtoon liittyvän asian 31.3.1999. Kimmo Pöyhönen, jonka hallusta oli löydetty liiton toimistosta varastettua omaisuutta, sai valituksen jälkeen lievennystä rangaistukseensa.
Liitto antoi 14.5.1999 opetusministeriölle lausunnon uskonnonvapausasetuksen muutosesityksestä.
Liitto haki 14.5.1999 pääsyä Helsingin kulttuuripääkaupunki 2000 -hankkeeseen. Liittoa ei otettu hankkeeseen mukaan eikä liitto saanut avustusta omaa hankettaan varten (kansainvälinen tapakulttuuriseminaari Helsingissä loppuvuodesta 2000). Taloudellista tukea hanketta varten on haettu myös Nordiska Kulturfondetilta ja opetusministeriöltä.
Liitto lähetti 14.5.1999 kyselyn hautausmaiden toiminnasta hautausmaita ylläpitäville liiton jäsenyhdistyksille.
Keväällä 1998 Juha Kukkonen oli kutsuttu Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n nuorten perustaman valtio- ja kirkko -työryhmän kokoukseen, jossa nuoret kysyivät vapaa-ajattelijoiden käsityksiä valtion ja kirkon suhteesta. Nuorisojärjestö teki sitten Sdp:n puoluekokouksessa toukokuussa 1999 aloitteen valtion ja kirkon erottamiseksi toisistaan.
Liitto haki siviilipalveluslaitosstatusta 19.5.1999. Ministeriön hylkäävä päätös tehtiin 22.9.1999.
Etelä-Suomen lääninhallitukselta haettiin 1.10.1999 rahankeräyslupaa kirkostaeroamiskampanjan rahoittamiseksi.
Väinö Voipio -tunnustuspalkinto luovutettiin 11.12.1999 filosofian maisteri, vapaa-ajattelija Anneli Aurejärvi-Karjalaiselle. Hän on kirjoittanut siviilijuhlia käsittelevän teoksen Perheen omat juhlat – Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (WSOY). Teos kirjoitettiin osaksi liiton myöntämän apurahan turvin.
Liitto jatkoi 1997 käyttöönotettua hautauspuhujien tukijärjestelmää, johon käytetään Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahaston varojen tuottoa. Hautauspuhuja voi saada tukea vuoden aikana enintään kymmenen puheen pitämisestä. Tuki on enintään 200 markkaa/puhe. Liitto jakoi useita aktivistipalkkioita erityistä aktiivisuutta osoittaneille vapaa-ajattelijoille.
Liiton budjetissa on pienten jäsenyhdistysten tukirahasto, josta hakemuksesta myönnetään avustusta yhdistysten toiminnan tukemiseen. Ensi sijassa rahastolla tuetaan normaalista poikkeavia toimintaideoita. Määräraha otettiin ensimmäisen kerran vuoden 1998 budjettiin.
Valtioneuvoston 1.10.1998 nimittämän uskonnonvapauskomitean työskentelyyn on osallistunut asiantuntijana Juha Kukkonen. Komitea piti 20.5. seminaarin, jossa olivat mukana sekä komitean jäsenet että asiantuntijat. Komitea julkaisi 14.10. välimietinnön, josta liitto antoi 17.12.1999 lausunnon opetusministeriölle. Komitean tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi uskonnonvapauslaiksi ja hautaustoimilaiksi. Komitean toimikausi päättyy elokuussa 2000.
Liiton internet-sivujen verkkotunnus haettiin Telehallintokeskukselta. Uusi tunnus on www.vapaa-ajattelijat.fi.
TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET, ALOITTEET, ESITYKSET JA TOIMENPITEET
Vapaa-ajattelijain liiton hallitus oli 18.4.1998 hyväksynyt liitolle vision, jossa kuvataan vapaa-ajattelijoiden tärkeimmät lähiajan tavoitteet, strategiat ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Liiton toiminnan painopisteeksi nähtiin uskonnoton tapakulttuuri, siviilijuhlat. Liitto-neuvosto esitti syksyllä 1998, että liiton pitäisi pyrkiä tapakulttuurissa yhteistyöhön muiden siviilijärjestöjen kanssa.
Vapaa-ajattelijain liitto ry, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry, Prometheus-leirin tuki ry ja Suomen Humanistiliitto ry solmivat 20.3.1999 yhteistyösopimuksen ja perustivat uskonnottoman tapakulttuurin palvelukeskuksen, Prometheus-seremoniat Oy:n (Pro-Seremoniat), joka sopimuksen mukaan edistää suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä kohti moniarvoisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta.
Sopimuksen mukaan yhteisöjen tavoitteena on saada uskontoihin sitoutumattomasta elämäntavasta tasavertainen, myönteinen ja yleisesti hyväksytty vaihtoehto. Pro-Seremoniat pyrkii tavoitteeseen yksinomaan myönteisin keinoin: tekemällä siviilitapakulttuuria tunnetuksi ja tarjoamalla uskonnottomille korkeatasoista palvelua heidän elämänsä taitekohtien juhlissa.
Uusi sopimus allekirjoitettiin 11.6.1999, kun liittoneuvoston päätöksen mukaan sopimukseen liittyvä sopimusrikkomuksen uhkasakko poistettiin. Liittokokous hyväksyi hallituksen ratkaisut yhtiöön mukaan menosta ja yhteistyösopimuksesta. Liittokokous hylkäsi yhtiön purkamista ja sopimuksen mitätöimistä koskevat esitykset. Liittokokous piti hanketta tärkeänä tarjottaessa koko ajan kasvavalle uskonnottomien väestönosalle yhä ammattitaitoisempaa ja korkeatasoisempaa siviilijuhlapalvelua. Liitto merkitsi yhtiön osakkeista 29 prosenttia.
Muuta toimintaa
Liitto omistaa osake-enemmistön (36 osaketta, 60 %) Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:ssä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tauno Lehtonen. Yhtiö on kuluneena vuonna harjoittanut myyntitoimintaa ja suunnitellut uusien kirjojen julkaisemista.
Liitto tuki taloudellisesti Prometheus-leirin tuki ry:n toimintaa. Protu järjesti 40 leiriä kesällä 1999, joille osallistui 550 nuorta.
Puheenjohtaja ja pääsihteeri vierailivat jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja osallistuivat lukuisiin keskusteluihin ja seminaareihin.
Lehtiin on kirjoitettu liittoon ja liiton toimintaan liittyviä puheenvuoroja ja vastineita. Liiton toimisto on ottanut vastaan erilaisia vierailijaryhmiä, samoin toimistonhoitaja on vastannut soittajien tiedusteluihin ja antanut tietoja liitosta. Kymmeniä tiedotuskuoria on lähetetty kiinnostuneille. Liittohallituksen jäsenet ovat antaneet haastatteluja lehdistölle, radioille ja televisiolle sekä kirjoittaneet eri lehtiin muussakin kuin syksyn kampanjan yhteydessä.
Eräiden liiton jäsenyhdistysten puhujat puhuivat kymmenissä muistotilaisuuksissa ja nimenantotilaisuuksissa. Jäsenyhdistykset ylläpitävät edelleen seitsemää (7) hautausmaata.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Juha Kukkonen kävi 19.7.1999 Norjan Humanistiliiton vieraana Oslossa. Esillä oli liiton syksyksi 2000 suunnittelema uskonnottoman tapakulttuurin tapahtuma Helsingissä. Kukkonen keskusteli matkallaan liiton pääsihteeri Tove Beate Pedersenin, hautausasioista vastaavan Rolf Solheimin ja liiton kirjastosta ja informaatiopalveluista vastaavan Knut Anders Bergin kanssa.
Amerikan Ateistiliiton (Atheist Alliance) edustajat John ja Minerva Massen vierailivat liiton toimistossa puheenjohtajan vieraana. Liitto pitää puheenjohtajan välityksellä tiivistä yhteyttä järjestöön. Liitto toimittaa järjestölle Vapaa Ajattelija -lehden ja pyrkii saamaan amerikkalaisen järjestön lehden omaan käyttöönsä.
Eino Huotari edusti liittoa Intian Mumbaissa 10.-14.1.1999 järjestetyssä IHEU:n kongressissa.
TALOUS
Talous kehittyi suotuisasti kertomusvuonna. Valtion toiminta-avustusta saatiin 150 000 markkaa (vuonna 1998 150 000 markkaa). Kulttuurilehtituki nousi 15.000 markalla, sitä saatiin 40.000 markkaa. Tukisumma on markkamäärältään suurin mitä Vapaa Ajattelija -lehti on koskaan saanut. EU-elintarvikejakelun hallinnointikorvauksia saatiin 460,77 markkaa (379,21 markkaa).
Uutena avustuksena saatiin työllistämistukea päätoimittajan palkkaukseen yhteensä 17 818,00 markkaa. Niin ikään uutena avustuksena saatiin kurssitukea Työväen Sivistysliitto TSL ry:ltä 592,20 markkaa.
Yhteensä valtionapuja saatiin 208 278,77 markkaa (175 379,21 markkaa), kasvua siis 18,8 %. Markkamääräisesti valtionapuja saatiin enemmän kuin milloinkaan aiemmin.
Liittomaksut olivat A-jäseniltä 96 markkaa ja B-jäseniltä 48 markkaa. Tuotto oli 119 184,51 markkaa (130 063 markkaa). Liittomaksujen tuotto aleni siis 8,4 %.
Sijoitustoiminnan nettotuotto, mukaan lukien myyntivoitot, oli 146 443,56 markkaa. Ne muodostivat 26,8 % (33,9 %) liiton kaikista tuloista, kun liittomaksut muodostivat 21,8 % (25,5 %) ja valtionavustukset 38,1 % (31,8 %) liiton kaikista tuloista. Sijoitustuotot kertyivät koroista, osingoista, vuokrista ja myyntivoitoista. Valtionavustusten suhteellinen osuus kasvoi selvästi. Tämä selittyy osittain poikkeuksellisesta työllistämistuen saamisesta Vapaa Ajattelija -lehden toimittajan palkkaukseen.
Vapaa Ajattelija -lehden vuositilaushinta oli 120 markkaa. Tilausmaksuja saatiin 18 796,00 markkaa (19 339,50 markkaa). Lehti ilmestyi kuutena erillisenä numerona. Tiedotustoiminnan tappio oli 84 481,77 markkaa.
Palvelutoiminnan kulut koostuivat avustuksesta Prometheus-leirin tuki ry:lle (9 000 markkaa) ja erilaisille julkaisuhankkeille myönnetyistä aktivistipalkkioista. Juhlapuhujakorvaukset katettiin Koivistojen rahastosta.
Myyntitoiminnan tulos parani selvästi ja oli 3 363,50 markkaa (1 345,17 markkaa).
Toimiston välittömät palkkamenot luotoisetuineen, 129 333,08 markkaa, olivat liiton kaikista menoista 24,2 % (23,4 %). Kulut sisältävät osa-aikaisen toimistosihteerin palkkamenot luontoisetuineen koko vuodelta.
Kertomusvuoden aikana myytiin asunto-osake Sudenkatu 3 B 8 Tampereelta. Kaupasta realisoitui myyntivoittoa 54.000 markkaa. Vantaalta puolestaan ostettiin kaksi sijoitusasuntoa, Paimenenkatu 16 A 5 ja Rasinrinne 7 A 15. Asunnot vuokrattiin edelleen. Jälkimmäisen kauppahinnan rahoittamiseksi liitto otti toisen sijoituslainansa Mandatum Pankista määrältään 287.500,00 markkaa. Vuoden lopussa sijoituslainojen lainapääoma oli yhteensä 392 500,00 markkaa.
Puhelinosuuskunta HPY:n muuttuessa kesäkuussa HPY Holding Oyj:ksi liitto sai 150 kappaletta yhtiön osakkeita. Liitto piti osakkeet.
Kertomusvuonna ostettiin Jyväskylän kaupungilta noin 663 m2:n suuruinen määräala liitettäväksi liiton omistamaan tonttiin. Tontista tuli näin asemakaavan mukainen.
Vuokratuloa Jyväskylän talosta saatiin 39 250,00 markkaa. Uusi vuokralainen jatkoi talon sisäpuolisia korjauksia. Myös pihan kunnostustöitä jatkettiin. Korjauskulut olivat 21 455,24 markkaa. Talon korjauksiin on nyt investoitu yhteensä 218 461,65 markkaa. Korjaukset jatkuvat.
Mitään suurempia lahjoituksia ei kertomusvuonna saatu. Helsingin Vapaa-ajattelijat ry kuoletti liitolta ottamansa sijoitusluoton.
Tilikauden tulos on 13 614,15 markkaa (41 290,16 markkaa).
Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 2 534 896,59 markkaa (2 163 178,29 markkaa).