Ala Saeed on toiminut yli neljänkymmenen vuoden ajan tasa-arvoaktivistina, puolet tästä ajasta Suomessa. Täällä hän työskentelee alan asiantuntijana muun muassa maahan muuttaneiden naisten vertaistoiminnassa. Monissa haastatteluissaan hän on tuonut esiin naisten kohtaamia haasteita ja epäoikeudenmukaisuuksia sekä avannut uusia näkökulmia. Tässä keskustelussa tarkastelemme uskonnon ja kulttuurin merkitystä maahan muuttaneiden naisten arjessa Suomessa.

Kaikissa uskonnoissa naisten asema on toissijainen

Maahanmuuttajanaisten kokemat haasteet Suomessa ovat moninaisia, ja Ala korostaa kulttuurin ja uskonnon merkitystä näissä haasteissa.

”Kulttuuri on laaja käsite, mutta esimerkiksi kielen ja uskonnon merkitykset vaikuttavat oleellisesti.”

Hän puhuu erityisesti maahan muuttaneista naisista, jotka ovat saapuneet maista, joissa islam on valtauskontona ja vaikuttaa edelleen arkielämään.

”Kulttuurien vaikutukset, maahan muuton syyt, verkostot ja tietoisuus vaikuttavat merkittävästi maahan muuttaneiden kotoutumiseen. Myös sillä on merkitystä, ovatko esimerkiksi pariskunnat tulleet samaan aikaan maahan vai nainen tullut miehensä perässä.”

Ala myös huomauttaa, että uskonnoissa on arvomaailmoja, jotka määrittävät mm. arkielämän suunnan ja naisten aseman.

”Eri uskonnoissa arvostetaan eri asioita, ja ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Melkein poikkeuksetta kaikissa uskonnoissa naisten asema on toissijainen, mikä näkyy kaikilla elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, kuten poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa elämässä. Tasa-arvo on kaukana.”

Ala kertoo itsekin tulleen maasta, missä islamilla on valta, ja kokeneensa omakohtaisesti, kuinka tämä näkyy jo syntymästä alkaen.

”Ilman että olisin tietoinen mistään, minut rekisteröitiin muslimiksi. Siis jo syntymästä alkaen tehdään selväksi, ettei vapauksia ole.”

Rajoitettu vapaus ulottuu laajalti elämän osa-alueisiin pitkin elämää. Naisilla on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan. Korkea-arvoisissa asemissa naisia nähdään huomattavasti vähemmän, ja lait eivät ole naisten puolella. Alalle naisten asema on yhteiskunnan sivistysasteen mittari.

”Yhteiskunnissa, joissa naiset joutuvat peittämään itsensä ja herättämään mahdollisimman vähän huomiota miehissä, naisten eriarvoinen asema rajoittaa heidän ajatteluaan, hyvinvointiaan ja kehitystään. Uskonnolla on väkisin asemoitu rooli yhteiskunnassa, ja tämä heijastuu ihmisten elämän eri osa-alueisiin, jopa perheiden sisäiseen käyttäytymiseen.”

Vapauden rajoitukset seuraavat muutettaessa Suomeen

”Joissakin tapauksissa maahanmuuttajaperheet kokevat velvollisuudekseen opettaa lapsilleen tietyt perinteet ja käytännöt, kuten huivin käyttämisen tai uskonnon opettamisen. Naisille saatetaan asettaa rajoituksia ystävystymisessä vastakkaisen sukupuolen kanssa.”

Haasteet ja niiden vaikutukset jatkuvat myös lasten kasvuvaiheessa, murrosiässä ja aikuisuudessa.

”Aikuisen elämässä uskonnolliset tekijät vaikuttavat edelleen arkipäivään. Moni vanhoillisista perinteistä elää edelleen Suomessa, kuten avioliiton solmiminen tiettyä määrää kultaa vastaan. Tämä tapa on verrattavissa kaupantekoon. Lisäksi avioero naisille islamin pohjalta ei ole yhtä helppoa kuin miehille. Siksi ei ole tavatonta, että pariskunnat pysyvät liitossa vastoin tahtoaan yhteisön paineen tai perinteiden vuoksi”, Ala kertoo.

Vaikka Suomen lainsäädäntö tarjoaa naisille mahdollisuuden poistua hankalista tilanteista, Ala huomauttaa, että tietämättömyys oikeuksista ja riippuvuus perheestä tai yhteisöstä voi tehdä tilanteen vaikeaksi. Siksi on tärkeää, että jo alkuvaiheessa maahan muuttaneet naiset saavat tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan.

Suomessa toimii myös aktiivinen kolmas sektori, mutta Alan mielestä kaikki järjestöt eivät ole naisten oikeuksien puolella.

”Valitettavasti on tahoja, jotka puolustavat vanhoillisia perinteitä ja vetoavat naisten ja miesten eri rooleihin, joka käytännössä voi olla naisten oikeuksia vastaan. Tämä estää naisia saamasta tarvittavaa apua.”

Naiset voivat tarvita apua oikeuksiinsa

Ala kritisoi myös monikulttuurisuuteen liittyviä säädöksiä ja tiedotusta.

”Viranomaistoiminta on jossain tapauksissa katsonut epätasa-arvoa oikeutettuna. On esimerkiksi mahdollistettu lasten poisjäänti musiikin tai kuvaamataidon tunneilta omiin uskontoihin vedoten. Nämä voivat vaikuttaa lapsen kasvatukseen. Lapsen erottaminen muista lapsista ei ole harmitonta. Joskus pakkoavioliitto on myös hyväksytty oman kulttuurin perusteella. Onneksi siihen on tulossa muutoksia. Suunta on oikea, vaikkakin hidasta.”

Kunniaväkivalta on teema, joka on näkynyt ja kuulunut paljon Alan työssä. Hän toteaa, että Suomessa on työskennelty kunniaväkivaltaa vastaan, mutta ei vieläkään asian vakavuuden vaativalla tavalla. Myös taloudellisesti moni nainen kohtaa väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta, joka vaikuttaa suoranaisesti arkielämään. Ala Saeed tiivistää:

”Naisten kohtaamia haasteita ja vaikeuksia tulee tunnistaa paremmin. Ei pidä aina odottaa naisten itse ilmoittavan ongelmistaan, sillä se ei ole kaikille helppoa tai itsestään selvää. Tulisi reagoida, jos vuosien jälkeen nainen ei ole oppinut kieltä tai hänen elämänsä on rajoittunut pelkästään lasten hoitamiseen.”